Ev.-lut. papit haluavat järkeä työaikoihinsa

Kirkon akateemiset AKI:n toiminnanjohtaja Jussi Junnin mukaan hengellisen työn viranhaltijoiden työajattomuus aiheuttaa yhä enemmän hankaluuksia. Kirkon edustajat ovat Junnin mukaan työajan ulkopuolella historiallisista syistä: heidän roolinsa yhteiskunnassa ei ole tukenut työaika-ajattelua. Ensimmäisen viikkovapaapäivänsäkin papit saivat vasta 1970-luvulla.

“Papit tekevät keskimäärin yli 42 tunnin työviikkoja”, Junni sanoo. Erityisesti pääsiäinen ja joulu sekä leirityö näkyvät pappien kalentereissa tiukkoina puristuksina.

“Vuonna 2014 AKIn jäsentutkimuksessa 20 prosenttia papeista tunnusti, että heillä on vakavia tai lieviä jaksamisongelmia. 36 prosenttia sanoi, että he voivat vaikuttaa työmääräänsä liian vähän. Lisäksi Keva on julkaissut selvityksen, jonka mukaan seurakuntatyöntekijöistä 57 prosenttia kokee työnsä henkisesti raskaaksi”, Junni listaa.

Hengellisen työn tekijöitä on virkasuhteessa noin 6 100, seurakuntapappeja heistä on noin 2 200. Miten heidän työaikaansa voisi säädellä kutsumusta nakertamatta? Yksi joustava malli on kehitetty Meilahden seurakunnassa, jossa kaikkien hengellisen työn viranhaltijoiden työaikaa hallitaan moduulein. Työaikakokeilu on ollut käynnissä vuodesta 2010.

Kirkkoherra Hannu Ronimus kertoo, että kahden tunnin mittaiset moduulit selkeyttävät työn etukäteissuunnittelua, oikeaa kohdentamista sekä työmäärän tasapuolista jakautumista. Moduulit toimivat eri tehtävien sekä valmistelutyöhön kuluvan ajan mittareina.

“Tehtävät pyritään suunnittelemaan niin, että työpäivän kesto ei ylitä kuutta työaikamoduulia.”

Työn kutsumusluonteen vuoksi Mattssonin on haastavaa piirtää täydellistä eroa vapaa- ja työajan välille. Vain perheen ja ystävien kanssa vietetyt hetket saavat häneltä selkeän vapaa-ajan merkinnän.

Jos pastori Mari Mattson laskee työajaksi kaiken muun kuin perheen ja ystävien kanssa vietetyt hetket, niin ei ihme, että työtunteja kertyy liian kanssa.

some-profiiliin kilahtelee työviestejä, oli arki tai pyhä

Onko niitä pakko lukea heti tai vastata niihin heti? Voiko siihen asiaan vaikuttaa itse mitenkään?

3 tykkäystä

Pappien jaksaminen on tosi tärkeä aihe ja siitä pitää puhua. Olisi varmaan hyvä, jos papilla olisi jokin tietty vastaanottoaika, jolloin lähtökohtaisesti hoidetaan yhteydenotot. Mihin tahansa aikaan yhteyden ottaminen pitäisi rajata todellisiin hätätilanteisiin. Ja papin itsensä kannattaisi tosiaan rajoittaa someviestien ja sähköpostin lukemista. Itse miellän sähköpostin sellaiseksi kanavaksi, jonka kautta voi ilmoittaa vähemmän kiireellisiä asioita, luettavaksi ja reagoitavaksi silloin kun vastaanottajalla on sopiva hetki. Ei sitä tarvitse koko ajan olla lukemassa!

1 tykkäys

Mieletäni tämä on tärkeä pointti. Nykyään kun on päivystävä (oikein?) pappi puhelimessa valtakunnallisesti osv.

Työajan rajaaminen on nykyään kaikkien ongelma. Opettajana työskennellessäni tuntui hurjan luontevalta tarkistaa vielä wilma joskus kymmeneltä ennen nukkumaan menoa, ja joskus siellä venähti aikaa, kun oli tullut vielä viestejä, joihin vastasi, tai muuten teki niihin liittyviä juttuja. Viikonlopun aikana saatettiin käydä työkavereiden kanssa pitkiäkin verkkopalavereja, jotka käytännössä kestivät koko viikonlopun yli, kun aina ihmiset viestittelivät koneella käydessään ja puitiin jotain asiaa.

Itse en siitä kärsinyt, koska pidin työstäni ja työyhteisöstäni, mutta kyllähän se tarkoittaa myös sitä, ettei ihminen ole koskaan oikeasti lomalla tai viikonloppua viettämässä, kun puhelin tuo työasiat mukaan ihan kaikkialle.

Ketju suljettiin automaattisesti 13 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.