Ortodoksien irtisanomat papit ja niiden oikeusjutut

Seurakunta hävisi juuri isä Larsin jutun. Toivottavasti myös isä Mitro saa oikeutta. Ei henkilökuntaa saa kohdella miten vain. Vitsien kertominen ei minusta riitä potkujen syyksi.

Mikä tämä on?

Merkit täyteen.

Minusta on suuri hengellinen ongelma siinä, että ihmiset ovat kyvyttömiä ottamaan vastaan kuritusta. Suomalaisten itsetunto on kerta kaikkiaan niin heikko, että mitään ei kyetä sietäen hyväksymään, vaan heti uhriudutaan ja pullikoidaan vastaan - ja jopa aletaan käräjöimään, mikä on aivan käsittämätöntä tyypeiltä, joiden pitäisi edustaa hengellisesti korkeinta tasoa maassamme.

En ota kantaa siihen, olivatko Revon potkut alun perin oikeudenmukaiset. Mutta ryhtymällä käräjöimään veljiään vastaan hän menetti kyllä kaiken arvostuksen. Se, joka suhtautuu pyhään pappeuteen kuin maalliseen virkaan ja ryhtyy käräjöimään siitä niin kuin maailmalliset ihmiset tekevät, ei ole oppinut mitään. Miten sellainen ihminen voi opettaa toisen posken kääntämistä tai 1. Korinttolaiskirjettä:

Kun teidän keskuudessanne jollakin on riita-asia toisen kanssa, kuinka hän julkeaa viedä sen pakanoiden ratkaistavaksi? Miksi hän ei jätä sitä pyhien ratkaistavaksi?
Ettekö tiedä, että pyhät tulevat kerran olemaan maailman tuomareina? Jos te saatte tuomita maailmaa, ettekö muka kelpaa tuomareiksi vähäpätöisissä asioissa?
Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitäkin – kuinka emme sitten voisi ratkaista tämän elämän asioita?
Mutta kun teillä on riitaa maallisista asioista, te otatte tuomareiksi sellaisia, joille seurakunnassa ei anneta mitään arvoa.
Saisitte hävetä! Eikö omassa joukossanne ole yhtäkään viisasta, joka pystyisi ratkaisemaan kahden veljen välisen riidan?
Veli siis käy oikeutta veljeään vastaan, ja vielä epäuskoisten edessä!
Jo se, että yleensä käräjöitte keskenänne, on teille tappioksi. Miksi ette ennemmin kärsi vääryyttä? Miksi ette ennemmin anna riistää itseltänne?

1 tykkäys

Pakkohan nykyään on viedä oikeusjutut maallisen oikeuden eli “pakanoiden” ratkaistaviksi, kun kirkolliset alioikeudet on kanonien vastaisesti lakkautettu. Sinun helppo arvostella asioita sivustapäin. Papiston elämä on nykyään turvatonta, kun virat on muutettu toimiksi.

Seurakunta tuomittiin perusteettomasta irtisanomisesta ja perusteettomasta virkakieltoon asettamisesta. Isä Larsilla oli määräaikainen toimi Helsingin seurakunnassa. Hänen rikoksensa oli se, että hän jäi muutamaksi viikoksi isyyslomalle, kun hänen perheeseensä syntyi kolmas lapsi. Näin ei määräaikainen olisi (seurakunnan mielestä siis) saanut tehdä. Lisäksi I Lars oli arvostellut sitä, ettei seurakunnassa avoinna olleita virkoja pantu hakuun. Mielipiteensä sanominen ei riitä virkakieltoon asettamiseen, mutta seurakunnassamme se näytti riittävän. Metropoliitta Ambrosius ei pannut isä Larsia ehdolle enää mihinkään papin toimeen, vaikka hän oli niihin pätevin hakija. Ollut kirkkoherranakin Karjalan hiippakunnassa. Kun i Lars ei saanut seurakunnassamme enää edes sijaisuuksia, hän ryhtyi opiskelemaan uutta ammattia. Toivoisin, että palstallemme aikaisemminkin kirjoittanut i Lars selostaisi itse tapaustaan. Hän sen parhaiten tietää.

Tästä olen täysin samaa mieltä ottamatta kuitenkaan kantaa kumpaankaan esillä olleista yksittäistapauksista.

Muistin tuomion i Larsin tapauksessa väärin. Helsingin ortodoksista seurakuntaa ei tuomittu virkakieltoon asettamisesta, (koska sehän oli piispan asettama.) Seurakunta tuomittiin laittomasta irtisanomisesta, perusteettomasta määräaikaisuudesta ja tasa-arvolain rikkomisesta. Toivottavasti tuomio nyt tuli oikein.

Rukoilen i Mitron puolesta, että hänen asiansa oikein tutkitaan.

Iltalehti uutisoi oikeuskäsittelyn kulusta.

