Filioquen tarkastelua

Oikeastaan tässä ei ole kyse mielipiteistä vaan siitä mitä Kirkko opettaa. Ja Kirkko opettaa kuten Nikean tunnustus ilman lisäyksiä kuuluu.

En nyt tiedä, auttavatko tymäkät vetoamiset Kirkon opetukseen keskustelussa ei-ortodoksien kanssa…

3 tykkäystä

Kirkko opettaa filioquea, sanottiinpa se uskontunnustuksessa tai ei.

Niin, toivottavasti auttaa, koska ikioman opin keksiminen ei ole kovin suositeltavaa, vaikka kymmenet tuhannet protestanttiset “tunnustuskunnat” niin ovat tehneetkin. Kuvio menee seuravasti: saarnaaja keksii oman opin ja alkaa koota sen ympärille laumaa kerittäväksi. Ei hyvä.

1 tykkäys

Kirkko ei näin opeta, vaan kyse on Rooman paavin lisäyksestä.

1 tykkäys

Ei ole, vaan Kirkon opetuksesta.

Luopukaa siis ikiomasta opistanne ja palatkaa oikeaan apostoliseen oppiin.

Ortodoksinen kirkko opettaa ekumeenisissa kirkolliskokouksissa vahvistettua oppia. Siihen ei saa mitään lisätä. Läntinen kirkko on lisännyt yhteisesti sovittuun paljon muutakin kuin filioquen, mutta filioque on skandaalimaisin lisäys, koska se muuttaa kolminaisuusopin aivan toiseksi.

2 tykkäystä

Filioque säilyttää kolminaisuusopin oikeana kirkolliskokouksissa vahvistettuna. Sen asian kieltäminen muuttaa kolminaisuusopin tosiaan toisenlaiseksi.

Sekä @cymbus :kselta että @jkh :lta kaipaisin lähteitä siitä missä filioquen voi nähdä osana apostolista opetusta sekä siitä mistä lähteistä voidaan todeta että filioque oli paavin tekemä lisäys.

Mitähän piispa Teemu - siis ei se Evl.fi-Teemu - mahtaisi tuumia tästä kehotuksesta. :thinking:

Cymbuksen trollaus tällä asialla jaksoi huvittaa tai närkästyttää joskus 5-8 vuotta sitten. Nyt se on vain väsynyttä.

1 tykkäys

Itse en pidä filioqueta mitenkään merkittävänä uskon ilmaisuna suuntaan tai toiseen. Mielestäni kyseessä on enemmänkin ihmisten keskinäinen väittely ja yritys hahmottaa asioita kuin merkki siitä mikä yhteisö on Jumalan asialla.

Silloin tällöin asia on kiinnostanut ja sellaisia lähempänä skismaan johtaneita tapahtumia eläneitä kirjoittajia jotka ovat pyrkineet näkemään asian mahdollisimman laajakatseisesti on ilo lukea.

Hyvää yleistietoa teologisesta pyörittelystä asian ympärillä tulee oppineeksi ainakin kun lukee Johannes Bekkoksen ajatuksia asiasta.

Bekkoksen tekstejä lisää blogin valikon kautta.

1 tykkäys

Minä en trollaa. Korjaan epätodet väittämät, jotta joku ei kuvittelisi niiden olevan totta.

Kuten kasteasiakin ja tämä asia, niin harvalla on tämmöisistä asioista äärivarmuus. Nämä ovat uskonvaraisia asioita, jotka perustuvat uskoon. Ei meidän tarvitse joka asiassa ajatella olevamme suuria ja varmoja ja tietävämme kaiken varmuudella. Jos Jumalan suhteen puhutaan uskosta, niin miksemme puhuisi siitä muissakin yhteyksissä? Uskontunnustus alkaa sanoilla “minä uskon”. Ei ole valittu sellaisia sanoja kuin minä tiedän itsestäänselvänä tietona.

Muistutan @cymbus:ta, että oman näkökannan yksipuolinen propagointi on kiellettyä keskustelupalstalla. Muita kirjoittajia (mm. @timo_k) pyydetään pysymään asiallisina.

2 viestiä siirrettiin uuteen ketjuun: Uskon ja tiedon suhde

Kiitos muistuksesta. Minä en ole kyllä mitään yksipuolista oman näkökannan propagointia tehnyt. Olen vastannut nimim. jhk:n viesteihin.

Tuo lähtemisen ja lähettämisen erotteleminen on puhdasta skolastiikkaa :slight_smile:

Skolastiikka oli aikansa filosofiaa ja sen huono maine johtuu osittain siitä, että “meikäläiset ovat sitä mieltä että…” eli protestanttisen propagandan suhtautumisesta skolastiikkaan. Skolastiikkahan teki sitten paluun loogisena posivismina, kun usko ja elämä oli reformoitu täysin tosista irralleen.

Ei ole skolastiikkaa, vaan isien uskoa. Uskontunnustuksessa puhutaan Pyhän Hengen iankaikkisesta lähtemisestä Isästä toisin sanoen Isän olemuksesta. Niin kuin Poika syntyy iankaikkisuudessa Isästä Pyhä Henki lähtee iankaikkisuudessa Isästä. Filioque perustuu uskontunnustuksen väärin ymmärtämiseen.