Ilmestyskirja 21 luku/jakeet 24-27. En lainaa tekstikatkelmaa, koska ilmestyskirjan lainaaminen pelottaa oikeasti: toivottavasti en tässä pane mitään lisää tuohon uskomattoman hienoon ja oleellisen tärkeään kirjaan, jossa ylösnoussut kuningasten kuningas puhuu.
Mutta siis tämä kohta mietityttää minua. Jos, niinkuin tuosta kohdasta ymmärrän, uuteen maahan kelpaamattomat, ei- Jeesuksen omat, on heitetty ikuiseen kärsimykseen tuliseen järveen, miksi jakeessa 27 annetaan ymmärtää, ettei mitään epäpuhdasta ja valehtelijaa uuteen Jerusalemiin päästetä, vain ne joiden nimet löytyvät elämän kirjasta. Mistä he uuteen Jerusalemiin tulisivat, jos ovat ikuisesti tulisessa tulisessa järvessä.
En saivartele, todellakaan, vaan tämä kohta vaivaa minua oikeasti.
KR1992: 24 Kansat kulkevat sen [kaupungin] valossa, ja maailman kuninkaat tuovat sinne mahtinsa kaiken loiston. 25 Sen portteja ei suljeta päiväsaikaan, ja yötä siellä ei olekaan. 26 Kaikki kansojen kalleudet ja ihanuudet tuodaan sinne. 27 Mitään epäpuhdasta ei sinne päästetä, ei ainoatakaan iljettävän valheen palvelijaa, vaan ainoastaan ne, joiden nimet on kirjoitettu Karitsan elämänkirjaan.
Eihän kirjan teksti etene tuolla tavalla suoraviivaisen kronologisesti, että mikä on kerran sanottu, olisi sitten jo pysyvästi takana päin, vaan kirjassa on paljon toistoa. Toinen kuolema tulisessa järvessä kerrotaan jo jakeissa 20:13-15. Sitten siitä kerrotaan uudestaan jakeessa 21:8. Myös jae 21:27 on vain tämän saman asian toteamista vähän eri kantilta.
En lainaa mielelläni Ilmestyskirjaa ja kommentoinkin sitä arasti, koska siellä lopussa sanotaan, että jos joku lisää jotain kirjan sanoihin saa kärsittäväkseen sen mitä kirjassa on sanottu. Suora lainaaminenkin on minusta kyseenalaista, jos siitä katoaa asiayhteys ja niinkuin usein käy asia voi siksi muuttua aivan muuksi.
Tuo voi toki olla vastaus, että kirja ei todellakaan aina etene kronologisesti ja on toistoa ja päällekkäsiä asioita. Itse olen vaina aina ihmetellyt tätä kohtaa. Eikö ketään muuta ole ihmetyttänyt tämä?
Komppaan TV2:ta. Eihän kohta ole ollenkaan vaikea, kun ajattelee, että sekä tuliseen järveen joutuminen että Taivaalliseen Jerusalemiin pääsemättömyys puhuvat yhdestä ja samasta asiasta. Pitää aina muistaa, että ei noita kirjoja ole tarkoitus lukea jaenumeroiden kanssa. Nehän on otettu käyttöön vasta kirjapainotaidon myötä. Siksi ei kannata liikaa tuijotella yksittäisiä jakeita vaan pitää pyrkiä ymmärtämään kokonaisuutta ja suuria linjoja.
En mielestäni tuijota jaenumeroita, laitoin ne vain siksi, että kohdan voi löytää.
Samaa mieltä, jakeet ja kappalejaot sotkevat asioita Raamatussa, hankaloittavat lukemista ja kokonaisuuden ymmärtämistä.
