Arndtin "Totisesta kristillisyydestä venäjäksi, rukoilevaisten, Inkerin kirkon ja ortodoksien yhteistyöllä

Suomen Rukoilevaisen Kansan Yhdistyksen lehden, Länsi-Suomen Herännäislehden pääkirjoituksessa kerrotaan yhdistyksen olleen taloudellisesti tukemassa Johann Arndtin “Totisesta kristillisyydestä” -teoksen painattamista venäjäksi ja Inkerin kirkon käyttöön. Käännöstyöstä ja painatuksesta on kuitenkin vastannut Venäjän ortodoksinen kirkko, kääntäjänä oli igumeni Peter Mezhsrinov. Taustaksi asialle kerrotaan, että Venäjällä on jo vanhastaan arvostettu Arndtia, sillä 1700-luvulla piispa Tihon Sadonski, joka on julistettu myös pyhäksi ( https://en.wikipedia.org/wiki/Tikhon_of_Zadonsk ) käytti Arndtia paljon omien kirjoitustensa pohjana ja arvosti tätä suuresti. Harmi, ettei jutussa kerrota kuinka paljon kirjaa painettiin ortodoksien levitykseen vaan ainoastaan Inkerin kirkolle tulleet 750 kpl.

Muutenkin rukoilevaiset ovat näköjään aktiivisesti levittäneet kirjallisuutta venäjälle, Svebiliuksen katekismuksesta mainitaan otetun kaksi painosta ja yhdistyksen työntekijän Timo Laadon kirjoituksia on käännetty ja painettu useampia. Pääosa on tehty alunperin Ruotsiksi, jossa Laato toimii Församlingsfakultetenin opettajana. Painoksetkin ovat isohkoja, kun vertaa tuohon Arndtin teokseen. Seuraavat Laadon teokset on julkaistu myös Venäjällä: Romarbrevets hermeneutik. En lärobok för teologer om vetenskaplig metod. (Roomalaiskirjeen hermeneutiikka eli taito tulkita kirjoituksia. Oppikirja teologisesta metodista teologeille.) Sekä Följ mig! Pastorala perspektiv i bergspredikan. (Seuraa minua! Pastoraaliteologisia näkökulmia vuorisaarnaan.) Kumpaakin painettiin 3 000 kpl. Aiemmin on jo julkaistu venäjäksi Reformatorisk gudstjänst på Skriftens grund (Reformatorinen jumalanpalvelus Kirjoitusten perustalla) (5 000 kpl) sekä Raamattu ja paimenvirka 3 000 kpl. Inkerin kirkon jäsenmäärähän on noin 15 000 henkeä, eli isohkoja painosmääriä siihen nähden.

Mutta joka tapauksessa kiehtovaa, miten tuo Arndt ylittää Venäjällä tunnustuskuntarajoja, semminkin, kun häntä nykyään taidetaan lukea edes häneen useimmin liitetyn ryhmän, luterilaisten pietistien, parissa varsin vähän. Arndt itsehän tosin ei vielä edustanut pietismiä.

Tässä linkki pääkirjoitukseen: http://www.rukoilevaisuus.com/hl3.php Koska nuo kuitenkin poistuvat aina uusien pääkirjoitusten tullessa tuolta sivuilta, lainaan artikkelin tähän alle kokonaisuudessaan:

