No ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Ainakin tämä tauko on ehkä opettanut, ettei ehtoollinen toimitettuna tekona pelasta. Mutta ensi viikolla minäkin saan ehtoollisen kun sitä aletaan
jakamaan meillä alle kymmenen hengen ryhmille ilmoittautumisten mukaan.
Sakarja jo omasta puolestaan vastasikin, mutta yleisemmällä tasolla huomautan vielä, että hän ei ole suinkaan ainoa ihminen jolle papin päästäminen kotiin tuntuisi liian isolta riskiltä. Meidänkään kotona ei ole koko korona-aikana muuten käynyt yksikään talouden ulkopuolinen, paitsi appivanhempia ulkona tavatessa päästin heidät käymään meillä vessassa. Tuntuu tärkeältä pitää koti puhtaana paikkana, jossa koronan vaanimista ovenkahvoissa ei joudu stressaamaan. Helpompaa olisi järjestää yksityisehtoollinen johonkin ulkopuoliseen paikkaan.
4 tykkäystä
Ainakin Turun katolisessa seurakunnassa on vietetty messut normaalisti kesäkuusta lähtien. Sunnuntaisin niitä on lisättykin, saattaa olla viisikin messua. Ja seurakuntalaiset pääsevät osallistumaan niihin kaikkiin ja saamaan myös ehtoollisen.
3 tykkäystä
Joo, kyllä nykyisin Helsingissäkin näyttää katolilaiset pääsevan ennakkoilmoittautumisen kautta rajatusti osallistumaan ehtoollismessuun. Mutta muistaakseni viime vuonna oli jaksoja, jolloin Helsingissä ei ollut lainkaan seurakuntalaisille avoimia katolisia messuja. Ja pääasiassa seuraan Italian tilannetta, ja siellä tiukimpien lockdownien aikaan katolinen kirkko ei ole päästänyt seurakuntalaisia messuun vastaanottamaan ehtoollista. (Rajoitusten tiukkuus ja yksityiskohdat Italiassa ovat vaihdelleen paljon alueittain ja eri aikoina.)
Viime keväänä oli Turussakin “suljetut” mutta striimatut messut maaliskuun puolivälistä toukokuun loppuun. Mutta tosiaan sen jälkeen palattiin heti avoimiin messuihin. Tällä hetkellä diasporamessut Eurajoella ja Porissa on peruttu yksi toisensa jälkeen, koska luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon ei ole päässyt. Sen sijaan Maarianhaminan messujen kanssa ei ole ollut ongelmia.
1 tykkäys
Ehtoollisten järjestämiseen ev. lut. kirkon paikallisseurakunnissa on otettu tai ollaan lähiaikoina ottamassa käyttöön erilaisia toteutustapoja.
Esimerkiksi Oulussa on tarjolla etukäteen ilmoittautuville enintään 9 lyhyeen messuun kerrallaan osallistuvalle:
Ehtoollishartauteen voi osallistua enintään 9 henkilöä. Ehtoollishartaus on lyhyt messu, joka sisältää raamatunlukua, rukousta ja ehtoollisen vieton. Hartauteen tulee ilmoittautua etukäteen…
Helsingissä puolestaan ehtoollisia toteutetaan esimerkiksi näin: (kommentin lopussa on toinenkin esimerkki Helsingistä)
Paavalinkirkossa on mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen seuraavasti:
31.1. klo 11-13
14.2. klo 11-13
17.2. klo 18-19 (Tuhkakeskiviikko)
Paavaliviikolla 28.2.-7.3. on mahdollisuus ehtoolliseen sunnuntaista sunnuntaihin Paavalinkirkossa. 28.2. ja 7.3. klo 11-13 ja 29.2.-6.3. klo 16-18.