Viittaat kohtaan 22:18-19. Minusta se on aina tuntunut jotenkin Raamatun eetoksen vastaiselta. Tämän tyylisiä uhkauksia löytyy toisinaan jostain täysin epäperäisistä ja sepitetyistä antiikin teksteistä. Kohdan tekstihistoria vaikuttaa kuitenkin niin yhtenäiseltä, että täytyy olettaa sen olevan peräisin kirjan alkuperäiseltä kirjoittajalta; jos tekstihistoriassa olisi merkittävää epäyhtenäisyyttä, epäilisin jakeiden (ironisesti) olevan myöhempää lisäystä. Yhtä kaikki, on selvää että siinä tarkoitetaan antiikin ajan olosuhteita joissa kirjoitusten leviäminen tapahtui käsin kopioimalla, niin että varsinkin tekstin leviämisen varhaisimmassa vaiheessa, jos joku teki siihen muutoksia, muutos jäi elämään koko tekstitraditioon. Nyt kun tekstistä on painettu miljoonia kopioita, ei noita jakeita kohtaan ole oikeastaan edes mahdollista rikkoa. Ja on yhtä lailla selvää, ettei siinä tarkoiteta kirjan epätäydellistä tulkintaa ja kommentointia.
Vastaava varoitus koskee tooraa, 5Ms 4:2, Israelin on varottava vääriä profeettoja, unennäkijöitä ja niitä jotka viettelevät kansaa vieraiden jumalien puoleen 5Ms.13:1-.
Täytyy myös muistaa, että Martti Luther ainakaan koki ongelmia koko kirjan kanssa, tosin aivan turhaan. Kirkko määritteli myös aikoinaan kaanonien rajat, valhe tekstejä tosin liikkui, mutta kyllä ne tunnnistettin aika nopeasti tai viiveellä. Vanhoilla kirkoilla tulkinnan avaimena on aina kirkko joka selittää tekstejä.
On tietysti selvää, että kirjoitettu sana on olemassa ja pysyy sinä. Ilmestyskirjan lopussa sanotaan, että jos joku lisää siihen jotain tai ottaa pois jotain… Minusta tulkinta on aina tätä. Mene ja tiedä, onko selvää, ettei tulkinta kuulu tähän lisäämiseen ja poisottamiseen. Minusta aina kun tulkitaan jotain aletaan viemään asiaa tiettyyn suuntaan, ja voidaan mennä ihan vikasuuntaan, eli tulkinalla voi mennä itse harhaan tai johtaa muita harhaan. Nyt voi tietysti sanoa, ettei voi lukea Raamattua ilman tulkintaa. En kuitenkaan lähtisi tulkitsemaan ilmestyskirjaa, etten vääristäsi sen sanomaa. Ja samalla tajuan, että tätä kirjaa kai on tulkittu eniten Raamatussa. Ilmestyskirjan viesti on minusta aivan selvä ilman mitään tulkintaakin. Kunhan nyt ihmettelin tuota yhtä kohtaa.
Minun mielestäni tuon käskyn tyylilaji on ihan eri kuin puheena ollut Ilmestyskirjan kohta, enkä henkilökohtaisesti näe tässä kohdassa samanlaista ongelmaa.
KR1992:
Älkää lisätkö mitään näihin käskyihin älkääkä poistako niistä mitään. Pitäkää Herran, Jumalanne, käskyt, jotka minä teille annan.
Olen lukenut sata kertaa, että sitä ei lueta palveluksissa, mutta olkoon niin, jos se kerran on.
“For this reason, while the Book of Revelation was included in the Canon of Scripture, it was not permitted to be read publicly in the services of the Church.”
Niin minäkin olen lukenut, mutta tieto on väärä, ja kun tarkemmin ajattelee, niin olisihan omituista, jos yhtä UT:n kirjaa ei koskaan luettaisi. Vanhassa testamentissa sen sijaan on paljonkin kirjoja, joita ei lueta ortodoksissa jumalanpalveluksissa.
Kokoöinen on käytännössä ep+ap+liturgia. Luostareissa lisäävät vielä hetkipalvelukset väleihin. Athoksella käytännössä kaikki lauletaan, ja lisäksi teriremejä, jotka lisäävät palvelukseen pituutta. Missä kohtaa luettaisiin Ilmestyskirjaa, kun ei se kuulu mihinkään noista palveluksista? Olen ollut useita kertoja toimittamassa kokoöistä, eikä niissä ikinä ole ollut siitä mitään. Jos parimiat ovat uudesta testamentista, ne ovat apostolien tekojen kirjasta.
