Se, onko oikeutettua pitää jokin porukka “poikainseurana” vai ei, on eri kysymys kuin se, onko se järkevää toiminnan kannalta. Ja molemmissa vastaus tietenkin riippuu siitä, mikä on porukan tavoite, olemassaolon tarkoitus. Gideonien kohdalla en osaa vielä sanoa juuta enkä jaata, kun en tiedä, miten he perustelevat rajauksiaan.
1 tykkäys
Vastasin Jorin viestiin ja seurasin tämän viestin jaottelua. Pointti oli nimenomaan tuo, että ihmissuhteet eivät mahdu helppoihin laatikoihin.
1 tykkäys
Mitä tässä mahdat tarkoittaa? Viittaatko porukoilla nimenomaan Gideoneihin - vai yleensäkin kristillisiin järjestöihin, vai edellä mainittuihin Marttoihin yms. ?
Itse mietin, että kaikenlainen yhdistystoiminta on sekä sosiaalista harrastamista että tavoitteellista. Ihmiset voivat toki lahjoittaa hyvään tarkoitukseen ihan yksinkin, ei se välttämättä vaadi kokoontumista. Mutta niin se vain on, että motivointiin ja keskinäiseen jakamiseen monet tarvitsevat noita yhteistyön paikkoja.
Jokuhan voisi sanoa että (50 % sti tai yli?) myös seurakunta on viihtymistä. Mutta joku motiivi siinä on että ihminen menee kirkkoon tai miesteniltaan tai kuoroon tai naisteniltaan - eikä baariin tai tansseihin.
Gideoneista minulla on se käsitys että motivaatio Raamattujen levittämiseen on vahva. Jäsenet lienevät aika vakavaraisia. Heillä on näky, mihin käyttää rahaa.
Miesten järjestöstä lienee kysymys siksi, että menneessä maailmassa kristityt rahamiehet olivat miehiä. Ainakin yleensä.
Voi olla myös että tietty konservativismi on estänyt naisten jäsenyyttä tähän asti.
Tunnen joitakin jäseniä, ja mukavia ovat. Minuakin on kerran pari pyydetty liittymään, mutta en luvannut kun vakavaraisuus on ns. pakkasen puolella ollut aina. 
Mielessä pyöri yleensä seurakuntien toiminta varsinaisten jumalanpalvelusten ulkopuolella. Toki varmaan sama pätee Marttoihin ja muihin harrasteporukoihin myös.