Ehtoollisen jakamisen lopettaminen korona-aikana

Kirkon historiassa ehtoollisen vastaanottamisen tärkeyteen ja frekvenssiin on suhtauduttu hyvinkin eri tavoin. Itse olen pitänyt ehtoollisen saamista erittäin tärkeänä ja merkittävänä. Joinakin kausina olen käynyt ehtoollisella lähes päivittäin, toisinaan pari kolme kertaa kuussa, ja muulloin jotain siltä väliltä. Ehtoollisen kieltäminen joltakulta kristityltä jonkin synnin takia on useissa kirkkohistorian vaiheissa ollut se kaikkein äärimmäisin kirkkokurin muoto.

Nyt korona-aikana tietääkseni kaikki suuret kirkkokunnat monissa maissa ovat lopettaneet ehtoollisen jakamisen kaikille seurakuntalaisilleen monien kuukausien ajaksi. Minusta tämä on aivan käsittämätöntä. Voisin ymmärtää ehtoollisen jakamisen lopettamisen käytännön syistä aivan lyhyeksi aikaa niillä alueilla, joissa on niin totaalinen lockdown, että ihmiset eivät saa edes liikkua kaduilla. Mutta nyt, kun esimerkiksi Suomessa ihmiset voivat vapaasti käydä ravintoloissa syömässä ja juomassa, kaupoissa ostoksilla, bussilla asioilla, ja myös monilla kuntosaleilla, työpaikoilla, jne., niin ehtoollisen vietto voitaisiin aivan hyvin järjestää paljon tätä pienemmällä altistumisen riskillä, jos vain tahtoa käytännön järjestelyihin olisi. Kertoo jotain kirkkojen prioriteeteista, että ollaan tällä tavalla valmiit lopettamaan ehtoollisen jakaminen seurakuntalaisille, jopa ilman mitään keskustelua asiasta.

Itselläni on sattumoisin muutenkin raskaat ajat, ja tämä ehtoollisen jakamisen lopettaminen on kyllä vain lisännyt tuskaa.

6 tykkäystä

Outoahan tämä elämä ilman messuun ja ehtoolliseen osallistumista on.

Vallankin kirkkokuorolaiselle, joka kävi ennen usein 3kertaa vikossa messussa ja ehtoollisella.

Ei jumalanpalveluksen striimaus oikein sitä vastaa.

2 tykkäystä

Tulevana sunnuntaina ainakin omassa seurakunnassani jaetaan ehtoollista: Klo 10 messu striimataan, ehtoollinen asetetaan ja jaetaan kirkossa heti ruotsinkielisen messun jälkeen klo 16-18 välillä. Tuo aikaväli on vielä jaettu puolen tunnin jaksoihin, joihin toivotaan ihmisten tulevan syntymäkuukauden mukaan ja kirkkoon kerrallaan max. 10 henkilöä.

Helsingin Sleyn Pyhän sydämen kappelista saa ehtoollisen ennakkovarauksella iltapäivällä useassa vuorossa. En ole varausta kuitenkaan käytännön syistä tehnyt. Edellisestä ehtoollisesta on ainakin pari kuukautta, kun kävin joskus marraskuussa oman seurakunnan kirkossa ehtoollisella ennen rajoituksia. Kirkossakäynnin rajoitukset ovat kyllä täysin mielivaltaisia, kun kirkon koolla ei ole mitään väliä rajoitusten suhteen.

Näitä on alkanut tulla joissain paikoissa, että 10 tai 20 hlön ryhmissä (paikallisista rajoituksista riippuen) vietetään ehtoollista. En ole itse näihin uskaltanut osallistua, mutta pidän hyvänä että järjestetään, ja voi olla että jossain vaiheessa menenkin. Kuitenkaan evlut paikallisseurakunnat eivät pääsääntöisesti ole näitä järjestäneet, mitä pidän kyllä huonona. Tampereen piispa Matti Repo otti myös pandemian alkuvaiheessa kielteistä kantaa yksityisehtoollisiin pandemia-aikana, mutta silloin taidettiin odottaa lyhyempää rajoituskautta. Toki on koronan kannalta ongelmallista jos perheet alkavat kokoontua kodeissa tutun papin kanssa ehtoollisen viettoihin.