[details=Yhteenveto]Uutta hengellistä kirjallisuutta Inkerin kirkon käyttöön

Timo Laato, päätoimittaja[

Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys ry on saanut olla omalta osaltaan taloudellisesti tukemassa Inkerin kirkon kustannustoimintaa. Sen tuloksena Johan Arndtin kuuluisat kirjat “totisesta kristillisyydestä” ovat ilmestyneet tuoreena painoksena koko kristikansan käyttöön. Ekumeenisesti sangen merkittäväksi tämä projekti kävi sen vuoksi, että käännöstyöstä ja painatuksesta on vastannut Venäjän ortodoksinen kirkko! Tähän on ollut syynä joskus 1700-luvulla elänyt, arvostettu ja kunnioitettu ortodoksipiispa Tihon Sadonski. Hän vaikutti laajasti ja kirjoitti hengellisesti herättäviä kirjoituksia, joiden yhtenä keskeisenä lähtökohtana ja vaikuttimena olivat Arndtin teokset, erityisesti juuri hänen kirjansa totisesta kristillisyydestä. Kerrotaan hänen jopa sanoneen, että nämä kirjat ovat Pyhän Raamatun jälkeen tärkeintä, mitä koskaan on kirjoitettu kristikansalle. Tuskin tällaista (tai mitään vastaavaa) olisi mahdollista kuulla täällä itärajan toisella puolella oman rakkaan kansankirkkomme virallisissa julkilausumissa.

Suomessa laajalti vallitsevan, pahenevan luopumuksen keskellä on ihmeellistä panna merkille täysin päinvastainen kehitys Venäjällä. Evankeliumi voittaa ja valloittaa siellä. Kiitos Herran! Edelleen kannattaa huomata, että nimenomaan rukoilevaisuuden vaalima vanha hartauskirjallisuus nousee aivan yllättävästi näin keskeiseen asemaan. Se toimii ikään kuin merkittävänä sillanrakentajana, yhteyden luojana kahden kirkkokunnan välillä. Kuka olisi ikinä uskonut? Joskus Johan Arndtia on haukuttu kiivaaksi puhdasoppiseksi, toisinaan taas ikäväksi pietistiksi. Tosiasiassa hän oli ennen muuta raamatullinen luterilainen. Siinä on hänen voimansa yhä edelleen tämän päivän hengellisessä vuorovaikutuksessa. Ei siis ole mitään syytä hävetä todellista puhdasoppista tai pietististä perintöä! Päinvastoin iloitaan siitä. Koetellaan tietysti kaikki ja pidetään se, mikä hyvää on.

Johan Arndtin teokset julkaisi painotalo Eksmo. Julkistamistilaisuus pidettiin syyskuun 8. päivänä Pietarin pyhän Marian kirkossa. Kääntäjänä on toiminut igumeni (eli munkkiluostarin johtaja) Peter Mezhsrinov. Inkerin kirkko hankki omaan käyttöönsä rukoilevaisten avustamana 750 kpl po. kirjaa. Sen ylläpitämiltä kotisivuilta on luettavissa venäjäksi mm. seuraavaa:

“Elokuussa ilmestyi painotalo Eksmosta saksalaisen luterilaisen teologin Johan Arndtin (1555-1621) kirja Totisesta kristillisyydestä. Se on yksi merkittävimmistä teoksista kristillisen ajattelun historiassa. Aikaisempien vuosisatojen aikana tämä kirja oli elintärkeää hengellistä ruokaa koko Euroopalle. On mahdotonta laskea niiden kaikkien painosten lukumäärää, jotka siitä on otettu ilmestymishetkestään alkaen, vuodesta 1605 saakka. Harvoinpa kukaan - kuuluisan saksalaisen teologin sanoin - on julistanut Pyhiä Kirjoituksia yhtä puhtaasti, täysipainoisesti ja kokeneesti kuin Arndt. Kirja on jättänyt olennaisen jäljen venäläiseen kulttuuriin sekä historiaan. 1700- ja 1800-luvuilla se osoitti valtavan vaikutuksensa venäläisen yhteiskunnan hengelliseen muotoutumiseen. Vuodesta 1735 asti, jolloin Totisesta kristillisyydestä -kirjasta ilmestyi ensimmäinen slaavilais-venäläinen käännös, 1900-luvun alkuun saakka tämä teos on toistuvasti käännetty ja julkaistu Venäjällä. Kaikkien eri yhteiskuntakerrosten edustajat, vallanpitäjistä tavallisiin kristittyihin, sukupolvesta sukupolveen, ammensivat siitä sieluillensa lohtua ja helpotusta. Neuvostovallan aikana perinne lukea Arndtia katkesi, mutta nyt se taas jatkuu. Ensimmäistä kertaa nykyaikainen lukija saa käteensä kuuluisan kirjan kauniina painoksena. Käännöksen pohjana on ollut viimeisen venäjänkielisen laitoksen teksti vuodelta 1906. Kääntäjänä toimi igumeni Peter Mezhsrinov, joka oleellisesti korjasi alkuperäistä käännöstä sekä täydensi puuttuvia kohtia monin paikoin saksalaisen alkuperäisteoksen pohjalta.”

Mainittakoon lisäksi, että viime vuoden lopussa julkaistiin venäjäksi myös yhdistyksen papin kirjoittamat ja Ruotsissa julkaistut kirjat: Romarbrevets hermeneutik. En lärobok för teologer om vetenskaplig metod. (Roomalaiskirjeen hermeneutiikka eli taito tulkita kirjoituksia. Oppikirja teologisesta metodista teologeille.) Sekä Följ mig! Pastorala perspektiv i bergspredikan. (Seuraa minua! Pastoraaliteologisia näkökulmia vuorisaarnaan.) Kumpaakin painettiin 3 000 kpl. Aiemmin on jo julkaistu venäjäksi Reformatorisk gudstjänst på Skriftens grund (Reformatorinen jumalanpalvelus Kirjoitusten perustalla) (5 000 kpl) sekä Raamattu ja paimenvirka 3 000 kpl (ks. tästä LSHL 2014 n:o 6, 3-4). Kaikki nämä kirjat on painettu Valko-Venäjällä, ja sieltä ne levitetään eri maihin eri puolille entistä Neuvostoliittoa.

Muistutettakoon samalla, että Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys ry on jo kahteen kertaan julkaissut Svebiliuksen katekismuksen venäjäksi ja luovuttanut painokset Inkerin kirkon piispalle Aarre Kuukaupille.

Jumala tuntee omansa. Siunatkoon hän heidät molemmin puolin rajaa ja kaikkialla.[/details]


Ajankohtaista-alueen aloitusviestit ovat wiki-viestejä, joita kuka tahansa voi muokata. Aloitusviestiin lisätään olennaiset uutislinkit ja muut, joiden perusteella ketjussa käydään keskustelua. Aloitusviestin kirjoittaja tai joku ylläpidosta muuttaa ensimmäisen viestin wiki-viestiksi.

Luin Arndtin teoksen parisen vuotta sitten. Halusin pitää siitä, mutta se oli kovin lakihenkinen. Sääli, että leviää Venäjällä.

Tuossa ketjun aloittajan ( @stieleiche ) tekstissä lienee kirjoitusvirhe. Arndtin teos ei vissiin ole “Romarbrevets hermeneutik”, vaan se on kai Laaton?.

Timo Laato tekee hyvää työtä sydämen kristillisyyden julistamiseksi ja opettamiseksi Suomessa ja Venäjällä…

Nyt en ihan ymmärrä. Mielestäni mainitsin selkeästi, että rukoilevaiset ovat olleet tukemassa myös Laadon omien kirjoitusten levitystä Venäjällä, joista tuo "Romarbrevets hermeneutik " on yksi. Arndtin teos viittasi lauseessa “Totisesta kristillisyydestä” -teokseen ja sen Inkerin kirkolle hankittuun määrään 750. Siihen verrattuna Laadon kirjoitusten painokset (3000, 3000, 5000 ja 3000) ovat isoja.

Jos olisit aiemmassa viestissäsi pannut sanojen “Arndtin teokseen” jälkeen ( ja ennen “Romarbrevets hermeneutik” -sanoja) kaksoispisteen asemesta pisteen, niin (nopealla lukemisella syntyvän) väärinkäsityksen riski olisi vähentynyt.

1 tykkäys

Totta, korjasin nyt alkuperäistä viestiä.

Pyhä Tiihon Zadonskilainen, Voronežin piispa.

1 tykkäys

Otin nimen suomalaisen muodon artikkelista. Voitaisiinko puhua enemmän aiheesta ja vähemmän minun kielivirheistäni? :wink:

1 tykkäys

Siis ajattelit, että tällä palstalla ei nillitettäisi pikkuasioista?

5 tykkäystä

Ketju suljettiin automaattisesti 13 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.