Tampereella toimitaan mm. niin, että liturgian ajan seurakuntalaiset ovat poissa kirkosta, mutta liturgia on seurattavissa verkosta, ja liturgian jälkeen ehtoollinen jaetaan useammassa kirkossa niin, että yhteensä enintään 10 henkeä on kerrallaan kirkkotilaa kohti paikalla, maksit päällä ja turvavälein:
Hervannan, Härmälän ja Viinikan kirkkoon on mahdollisuus tulla nauttimaan ehtoollinen sunnuntaisin 24.1.-28.2.2021 klo 11-12 verkossa lähetetyn jumalanpalveluksen jälkeen. Paikan päälle tullessasi, muistathan huolehtia hyvästä käsihygieniasta, riittävistä turvaväleistä sekä käyttää kasvomaskia. Noudatamme tiloissamme henkilömäärärajoituksia, otathan tämän huomioon paikan päälle tullessasi ja varaat riittävästi aikaa. Kirkoissa nautitaan vain ehtoollinen, jonka jälkeen poistutaan paikalta. Tulethan vain terveenä!
Vastaava ratkaisu on ollut käytössä joissain pienemmissä seurakunnissa (esim.) jo aiemmin, tosin linkin tapauksessa ehtoollinen on striimin jälkeen jaettu kirkon sisätilojen sijaan ulkona.
Helsingissä Mikaelin seurakunnassa on ollaan ottamassa vastaava ratkaisu käyttöön sisätilaversiona, eli seurakuntalaiset ovat liturgian ajan poissa kirkosta, ja pääsevät ehtoolliselle kirkon sisään liturgian jälkeen:
Jumalanpalveluksen jälkeen sunnuntaisin (31.1. alkaen) klo 12-13 voit tulla Mikaelinkirkkoon hiljentymään ja nauttimaan ehtoollisen.
Paimiossa puolestaan ratkaisuna on tällä hetkellä se, että kirkkoon otetaan 10 henkeä sisään, eli myös joitakin seurakuntalaisia kerrallaan, messu striimataan, ja sen lisäksi ehtoollista jaetaan joitain tunteja messun päättymisen jälkeen kirkolla.
Drive-in -tyyppisiä ehtoollisen jakoja, joissa ajetaan autolla jonossa ja avataan ehtoollisen jakajan kohdalla ikkuna, josta ehtoollinen jaetaan sitten autoon sisään, ei Suomessa ole kai mikään seurakunta lähtenyt toteuttamaan.
Osassa seurakunnista ehtoollista on tarjolla vähintään suljetun liturgiaosuuden jälkeen, mutta valtakunnallisesti katsottuna selvästi suurin osa kirkoista on tällä hetkellä ehtoollisen vieton osalta seurakuntalaisilta suljettuja.
Ehtoollisyhteys seurakuntalaisten kesken vaikuttaisi Suomen evankelisluterilaisessa kirkon paikallisseurakuntien kirkoissa toteutuvan tällä hetkellä käytännön tasolla vain vähemmistössä seurakunnista.
Kirkkohistorian perspektiivistä tilanne näyttää ulkoisesti suurin piirtein siltä kuin voisi näyttää, jos menossa olisi yhtäkkiä alkanut lukuisiin maihin levinnyt skisma, jossa ehtoollisyhteydet ovat laajasti poikki paitsi eri seurakuntien välillä, myös seurakuntien sisällä.
2 tykkäystä
Löysin tämän toissapäivänä ja tämä paikka on tässä ihan parin kilometrin päässä asuinpaikkaamme ja yksi entinen kotiseurakuntakin. Ehtoollisen tuolta saa jopa ilman ennakkoilmoittautumista, mutta eipä juuri muuta. Seurakunnan papit ovat valtaosaltaan naispappeja, joista ainakin jotkut erityisen ärsyttäviäkin.
Osallistuin kerran tuolla Sansan lähetystilaisuuteen, jonka järjesti Sansan asiallinen miespastori ja kansainvälisen kumppanuustoiminnan johtaja yhdessä intialaisen pastorin kanssa aiheena radiolähetystyö Intiassa. Ryhdyin tuon tilaisuuden johdattamana Intian radiotyön säännölliseksi tukijaksi, jota olen ollut jo kaksi ja puoli vuotta.