Joo, juuri tällä viikolla Helsingissäkin joissakin kirkoissa aletaan jakamaan ehtoollista erityisjärjestelyin, mikä on erinomaista ja juuri sitä mitä olen kaivannutkin. Mutta kauan se kesti, että tähän päästiin. Viime vuoden keväällä ja kesällä ehtoolliselle ei päässyt Helsingissä 3-4 kuukauteen, sitten syksyllä pari kolme kuukautta oli messuja melko normaalisti, kunnes taas marraskuun lopulta tähän asti ehtoollista ei ole saanut. Toivotaan, että jatkossa ehtoollisen viettoa ei lopeteta kokonaan. :pray:

Ei ainakaan ortodoksinen kirkko ole lopettanut ehtoollisen jakamista. Eihän sellainen olisi mahdollistakaan. On vain kielletty, ettei (Helsingin hiippakunnassa) kansa saa olla mukana liturgiassa (ts ehtoollisjumalanpalveluksessa). Muissa hiippakunnissa liturgiassa voi olla kirkkokansaa mukana alle 10 henkeä.

Ehtoollinen jaetaan kansalle liturgian jälkeen. Ehtoollisen jakaminen tapahtuu kertakäyttöisillä puulusikoilla, jotka poltetaan käytön jälkeen. Ehtoolliselle pitää ilmoittautua ennakkoon joko papille tai kirkonisännälle. Kirkkokansa tietää, että liturgia kestää noin puolitoista tuntia, joten se osaa olla oikeaan aikaan paikalla. Jos joku ilmoittautuneista myöhästyy pappi odottaa häntä. Myös synnintunnustukselle pääsee, kun ilmoittaa siitä papille etukäteen.

2 tykkäystä

Good for you. En tiennyt tätä. Hyvin toimittu ortodoksikirkolta.

Lisäisin vielä, että meillläkin jumalanpalvelukset striimataan ja niitä voi katsoa tv:stä tai tietokoneelta.

Mitä tarkoitat tuolla jälkimmäisellä virkkeellä? Ainakin roomalaiskatolinen kirkko on pandemian aikana monin paikoin keskeyttänyt ehtoollisen jakamisen seurakuntalaisille. (Papit kaiketi silti viettävät messuja, mutta seurakuntalaiset eivät saa ehtoollista.)

Kun jokaisessa liturgiassa (messussa) pyhitetään pyhiä lahjoja, niin tottahan ne täytyy jakaa seurakuntalaislle. Onko teillä messun viettäminen lopetettu kokonaan? Kehotan soittamaan papille ja pyytämään häntä kotiin jakamaan ehtoollista vaikkei hengen hätä olisikaan. Uskoisin, että pappi tulee, ja kun pyyntöjä tulee tarpeeksi paljon, keksitään varmasti keino, miten luterilaisessakin kirkossa voidaan jakaa ehtoollista vaikka jumalanpalveluksen jälkeen…

1 tykkäys

Ei tuo lainkaan vastannut kysymykseen, mutta olkoon.

Evlutissa on orjallisesti noudatettu kaupungin suosituksia ja vähän enemmänkin. Kaupungin kiristäessä koronarajoituksia jumalanpalveluksia on tarjottu seurakuntalaisille vain nettistriiminä, mikä ei ole minua kiinnostanut, joten en tiedä ovatko ne ehtoollismessuja ilman seurakuntaa vai pelkkiä sanajumalanpalveluksia.

Nyt kuitenkin juuri tällä viikolla, vaikka Helsingin kaupunki jatkoi koronarajoituksia tammikuun loppuun asti, jotkin Helsingin seurakunnista alkaa tarjota seurakuntalaisille ehtoollista erityisjärjestelyin.

Käsittääkseni seurakunnattomat jumalanpalvelukset ovat pääsääntöisesti sanajumalanpalveluksia. Ehtoollisen viettämisestä ilman seurakuntaa ei evlutin johto oikein ole tykännyt. Tähän mennessä tiedän pienryhmäehtoollisia järjestäneen lähinnä Sley ja Lhpk. Olen seurannut Helsingistä Pyhän Sydämen kappelin jumalanpalveluksia (Sley), heillä on aamupäivällä striimattu sanajp ja sen jälkeen virtuaaliset kirkkokahvit, ja iltapäivällä useita lyhyitä ehtoollishartauksia. Ehtoollisaineita ei siis konsekroida striimattavassa tilaisuudessa, vaan ehtoollishetket ovat erillisiä minijumalanpalveluksia. Tampereen Luther-talo on aloittanut vastaavaa käytäntöä sillä tavalla, että joka toinen su on pelkkä striimattu sanajp ja joka toinen su on ehtoollishetkiä, joista yksi tulee myös nettilähetyksenä.

Luovuuttahan tämä vaatii, mutta hyvä jos herätään siihen, että ehtoollisen kanssa ei välttämättä ole paras ratkaisu vain odottaa pandemian päättymistä. Etäehtoollinenhan ei luterilaisessa teologiassa oikein mahdollistu. Tiedän että ainakin vapaakirkko on sellaisia järjestänyt, siis niin että striimiä katsellessa nautitaan itse hankitut ehtoollisaineet kotona (meinasin jo kirjoittaa että korona…) ja heidän ehtoolliskäsitykseensä yhteys- ja muistoateriana tämä varmaan istuu ihan nätisti.

