Minulle syynä ovat ennen kaikkea hyvät teologiset perustelut ja Raamatun kirkas ilmoitus asiasta.
Toiseksi sitten tulee se, että naispappeus nyt vain tuntuu todella luonnottomalta muutenkin. Nainen on kuitenkin keskimäärin miestä taipuvaisempi miellyttämään lähimmäistä. Ja se taas tekee Jumalan lain saarnaamisesta vaikeampaa. Sen huomaa naispappien puheista ja teoistakin: kovasti puhutaan lähimmäisen palvelemisesta mutta se Jumalan palveleminen tahtoo unohtua.
Kun kuulun kirkkoon missä ei ole naispappeja, siellä mennään muutenkin enemmän Raamattu edellä, eikä tämän päivän ideologiat.
a) Miksi minun pitäisi tulkita Raamattua tunteella tai kokemuksen tasolla?
b) Miksi minun pitäisi hakea perusteita Raamatun ja sen mukaisen tradition ulkopuolelta?
Lähtökohtaisesti Raamattu on Jumalan selkeää ja ymmärrettävää puhetta. Jumala ei ole niin kiero tyyppi, että olisi tahallaan puhunut epäselvästi.
Toki naispappeudesta on ollut jo näkyvää haittaa, mutta naispappeus ei ole varsinainen juurisyy, se on oikeastaan vasta seurausilmiö. Naispapit itsessään viestivät, ettei Jumalan ilmoituksesta Raamatussa ja sen mukaisesta traditiosta tarvitse välittää.
Joillain naispappeuden vastustajille on aika sovinistisia sukupuoliroolikäsityksiä ja virkakanta kytkeytyy siihen. Isolla osalla näin ei kuitenkaan ole, vaan kyse on puhtaasti siitä, että koetaan tärkeäksi noudattaa Raamatun käskyjä huolellisesti. Jos tällaiselle jotain psykologista taustateoriaa haluaa kehitellä, sellainen liittyy pikemminkin käsitykseen sääntöjen noudattamisen tärkeydestä ja taipumukseen tulkita asioita melko suoraviivaisesti kuin sukupuolikäsitykseen.
“Nainen ei voi toimia kristillisessä kirkossa pappina ja tämä käsky on minun antamanani voimassa kaikissa maailman seurakunnissa maailman luomisesta aina Tuomiopäivään asti, ja universaaliksi absoluutiksi olen tämän käskyni tarkoittanut.”
Ja jos noin taasen ei missään lue, mitkä jakeet sinä olet “itsestäänselvästi” tulkinnut vastaaviksi yllä kirjoitetun lauseen kanssa?
Yllä olevasta lauseesta minäkin voisin saada sellaisen “tunnevaikutelman”, että naispappeus todellakin on kielletty. Nykyraamatusta en moista vaikutelmaa ole jostain syystä saanut, joten vääntäisitkö minulle rautalangasta, missä se selkeä ja ymmärrettävä puhe on, jota ei voi söin surminkaan eri tavalla tulkita?
Itse pappeuden typos on jo Vt:ssä, leeviläisessä pappeudessa ja sitä ennen mies toimitti papillisia tehtäviä. Ut puolella Jeesus valitsee apostolit - apostolit paimenet jne tähän päivään asti. Vanhat kirkon liittyvät tähän apostolaattiin ja perustelevat sillä virkakäsityksen.
Onko tämä sinun mielestäsi sellaista “täysin selvää Raamatun sanaa”, johon PekkaV viittaa? Eikös tuo ole jo aika monipolvinen, pikemminkin traditiota painottava näkökulma asiaan? Tokikaan sinä et ole vastuussa PekkaV:n sanoista, joten ehkäpä tämä pieni välisätkätykseni on turha.
En myöskään puhuisi henkilökohtaisista syistä, vaan kuten PekkaV kirjoittaa, sekä mitä olen 40v aikana havainnut.
Myös Raamattu osoittaa selvästi, eikä sieltä löydy tukea naispapppeudelle.
1.Tim.3 kertoo mielestäni aivan selvästi kenelle seurakunnan kaitsenta on tarkoitettu.
Tuossakaan kohdassa ei erikseen painoteta sitä, että pitää olla mies, vaan että pitää olla yhden vaimon mies. Vaikuttaa, että Raamatun aikana naiset eivät kelvanneet mihinkään yhteiskunnallisesti merkittävään kodin ulkopuolella. Jos teksti siis heijastelee ihan suoraan oman aikansa arvostuksia, miten sitä voidaan lukea kontekstistaan vapaana, universaalina ja absoluuttisena tekstinä? Sitä minä en voi ymmärtää. Mielestäni se tulkinta vaatii söin surmin halua lukea Raamattua kontekstistaan irrallisena, ja minun mielestäni se ei ole rehellinen tulkinta. Ehkäpä siitä syystä minä en saa tuosta Paavalin tekstistä “tunnejälkeä”, joka minut vakuuttaisi, että Paavali tuossa jumalallisella arvovallalla nimenomaan haluaa kieltää pappeuden naisilta kaikissa maailman seurakunnissa hamaan Tuomiopäivään saakka.