Seurakunnan oma naispappi ei ollut aiheesta ollenkaan kiinnostunut, eikä osallistunut koko hommaan, piti vain lyhyen ehtoollishartauden ensin ja häipyi sitten pois. Tuskin päivää sanoivat, sillä Sansan tilaisuudelle oli varattu oma huone toisaalla, eivätkä pastorit edes kohdanneet toisiaan samoissa tiloissa. Tämä on ollut kyllä kummallisin lähetystilaisuus pääkaupunkiseudun seurakunnissa, joissa aina ennen on kuitenkin vietetty yhdessä ensin kirkossa tilaisuus, messu tai hartaus.
Tuskin malttaisi odottaa, jos tällainen täällä järjestettäisiin. Toivottavasti poliisin puhalluttajia ei ole heti seuraavassa kulmassa.
2 tykkäystä
Tampereella vain sunnuntain messut vietettiin ilman seurakuntaa. Arkipäivän messuihin sai osallistua, koska niissä on normaaliaikanakin vain muutama ihminen. Ja seurakuntalaiset myös itse huolehtivat asiasta. Jos porukkaa tuli liikaa niin osa lähti pois tai kääntyi suoraan ovelta takaisin ulos. Muistaakseni 8 ihmistä taisi silloin olla rajoituksena.
Tampereella ehtoollisen on koko korona-ajan saanut ihan vain soittamalla papille ja sopimalla ajan milloin kirkkoon voi tulla. Ehtoollisen voi myös saada messun jälkeen, jos ei halua käydä messun aikana. Hyvin ne turvavälit kyllä on muistettu pitää. Joskus lapsilta saattaa unohtua. Ainakin niissä messuissa joissa minä olen ollut. Käyn nykyisin suunnilleen kerran kuussa. Kun vain 10 ihmistä otetaan, niin haluan antaa myös muille mahdollisuuden päästä messuun.
3 tykkäystä
Evlutissa ollaan näköjään ottamassa nyt käyttöön kahta systeemiä: joko kokonaisia ehtoollishartauksia pienille ryhmille, tai ehtoollisen jako striimatun messuliturgian jälkeen. Itse tykkään ehkä enemmän siitä ajatuksesta, että kun kirkkoon tulee niin tilaisuus on kokonaisuus, eikä niin että kirkossa piipahdetaan vain ehtoollisen nauttimisen ajan. Ajattelen että hartaustyyppiseen pystyisi paremmin keskittymään, vaikka koronariski varmaan onkin siinä versiossa aavistuksen isompi.
Katsoin tänään klo 10 striimatun messun omasta kotikirkostani ja kävin illansuussa kirkossa ehtoollisella. Ehtoollista jakamassa oli kaksi pappia, sisään pääsi 8 henkilöä kerrallaan maskit päässä. Alttarilla säilyi hyvin turvavälit.Ehtoollisen jaon jälkeen vielä ehtoollisen päätössanat ja rukous, sitten seuraavat sisään. Jonoakin muodostui ulos, joten kyllä tuolle kysyntää on. Tietysti olisin mieluummin ollut koko messun tai edes lyhyemmän hartauden kirkossa, mutta näissä oloissa tämäkin oli mielestäni ok. Kyseenalaisena pitäisin sitä, että tulisi pelkälle ehtoolliselle ilman messun sanaosaa.
2 tykkäystä
Pidin tänään kaksi messua. Hyvin meni. Turvavälit piti ja tunnelma oli hyvä.