Jos sanoo, että Ilmestyskirjaa luetaan ort. palveluksissa, pitää sanoa missä palveluksissa, missä kohtaa palvelusta ja kenen pyhän muistopäivänä, niin asiaa voi ryhtyä selvittelemään. Ei tule mieleen mitään muuta kuin p. apostoli ja evankelista Johannes Teologi. Jossain akatistoksessa hänelle tai jonkin häneen liittyvän muistopäivän kanonin oodeissa voisi olla jokin lyhyt viittaus Ilmestyskirjaan, mutta eipä juuri muuta. Epistolatekstinä tai parimiana sitä ei käytetä kirkkovuoden aikana, joten mikä olisi se palveluksen osa, jossa sitä luettaisiin, ja milloin?
Tuo on melko erikoinen syy, koska kyllähän mitä tahansa tekstiä voidaan tulkita monella tavalla. Lännessä kirjaa enimmäkseen käytetään valikoiden (kuten monia muitakin Raamatun kirjoja), niin että joihinkin kohtiin harvemmin missään törmää, mutta jotkut kirjan kohdat ovat kovassa käytössä sekä luettuina että kirkkotaiteessa (usein hautamuistomerkeissä). Esimerkkejä usein viitatuista kohdista:
1:8
Minä olen Alfa ja Omega, sanoo Herra Jumala, hän joka on, joka oli ja joka on tuleva, Kaikkivaltias.
Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, iäti elävä. Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän, elän aina ja ikuisesti. Minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.
Tämän jälkeen näin suuren kansanjoukon, niin suuren, ettei kukaan kyennyt sitä laskemaan. Siinä oli ihmisiä kaikista maista, kaikista kansoista ja heimoista, ja he puhuivat kaikkia kieliä. He seisoivat valtaistuimen ja Karitsan edessä yllään valkeat vaatteet ja kädessään palmunoksa ja huusivat kovalla äänellä: Pelastuksen tuo meidän Jumalamme, hän, joka istuu valtaistuimella, hän ja Karitsa!
Mielestäni erittäin perusteltu. Sekin on perusteltu jos sitä luetaan. Enemmän ymmärrän varovaisuuden apokalyptisiä tekstejä kohtaan. Luterilaisissa messuissa harvoin luetaan saatikaan saarnataan ilmestyskirjasta. Kirja on vaikea ja tarvitsee laajantulkinta horisontin joten siitä pidetään enimmäkseen Raamattu-tunteja ja ortodoksi kirkossa opetuspuheita.
Ilmeisesti tässä on teillä jokin epäselvyys kun Mauriina ymmärtää toisin ja sinä toisin.
Perinpohjaisin otsikko Johanneksen ilmestyskirjaan löytyy eräässä Athosvuoren luostarissa säilyneestä käsikirjoituksesta:“Kaikkikunniallisen evankelistan, syliystävän, neitsyen, Kristuksen rakastaman Johannes Teologin, Salomen ja Sebedeuksen pojan, Maria Jumalansynnyttäjän ottopojan ja Ukkosenjyrinänpojan Johanneksen ilmestys.” "Kaikin tavoin on pyritty varmistamaan, että Ilm:n tekijä on sama kuin Joh:n, nimittäin apostoli Johannes, Sebedeuksen poika. ( Jukka Thuren ilmestyskirjan selitys) "
Siis ei pidetä. Ilmestyskirjan kommentaareja kuitenkin löytyy ordotoksi maailmasta. Joissakin yksityisissä ortodoksi " saarnoissa" varmasti puhutaan siteerataan tai selitetään ilmestyskirjaa, en usko että näin ei olisi. Ortodoksit itse myös lukevat ilmestyskirjaa kotonaan. Joten se on myös käytössä ortodokseilla.
Mainittakoon, että Suomen evlut kirkon kirkkovuoden lukukappaleissa on kolmen vuoden teksteissä yhteensä noin 20 eri kohtaa (yleensä pari kolme peräkkäistä jaetta) Ilmestyskirjasta.