Pappeus raamatun teksteissä, kuten monet muutkin teologiset kysymykset ovat laajoja ja monesti myös tarvitaan aikaa niiden ymmärtämiseen. Luterilaisille tämä on vielä vaikeampaa koska meiltä puuttuu pastoraalinen ohjausperinne ja traditiomme on lyhyt. Lisäksi kovin monen on vaikea hahmottaa luterilaista opillista aparaattia se vaatii jatkuvaa karppausta.
Tässä kohdassa on kysymys piispasta ja piispalle annetaan nämä ohjeet. Alkukirkosa piispa voi siis olla naimisissa, joten sekä Rooman kirkon pappien että idän piispojen selibaatti poikkeaa apostolisen ajan käytännöstä.
Kysymys ei ole vain yksittäisistä jakeista, vaan Raamatun kokonaisopetuksesta.
Virkateologia ja siihen liittyvät naisille Raamatussa asetetut kiellot perustuvat Jumalan pysyvään luomisjärjestykseen, ja senkin taustalla vaikuttavaan jumalalliseen järjestykseen: kefale -rakenteeseen. Katso esim. 1 Tim 2:11-15. Mies on vaimon pää, sekä perheessä että seurakunnassa. “Mutta minä tahdon, että te tiedätte sen, että Kristus on jokaisen miehen pää ja että mies on vaimon pää ja että Jumala on Kristuksen pää” 1 Kor 11:3.
Oleellista on, että kefale-rakenne jatkuu ylöspäin muuttumattoman Jumalan sisäiseen olemukseen asti: “Jumala on Kristuksen pää”.
Tästä seuraa, että viran sukupuolta koskevat käskyt eivät ole muuttuvia inhimillisiä järjestelyitä tai lankeemuksen seurauksia. Erityinen pappisvirka asetettiin jo luomisessa. Aadam toimi pappina ja Jumalan edustajana jo Paratiisissa. Pastori edustaa Kristusta seurakuntamorsiamen edessä. Naispastori edustaisi näin ollen lesboilua.
Se liittyy siihen, että Kristus on edelleenkin mies. Hän ei menettänyt sukupuoltaan ylösnousemuksessa. Naisen esiintyminen ylkänä antaa mielikuvan lesboilusta.
Ketjun otsikko on “Henkilökohtaiset syyt naispappeuden vastustamiseen”. Ensimmäisessä vastauksessasi kerroit painokkaasti, että asia on Raamatussa täysin selvästi ilmaistu. Kun pyysin sinua lainaamaan noita täysin selviä ilmaisuja, laitoitkin minulle ison pinon ulkopuolisia linkkejä. Minua ei kuitenkaan tässä yhteydessä kiinnosta ristosoramiesten rustaamat pitkät teologiset tekstit, vaan henkilökohtaiset, ymmärrettävästi ilmaistut ja inhimillisesti tavoitettavat syyt naispappeuden vastustamiseen.
Aiemmin puhuit Raamatun selkeästä tekstistä – siitä, mitä Raamatussa päivänselvästi lukee. Nyt tuot kuitenkin keskusteluun Kefale-rakennetta, jonkinlaista symmetristä ja numeraalista puolimystiikkaa. Tulisiko minun uskoa, että sinut on henkilökohtaisesti vakuuttanut naispappeuden sopimattomuudesta se, että naispappi ei istu Kefale-asetelmaan?
Uskotko, että tällainen perustelu kelpaisi Jeesukselle, jos hänelle perustelisit, miksi muihin ominaisuuksiin ja ihmistä tyystin katsomatta torjut naisen paimenen virkaan: “Naispappi ei istu symmetriseen kefale-asetelmaan, johon olen mieltynyt”?
Kefale-asetelma ja siihen liitetty Aatamin “pappeus” sekä myöhempi lesbo-aspekti on valitettavasti huonoin, kaukaahaetuin, elämälle vierain ja vähiten vakuuttava tähän mennessä lukemani perustelu naispappeutta vastaan.
Kiitän kuitenkin rehellisyydestä, PekkaV! Voimme todeta, että minä tulen tuskin koskaan tavoittamaan niitä syitä, miksi sinä vastustat naispappeutta. Anskutinin ja TimoK:n perustelut tavoitin. Aggankin lähtökohta oli hahmotettavissa.
Mistä tiedät, että teksti noin vain “heijastelee” oman aikansa arvostuksia? Entä jos teksti heijasteleekin Jumalan tahtoa? Meillä siis uskotaan, että Raamattu on Jumalan ilmoitusta. Siitä seuraa luontevasti kaikenlaisia johtopäätöksiä, jotka ovat sinulle vaikeita ymmärtää ja hyväksyä.