D
1 tykkäys
Tässä kohtaa toimisin niin kuin parhaaksi näkisin. Viikon päästä pääsisi Helsingin puolelle lähikirkkoon pelkälle ehtoolliselle ilman ajanvarausta. Kuten edellä jossain kerroin, paikalla todennäköisesti on vain naispappeja, joista huonoja kokemuksia. Mitään lipilaarisaarnastreamiakaan ei viitsi eikä kannata kuunnella, koska parempia löytyy Radio Deistä (Raamattuopisto) tai Patmosradio (Sley Helsinki). Molemmat myös netissä streemattuna klo 11.
Jompaa kumpaa yleensä kuuntelen, kun en mene tai pääse kirkkoon. Nyt ei pääse. Ehtoollista silti miettisin viikon päästä. Se lienee pätevä, vaikka itse paholainen sitä tarjoaisi Lutherin mukaan. En nyt noista naispappiparoista ihan noin pahasti ajattele. Muuten vain huonoja tai vielä huonompia. Omia koti- tai nettiehtoollisiakaan en oikein halua ruveta viettämään. Huonompikin, surkeinkin naispappi kelpaa, vaikka huonoja saarnoja en halua kuunnella.
1 tykkäys
Sama juttu, en niitä edes pidä oikeana ehtoollisena.
1 tykkäys
Luterilaisen käsityksen mukaan niitä ei voi pitää. Vapaissa suunnissa ne ovat kuitenkin päteviä, eikä heidänkään näkemyksensä välttämättä täysin vääriä ole tässä asiassa.
Kuten aiemmin jossain sanoin, voin mennä missä tahansa kristillisessä seurakunnassa ehtoolliselle, jos heillä on sama uskontunnustus, apostolinen, Nikean tms ja minut siellä siihen hyväksytään. En ole juuri tätä optiota käyttänyt, paitsi yhteiskristillisessä One Way Missionissa. Minulle kävisi vaikka Patmoksen tai helluntailaisten ehtoollinen, kun se toimitetaan asianmukaisesti.
Eihän heillä edes ole ehtoollista, kun se on heille vain muistoateria, jolloin ehtoollisen olemus on turmeltu. Heidän mielestäänhän Kristus on taivaassa, eikä voi siten olla läsnä ehtoollisessa. Siis mikäli ei uskota Kristuksen ruumiin ja veren läsnäoloon ehtoollisessa kuinka ne voidaan silloin saada, eikö siinä tapahtuisi loogisten vastakohtien törmäys?
2 tykkäystä
Luterilaisen tunnustuksen mukaan kirkko on kaikkialla maailmassa, siis uskovia on eri kirkkokunnissa, vaikka sakramentit väärin toimitettaisiinkin?
1 tykkäys
No tämän minä tietenkin myönnän, mutta nyt on kysymys ehtoollisesta. Saadaanko Kristuksen ruumis ja veri ehtoollisessa jos niiden läsnäolo siinä kielletään?
Kyllä uskotaan useimmissa piireissä.
Esim Owm:ssä kyseessä on Jeesuksen ruumis ja veri. Tämä myös lausutaan ehtoollista annettaessa. Olen myös käytännössä varma, että Suomen Helluntaikirkon johtaja Mika Yrjölä lausui nuo asetussanat, kun katselin erästä lähetystä joskus.
Silloin olisi syytä kyllä myös virallistaa tämä tunnustus jossain julkisessa dokumentissa.
No asetussanat voidaan kyllä lausua, kyllä maailmaan sanoja mahtuu, mutta kysymys onkin tunnustaudutaanko niihin uskolla, eikä millä tahansa uskolla, vaan Jumalan vaikuttamalla uskolla.
Ehtoollista näköjään jaetaan myös Vantaan seurakunnissa, myös omassa kotiseurakunnassa ensi sunnuntaista lähtien iltapäivällä streamatun messun jälkeen. Ilman ilmoittautumista kymmenen kerrallaan pääsee sisään tunnin ajan. Hyvä juttu. Ja ehtoollisen toimittaa ainakin tällä kertaa tuttu miespastori.
2 tykkäystä