1 tykkäys

Olen sikäli hyvässä asemassa, että pidän joka viikko messun pienelle porukalle. Alle 20 hlöä. Tarvittaessa jaan yksityisesti niin paljon kuin pitää.

D

1 tykkäys

Tämä on raskas aika. Minä kanssa surullinen yli ehtoolliselle pääsemätön aika. En ymmärrä miksi vietetään pelkkä sanapalvelus?

Onko tämä jokin spesielli syy Suomessa?

Kun turvaväli on 2 metriä, ei ehtoollisen jakaminen normaaliin tapaan ole mahdollista. Osa seurakunnista onkin yrittänyt keksiä muita tapoja kuin tavanomainen jakaminen, jossa pappi koskettaa leipää ja viinipikaria, ja ehtoollisvieras ottaa ne omiin käsiinsä ja syö ja juo. Tuossahan olisi luotettava käsien desinfiointiin enemmän kuin lääkärit neuvovat.

Seurakunnassamme vietettiin kesällä ehtoollista varoen eli turvavälein. Papin ja ehtoollisvieraan läheisyyttä vähennettiin siten että jakosanat, jotka lausutaan normaalisti jokaiselle erikseen, tulivat papin suusta alttarilta yhtäaikaa kaikille. Pisaratartuntaa näin koetettiin välttää, ja varmaan onnistuttiinkin.

Syksyllä pandemian jälleen kiihtyessä messuista alettiin pitää taukoa, tosin vapaus on ollut jälleen jonkin aikaa viettää ehtoollista tuossa tämän hetkisessä 10 henkilöön rajatussa palveluksessa.
Viimeisin tieto taitaa olla suositus, että näin tehtäisiin kaikissa kirkoissamme.

Striimaamisia ja tallenteita tulemme tekemään jatkossakin. Seurakunnassamme on jumalanpalveluksia paljon, ja kun ihmisiä kokoontuu kulkutaudin vuoksi vähän, heille riittänee ne paikat, joissa ehtoollista saa.

Pidän netin kautta lähetettäviä jumalanpalveluksia ja muita hengellisiä hetkiä todella tärkeinä. Kaikki eivät pandemiankaan päätyttyä pääse kirkkoon niin kuin eivät sitä ennenkään. Kristillisen sanoman ja myös jumalanpalveluksen näkyminen ja kuuluminen on hyvin iso asia tänä aikana, kun ihmiset yhä enemmän elävät verkkojen tiedotuksen ja viihteen jne. varassa.

Ehtoollinen on pyhä ja tärkeä asia. En osaa sanoa, kumpi on pahempaa: Olla kaikkien tuntemasta syystä jonkin aikaa ilman sakramentin fyysistä jakamista, vai malttamattomuuden vuoksi levittää messujen kautta virusta, joka on varsinkiin ikääntyneelle seurakuntalaiselle usein tappava tauti.
Mutta kieltämättä kirkkotiloissa ei liene virus jyllännyt koko pandemian aikana. Varovaisuus on ollut todella merkittävää.
Kansainvälisen karismaattisen yhteisön ilmeisesti täysin koronasta piittaamaton hengellinen tilaisuus sen sijaan aiheutti kaupungissamme satojen ihmisten jäljittämistä, vielä useampien karanteeneja ja myös sairastumisia tapahtui selvästi normaalia enemmän tämän yhden tilaisuuden vuoksi.

3 tykkäystä

Olen kuullut porukan kokorajoitettujen ehtoollisten toimivan siellä täällä, mutta minulla on sairauksieni vuoksi lääkärien määräyksestä vielä tiukemmat rajoitukset. Tottelen, ovat valkotakit saaneet minutkin pelkäämään jo 10 hengen kokoontumisiakin. Olen ollut kohta vuoden ilman ehtoollista.

Rukoilen että vuosi 2021 olisi toivon vuosi ja rokotukset alkaisivat hillitä pandemiaa!

1 tykkäys

Voithan pyytää papin käymään kylässä?

D

Teoriassa kyllä. Mutta en ole uskaltanut lapsianikaan nähdä kuin pari lyhyttä kertaa turvaetäisyydellä -vuoden aikana. Läheisin tuntemani (sukulais-)pappi on pienten lasten äiti (jonka perhe on jatkuvasti koronatesteissä jonkun jäsenen flunssaoireiden takia). Myönnän: pelkään tilannetta. Keuhkoni eivät kestäisi tehohoitoa, ja intubaatio tuottaa ongelmia leikatun kaularangan takia.

2 tykkäystä

Kirjoitin hiljattain: