Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut, että koulun liikuntatunteihin sisältyvästä uimaopetuksesta ei saa kieltäytyä uskonnon takia. Ideana on, että maahanmuuttajalapset eivät syrjäydy sosiaalisista suhteista. Mitenköhän tällainen päätös tulee vaikuttamaan koulujen toimintaan muiden uskonnollisperusteisten erityislupien kanssa. Tanssituntia tai teatteria lienee vaikea perustella lestadiolaisille kotoutumisella.
Poikien ja tyttöjen uimaopetus niin kuin kaikki muukin liikunnan opetus pitäisi mielestäni järjestää erikseen. Aikaisemmin meillä Suomessa olikin niin. Samoin oli itsestään selvä asia, että tyttöjen liikunnanopettaja oli nainen ja poikien mies.
1 tykkäys
Eikös uintitunnit kuitenkin yleensä järjestetä yleisessä uimahallissa, sellaiseen aikaan jolloin se on auki myös ulkopuolisille kävijöille? Ainakin muistelisin omilta kouluajoiltani, että tällaista olisi tapahtunut. Pari rataa oli suljettu muilta koululaisten käyttöön, mutta kyllähän sinne näköyhteys on silti. Ja muslimityttöjen kannalta juuri näköyhteys lienee se pointti.
Liikunnanopetus on aika pitkälle nykyäänkin eroteltu sukupuolen mukaan. Tosin on aika paljon tutkimustietoa siitä, että muunlainen jako parantaa oppilaiden oppimista ja viihtymistä tunneilla, ja vähentää kiusaamista. Sukupuolten mukaan jaetuilla tunneilla vähemmän liikunnalliset pojat syrjäytyvät esim pelitilanteissa, ja liikunnallisemmat tytöt eivät pääse kunnolla pelaamaan. Pelitkin ovat vähemmän aggressiivisia ja teknisesti parempia myös pojilla, kun joukkueet ovat sekaisin.
Uintiin tämä ei vaikuta, koska lähes kaikki koulut joutuvat järjestämään kuljetukset uimahalliin, ja tämä onnistuu useimmiten parhaiten, kun lähtijöitä on useampi ryhmä, eli sekä tytöt että pojat. Ja tosiaan silloin näköyhteys voi syntyä, vaikka opettaja olisi eri.
Tanssi lestadiolaisilla ei minusta vastaa uintia, koska se ei ole eloonjäämistaito. Muuten toki lestadiolaisten selektiivinen osallistuminen koulussa milloin mihinkin on mielenkiintoinen ilmiö, ja kertoo uskon lisäksi myös ryhmädynamiikasta ja omasta ‘yhteiskunnasta’, jossa pelataan omilla säännöillä. Koulu voi olla se ainoa kosketus muuhun maailmaan, koska ainakin joillakin alueilla lestadiolaiset työllistävät itsensä ja toisensa melko hyvin.
2 tykkäystä
Tuskin mitenkään. EITn päätöstä en ole lukenut, mutta eiköhän se ole muodossa “Sveitsi ei ole rikkonut vastaajaa vastaan”. Valtiot voivat siis halutessaan velvoittaa, mutta Suomi tuskin tulee velvoittamaan sekatunneille.
Tämä varmaan vaihtelee, mutta 12-vuotias, jalkapallojoukkueessa pelaava tyttäreni ei ole tyytyväinen koululiikunnan sekaryhmiin jalkapallossa. Tytöt eivät pääse pelaamaan teknisesti, koska pojat ovat aggressiivisia tai ainakin kiukuttelevat epäurheilijamaisesti jos tulee vastoinkäymisiä. (Todennäköisesti kyse on pojista jotka eivät muuten pelaa futista).
Se oli kivaa kerran vapaehtoisessa liikunnassa, kun, ennen kuin opettaja oli tullut, pojat olivat aloittaneet oman pelin ja tytöt omansa, tai en ole varma aloittivatko (varsinaiset liikuntatunnit sen sijaan tehtiin sukupuolen mukaisissa ryhmissä, kuten on sopivaa), sitten kun opettaja tuli, niin hän laittoi pojat pelaamaan omaa peliänsä, ja jotenkin puolivapaaehtoisesti minut ja kaveri sijoitettiin tyttöjen peliin… jotta siihen saataisiin jotain rotia, oli kai ajatus.
Olihan se ihan hauskaa olla eri puolilla ikään kuin valmentajakapteenimaalivahteina jakelemassa namusyöttöjä tipusille. Muitakin pelejä pelattiin tässä vapaaehtoisessa kurssissa sekaryhmissä. Olihan se juu vähän sitten erilaista, kun täytyi katsoa, ettei liian kovaa mene ottamaan palloa pois tai että muutenkin otti vähän kevyemmin, kuin silloin kun pelattiin tavallisessa koulutempossa.
@Optatus Juuri näin, jos on taitamaton poika, joka silti koulussakin pelaa vähän kovemmin kuin tavallisesti siellä pelataan, sillä koulussahan ei tavallisesti pelata niin kovaa kuin varsinaisssa peleissä, niin toisaalta voi vahingossa vahingoittaa tyttöä, jos tulee liian kovaa, tai sitten se voi harmittaa paljon, jos joutuu tytön päihittämäksi. Ei ole mitään järkeä, että, aivan ensimmäisiä asteita lukuunottamatta, pojat ja tytöt ovat samalla liikuntaryhmässä – ainakaan säännöllisesti.
Täällä Helsingissä on kyllä ainakin yksi kokonainen uimahalli (Kallion urheilutalon pikku uimahalli) varattu kouluille, kun on koululaisuinnit, mutta on tietysti mahdollista, että uintia järjestetään myös muissa halleissa. Muslimeilla on sekin, että he eivät voi olla alastomina edes oman sukupuolen nähden, pukeutuminen, riisuutuminen ja peseytyminen on silloin erittäin vaikeata. Kumma kyllä nämä siveyssäännöt kohdistuvat heillä erityisesti naisiin ja tyttölapsiin, vaikka periaatteessa niiden luulisi koskevan poikia ja miehiäkin. Minusta joustoa tarvittaisiin molemmin puolin. Kaupunki voisi järjestää uimavuorot tytöille ja pojille erikseen, mutta toisaalta silloin muslimienkin pitäisi osallistua ilman verukkeita. Sen verran hekin voivat joustaa tavoistaan ja kulttuuristaan.
Mun lukioaikoina liikuntaa oli kaksi pakollista kurssia ja lisäksi vapaaehtoisia (syventävät/soveltavat) kursseja. Pakolliset kurssit oli jaoteltu sukupuolen mukaan, valinnaiskursseja ei. En itse valinnaisia ottanut, mutta kuvittelisin homman toimineen ihan hyvin. Valinnaiskursseilla kun on kuitenkin jokin tietty teema, ja oletettavasti ihmiset jotka tietyn kurssin valitsevat, ovat sen kurssin aiheesta kiinnostuneita ja hyviä siinä. Sekajoukkuepallopeli toiminee paremmin, kun osallistujat sukupuolesta riippumatta ovat valinneet nimenomaan pallopelien valinnaiskurssin.
Mutta en mää tätä ketjua perustaessa ajatellut ensisijaisesti keskustella koululiikunnasta, vaan laajemminkin uskonnon huomioimisesta koulumaailmassa ja siihen liittyvistä vapautuksista ja mukautuksista.
On niillä siveyssääntöjä miehillekin. Ne vaan näppärästi ignoorataan.
Tuskinpa uskonnollisiin syihin vedoten uinnista kieltäytyneitä saadaan jatkossakaan uimaan. Jatkossa vain selityksenä poissaololle uinnista on esimerkiksi kuukautiset, flunssa tai kloorin aiheuttamat oireet.
Joo. Kerran uimahallissa näin joukon tummatukkaisia teinipoikia, jotka pitivät suihkussa ja saunassa koko ajan kädellä kiinni kikkelistään. Tämä ilmeisesti oli jonkin siveyssäännön mukaista, koska itse kikkeli ei silloin näkynyt, mutta kyllähän he aika hyvin tällä onnistuivat kiinnittämään muiden huomiota genitaalialueisiinsa. Ehkä se silti oli siveämpää…
Nämä ovat minun mielestäni aika monimutkaisia asioita. Koulu on olemassa vanhempien kasvatustyön tukemista varten. SIksi on tietysti ongelmallista, jos koulun ja perheen arvojen välillä on ristiriitaa. Tietyltä osin pitää mennä enemmistön mukaan ja vähemmistön mukautua. Toisaalta ei voida vaatia ketään tomimaan vakaamustaan vastaan. Toisaalta koulun pitää antaa tietty opillinen sisältö, jota ei voi jättää poiskaan. Kun vnhemmat panevat lapsensa kouluun, he samalla sitoutuvat sen antamaan opetukseen. Koulupakkoahan meillä ei ole, joten vanhemmat voivat järjestää opetuksen myös muulla tavoin. Mutta sitten taas, yleiset koulut kustannetaan julkisin varoin ja julkisen rahan saaminen yksityiselle koululle on perin vaikeaa.
2 tykkäystä
Nuo selitykset olivat käytössä tytöillä jo silloin, kun itse olin yläasteella ja lukiossa. Vaihtoehtona oli myös ihan vain lintsata ilman mitään selityksiä, koska ei niitä sitten enää viikon päästä kysytty. Käytännön seuraus tuosta taisi olla, että uinnista sai hylätyn, mutta yhden lajin vaikutus liikunnan kokonaisnumeroon tuskin on suuri ja monia ei liikunnan numero kiinnosta muutenkaan. Tuo kotoa tuleva osallistumiskielon vaikutus koskeekin kai lähinnä alakoululaisia. Yläkoulussa se ei enää kiinnitä huomiota, jos joku ei osallistu uintiin.