Itse asiassa juuri kefale-rakenteen hahmottaminen Raamatusta on vakuuttanut minut lopullisesti. Ja muuttumattoman jumalallisen järjestyksen tae on se, että sen toinen pää on Jumalassa. Ei traditio vakuuttanut, eikä edes Paavalin “Herran käsky” 1 Kor 14:37 yksinään. Vasta kun ymmärsin, että millä Herran käsky perustellaan, vakuutti täysin.
Ymmärrän, että et ymmärrä. Yleensä ihmisille riittää Herran käsky ja sillä sipuli. Tai sellainen pöhkö perustelu, että kirkko opetti ennen niin. Minulle yksi tai kaksi Raamatun jaetta tai kirkon apostolisen ajan jälkeinen traditio eivät riittäneet.
Kefale-rakenne on ylivoimaisesti kovin argumentti apostolisen virkakannan puolesta mitä on olemassa. Sen, joka tahtoo puolustaa naispappeutta, pitää poistaa kefale-rakenne Raamatusta.
No niin, hyvä että kirjoitukseni kolahti. Yritän avata. Raamattu on naispappeuskysymyksen suhteen harvinaisen selvä. Kun aikoinaan aloin kysymystä selvittämään itselleni (ilman ennakko oletuksia), niin tärkeimmäksi kohdaksi nousi se, että Jeesus valitsi apostoleiksi vain miehiä. Uskollisimmat seuraajat olivat naisia ristille ja haudalle saakka. Heille uskottiin myös ilosanona tyhjältä haudalta. Silti Jumala on katsonut parhaaksi uskoa apostolin ja paimenviran, vain joillekin harvoille miehille. Paavalin opetukset sitten täsmentävät ja täydentävät opetuksen paimenvirasta.
Yksi asia, joka viime vuosina on minua puhutellut naispappeutta vastaan, ovat olleet hedelmät, joita se on tuottanut. Se on käytännössä ajanut tuhansia kristittyjä ulos isien kirkosta vanhoihin kirkkoihin, vapaisiin suuntiin ja herätysliikkeiden messuyhteisöihin. Onpa yksi uusi hiippakuntakin perustettu. Naispapit ovat olleet myös miehiä innokkaampia omaksumaan kristinuskolle vieraita opetuksia…
Se miksi en enään voinut osallistua paikallisen ev. lut seurakunnan elämään naiskirkkoherran valinnan jälkeen, johtui yksinkertaisesti siitä, että en löydä sille tukea Raamatusta, en kirkon 2000-vuotisesta historiasta, enkä hedelmistä joita se on tuottanut.
Ps. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että nainen toimii minulle esimiehenä, tai vaikka Suomen presidenttinä.
Paitsi että en missään vaiheessa sanonut omista mielipiteistäni mitään. Hengaan piireissä, joissa naispappeutta vastustetaan yleisesti, ja tiedän millainen mentaliteetti siihen liittyy. Olen itse enemmän sellainen epävarman puolivälimallinen osittaisvastustaja, joka tekee yhteistyötä kaikkien pappien kanssa. Mutta jollain tasolla kuitenkin pitäisin parempana, että naispappeutta ei olisi.
Silloin kun edellisen viestini kirjoitin, olin tabletilla, ja tykkään enemmän kirjoittaa näppiksellä, niin en sitten kirjoittanut kovin pitkästi. Täydentääkseni pointtiani vertauskuvalla: jos joku tunnollisesti pysähtyy punaisiin valoihin odottamaan tienylitystä vaikka missään ei näy autoja, yleensä ei nähdä aiheelliseksi pohtia tämän ihmisen asennetta liikennevaloihin, vaan pikemminkin asennetta lainsäädäntöön. Toki taustalla voi olla lapsuuden trauma auton alle jääneestä läheisestä, mutta yleisemmin kyse on jostain muusta. Naispappeudessa taas on kyse asenteesta Raamattuun. Tulkinta on joko yleisemminkin kirjaimellista tai sitten on vakuututtu naispappeuden vastustuksen teologisten perusteiden pohjalta siitä, että juuri tämä asia on tarkoitettu tulkittavaksi kirjaimelliseksi. Ehkä ajatellaan jopa niin, että Jumalan käskyjä on varmempi tulkita liian kirjaimellisesti kuin liian vertauskuvallisesti, vaikka ei kirjaimellisen tulkinnan pointtia ymmärtäisikään, Jumalalta kun ei voi tässä hetkessä kysyä tarkennusta asiaan. Tässä taas vertauskuvana se, että en ehkä tarkkaan ottaen ymmärrä miksi joillekin lääkkeille on annettu säilytyslämpötilaohje ja joillekin ei, tai mitä tapahtuu jos ohjetta ei noudata tai kuinka tarkka raja on, mutta tuntuu turvallisemmalta olla mieluummin liian tarkka kuin pilata lääkkeensä huolimattomuudellaan.