En asian avaamisestasi huolimatta ymmärrä miksi joku halveksii kastetta, jos ei ajattele siitä niin kuin toinen ihminen ajattelee.
Minä ja muutama muu katolilainen ajattelemme kasteesta monilla eri tavoilla, en koe että kukaan meistä halveksisi kastetta.
Minusta esimerkiksi paljon tärkeämpää olisi puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta tulla kohdelluksi niin ettei häntä tuomita, kuin puolustaa jotain rituaaleja, vaikka ne rituaalit ovat Jumalan meille antamia sakramentteja.
Sakramentit ovat mielestäni apua ja ravintoa; voimaantumista sitä varten että voi tehdä tärkeimmän, elää Jeesusta seuraten. Sakramentit eivät minusta siis ole kristityn päämäärä vaan keino pysyä kunnossa päämäärää varten.
Päämäärään voi kuitenkin Jumalan avulla päästä muutenkin kuin sakramenttien voimaanuttamana.
En minä tiedä miksi joku halveksii toisen kastetta. Yritin selittää, sitä että tunnetasolla syyt ovat yhtä pitkät kuin ihmisen historia itsessään, ja että jokaisen kasteen halveksujan (siis ihmisen joka tunnetasolla tuntee jonkin vastaavan halveksunnan tunteetn) olisi syytä tutkia itseään ennen kuin julistaa toisen kasteen (objektiivisesti) pätemättömäksi.
Tuomituksi kohteleminen on juuri sitä, että ei luoteta kasteen armoon ja Jumalan antamaan mahdollisuuteen olla joka hetki jotain muuta kuin mitä on ollut. Tuomitseminen on sitä, että ajattelen toisesta “Olet tuollainen etkä pysty muuttumaan”, “Kerran rikollinen, aina rikollinen”. Jos tuomitsen jonkun ihmisen kasteen pätemättömäksi, se on sama kuin jos sanoisin että Jumala ei ole sinua omakseen lunastanut eikä koskaan tulekaan lunastamaan.
Joskus ihminen on ylimielinen, omassa hurskaudessaan sokea, farisealainen, sanan pejoratiivisessa merkityksessä, itsessään - ei uskossaan heikko. Silloin sitä sanoo pahasti. Senkin saa anteeksi.
Oman kasteen halveksumista tapahtuu meissä päivittäin. Tai no viikottain ainakin.
Voin itse sanoa että jokin kaste ei ole kristillinen kaste, mutta siihen kriteerit ovat simppelit. Ei sekään tietenkään edellytä halveksumista.
Kaste ei mielestäni voi olla pelastuksen edelletys. On varmasti kristittyjä joita ei ole kastettu. Myös alkukirkossa jotkut kristityt siirsivät kastetta mahdollisimman myöhään, näin tekivät jopa ne jotka toimivat kirkossa huomattavassa asemassa. Toisaalta kaikkia lapsia ei ehditä kastamaan kuoleman tapauksien johdosta. Mietin mitkä raamatun kohdat voisivat tukea sitä ajatusta, että pelastus ilman kastetta ei ole mahdollista. Teologisesti uskohan sisältää persoonan Jeesuksen. Siinä on jo kaikki läsnä.
Kristittyjen kotien syntymättömät lapsetkin kuulevat äidin kohdussa sanaa ja voivat olla pelastuksesta osallisia, uskovaisia jo ennen kastetta.
Kirkossa ei voi olla missään asemassa, jos ei ole saanut kastetta. Kastamaton on pakana. Pakanoita, jotka aikovat kristityiksi, sanotaan katekumeeneiksi.
Tähän keskustellun ylipäänsä. Tv 2 trollaa tässä täysillä.
Leijona, löydät vielä hyvää opetusta, et välttämättä tältä palstalta.
Mauriina sanoo sen suht hyvin. Kastamaton on pakana. Tottakai Jumala voi tehdä kuten haluaa, kuitenkin toimimme sen mukaan mitä meille on ilmoitettu. Kaste on Jumalan työ alusta loppuun, laitan sydänmerkit muutamille ylhäällä oleville.
Kastamaton on pakana. Näin varmasti on isossa kuvassa ja periaatteessa ajatten itsekin näin. Silti kastetta ei voi asettaa lopulliseksi ehdoksi. Itse en ainakaan löydä raamatusta viiteitä tästä Lisäksi alkukirkossa (jakautumattomassa) kastetta saatettiin siirtää, tosin tämä ei ollut kovin yleistä.
"Jeesus vastasi: Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan.
Room 6:3-5
Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista. Jos kerran yhtäläinen kuolema on liittänyt meidät yhteen hänen kanssaan, me myös nousemme kuolleista niin kuin hän.
Nämä kohdat ovat ihan hyviä kohtia, mutta eivät kumoa uskon analogiaa joka turvautuu Vapahtajaan. Vesi ja Henki viittaa varmaan kasteeseen, kuten tuo Rm kohtakin. Jumalan Henki asuu siis vedessä ( Jh 3:5) mutta toki Henki voi muutenkin tulla, ilman vettä. ( ks vrt Mark16).
" 16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen." Vaikka siis olisi kastettu.
Jaa, luterilaiset kyllä Raamatun mukaisesti opettavat, että Jumala antaa Pyhän Hengen ihmiselle kasteessa.
Apt 2:38
Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
Tuossa Markuksen evankeliumissahan sanotaan selvästi, että usko ja kaste pelastaa. Jätetään Jumalan huoleksi sitten kaikki ”erikoistapaukset”. Toiseksi on vaarallista opettaa, että kaste ei olisi välttämätön pelastukseen, koska Raamattu lupaa sen kautta pelastaa ihmisen.
1.Piet. 3:21
Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena — joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta — Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta
Tätä ajatuksen juoksua voin seurata. Kehoitan tutustumaan myös Evankelisiin kasteteoksiin. Minulle monella tapaa tärkeä, ihan oikeaa herätystä omaan Kasteenpohtimiseen, on ollut teos: Matti Väisänen, Pyhä Kaste Raamatussa osa 1.
Ekumeenisesti Kasteen Sakramentti yhdistää Kristittyjä, eikä tähän ketjuun viestini nyt olekaan tärkeä. Kuitenkin se varmasti “ekumeenisiin kommervenkkeihin” kuuluu.