Uinti voi joillekin lapsille tosiaan olla tärkeä sosiaalinen asia. Itselleni oli ainakin erityistä päästä jonkun kaverin perheen kanssa uimaan ja hieman vanhempana oli kiva lähteä ilman vanhempia pyörillä rannalle tai uimahalliin niiden kanssa, joita piti parhaina kavereinaan.
Tuollaisen “kavereiden kanssa uimaan” -meiningin voisi toki saada, jos liikuntaryhmät eriytettäisiin ja tytöt kävisivät uimahallissa naisten vuorolla ja pojat miesten vuorolla. Jos siis kaupungissa on uimahalleja, joissa on tällaisia vuoropäiviä. Ongelmana olisi kuitenkin se, että silloin vähemmistön erityisvaatimukset ohjaisivat kaikkien lasten totuttamista uimahalleihin.
Varmaan juuri näiden selittelijöiden takia oli yhdellä yläasteella, jota kävin vähän aikaa, aivan hirveä pakotus uimiseen. Opettaja ilmoitti heti kättelyssä, että kuukautisten takia ei voi olla pois uinnista, koska uidessa voi käyttää tamponia. Ja jos joku ei osaa asentaa tamponia, niin hän tulee laittamaan sen! Epäilen kyllä vahvasti, että jälkimmäisen uhkauksen toteuttaminen olisi johtanut rikosoikeudellisiin seuraamuksiin…
Lintsaaminen ilman selityksiä voi olla uskonnollisesta taustasta tuleville ongelmallista. Mulle ainakin oli teininä ihan selvää, että lintsaaminen, läksyjen tekemättä jättäminen, lunttaaminen tai kaverin antaminen luntata on yksiselitteisesti syntiä ja täysin käymätön vaihtoehto. Islamissa tosin taitaa olla hiukan erilainen suhde valehteluun.
Itse kuuluin kyllä aina niihin, jotka vihasivat koulussa uimista viimeiseen asti. Hassua sinänsä - pienenä kävin muuten jonkin aikaa lähes joka päivä läheisessä uimahallissa, ja tykkäsin siitä kovasti. Mutta koulun kanssa uiminen oli jotenkin tosi ahdistavaa. Taisin kerran lintsata, ja toiset kerrat uinti peruutettiin - taisi olla silloin etukäteen selvää, ettei moni ilmestyisi paikalle. 
Mutta minusta on kurjaa ajatella, että kaikki kuukautis/uskonto/yms. -poissaolosyyt kumpuisivat vain yleisestä haluttomuudesta uida. Kyllä se jollekulle voi olla aidosti moraalinen ongelma, taikka kuukautiset oikea syy olla uimatta (ei kenenkään ole pakko käyttää tamponeita, jos ei halua). On jo valmiiksi kurjaa jos ei voi osallistua yhteisiin juttuihin - vielä kurjempaa on, jos ei uskota syytä osallistumattomuudelle.
Olen miettinyt liikuntaketjun avaamista, jossa voisi miettiä myös koululiikunnan toteutusta. Ihmeen hyvä rokotus se on omalla kohdallani nimittäin ollut kaikenlaista liikuntaa vastaan, ja minulla oli vielä ihan kivat opettajat o_O
1 tykkäys
Tamponin käyttöön ei tosiaan oikein voi pakottaa, mutta vaikka voisikin, niin kaikilta se ei ihan oikeasti onnistu. Immenkalvoja on moneksi, toisilla se joustaa tamponin verran oikein nätisti tai sitä ei alunperinkään juuri ole, mutta toisilla se on oikeasti tiukka ja hankala.
1 tykkäys
Olen saanut oppilailtani sen käsityksen, että ainakin Helsingissä on uintia on vain ala-asteen alaluokilla. Ei siis enää kuudesluokkalaisilla, joilla monilla on jo kuukautiset. Meillä oli omana kansakouluaikanani uintia vain kolmannella ja neljännellä luokalla. Oppikoululaisia ei viety uimaan, mutta hengenpelastusharjoituksia meillä oli.
Tuntuvat ne säännöt toimivan miespuolisillakin.
Ainakin käyttämiini uimahalleihin on tupsahtanut viime vuosina nuoria tummia miehiä, jotka piipahtavat suihkussa jonkinlaiset shortsit jalassaan. Pesemättä mitään shortsien sisällä olevaa kehonosaa. Ja sitten pikapikaa altaaseen.
Ensimmäisinä vuosina uimavahdit (joskus) huomauttelivat shortseista, ja oli ne kieltävät taulutkin pukuhuoneen ja pesuhuoneen seinällä, monikielisinä ja kuvilla havainnollistettuina. Sittemmin tilanne “korjattiin”, shortseja ei enää edes yritetä kieltää.
Ketju suljettiin automaattisesti 13 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.