Edit. Itseasiassa tuolla on useampikin juttu tapaukseen liittyen. Suomalaiseen journalistiseen tapaan juttu on silputtu moneksi lyhyeksi jutuksi sen sijaan, että oltaisi kirjoitettu yksi perinpohjainen artikkeli aiheesta.

Itselleni tulee vaikutelma, että Revolta on puuttunut tilannetajua. Monet noista hänen sanomakseen mainituista kommenteista vaikuttaa tökeröiltä kirjoitettuina ja tuskinpa ne ovat sanottuina olleet yhtään sen parempia. Myöhästely palveluksista ja toimitusten kaavasta poikkeaminen ovat myös asioita, joissa ei ole kyse mielipiteiden tai kokemusten eroavuudesta. Sitä paitsi vaikuttaa siltä, että negatiivista palautetta on ollut lukumääräisesti paljon.

Kateudestahan se erottaminen vain johtui. Jep jep.

Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen sanoi oikeudessa, että Mitro Revosta tuli kymmeniä kielteisiä palautteita. Käräjäoikeuteen niistä on tuotu todisteiksi vain pieni osa.

Salmista kuultiin Helsingin käräjäoikeudessa maanantaina oikeudenkäynnissä, jossa Mitro Repo vaatii korvauksia laittomana pitämästä irtisanomisestaan.

Seurakuntalaisten ja työtovereiden antama palaute oli keskeisessä roolissa, kun seurakunnanneuvosto päätyi irtisanomaan Revon heinäkuussa 2016. Kyse on Revon europarlamenttikauden jälkeisenä aikana eli vuosina 2014–2016 annetusta palautteesta.

– Arvioisin, että määrä on lähempänä viittäkymmentä kuin kolmeakymmentä, Salminen sanoi.
Määrät olivat joka tapauksessa hänen mukaansa täysin poikkeuksellista pappien joukossa.

– Monet eivät olisi halunneet antaa kielteistä palautetta, mutta joku kynnys oli ylittynyt. He olisivat halunneet muutosta Revon käytökseen, että voisiko tämä loppua.

Salmisen mukaan esimerkiksi eräs kanttori pyysi, ettei hänen tarvitsisi enää ikinä työskennellä yhdessä Revon kanssa.

– Työjärjestelyt henkilökemian perusteella eivät ole tervettä työyhteisössä.

Suurinta osaa palautteesta seurakunta ei ole suostunut tuomaan oikeuteen todisteeksi. Salmisen mukaan kyse on sielunhoidon yhteydessä annetuista palautteista, jotka kuuluvat pappien ehdottoman vaitiolovelvollisuuden piiriin.

Salmisen mukaan monet pelkäsivät antaa palautetta suoraan Revolle. Irtisanomiskuuleminenkin järjestettiin hänen mukaansa lyhyellä varoitusajalla juuri siksi, että pelättiin palautetta antaneiden ihmisten joutuvan painostuksen alaiseksi.

Viitisenkymmentä negatiivista palautetta yhdestä papista kuulostaa suurelta määrältä, vaikka osa palautteista liittyisikin johonkin yhteen ja samaan tilaisuuteen.

Ei sielunhoidollisissa tilanteissa annetuista asioista saa tuolla tavalla vihjailevasti tuoda esille. Nythän ehdotonta vaitiolovelvollisuutta rikotaan.

1 tykkäys

Mitä ihmettä? Siinähän nimenomaan sanotaan, että niitä tapauksia ei ole tuotu todisteiksi, joissa on kyse sielunhoidon yhteydessä annetuista palautteista. On silti asiallista mainita, että tapauksia on enemmänkin kuin mitä on tuotu oikeuteen todisteeksi.

No ei voida kertoa eteenpäin sielunhoidollisissa keskusteluissa käsiteltyjä asioita. Tuossa niitä juuri kerrotaan sanomalla, että Revosta on keskusteltu. Eli tuolta osin rikotaan vaitiolovelvollisuutta.

(Lisäksi jokainen toki ymmärtää sen, että sellainen ei ole oikeaa menettelyä, että vihjataan olevan jotain, mutta sitten sitä ei voida kertoa, ihan yleisellä tasolla.)

1 tykkäys

Eiköhän nuo kerrotut jutut ole tullut esille sielunhoitotilanteen ulkopuolella. Osa jutuista jää kertomatta sitten, koska sielunhoito.

Niin, mutta on salassapidon vastaista kertoa, että on keskusteltu esim. Revon käytöksestä sielunhoidollisessa keskustelussa. Niinhän tuossa Salminen kertoo.

1 tykkäys

En ymmärrä. Ei kai rippisalaisuus molemminpuolinen ole?

Kyllä siihen kuuluu myös keskustelun sisältö.

Tarkoitan, että kai ripittäytyjä saa kertoa mitä pappi on sanonut?

Kyllä, mutta ei tuossa siitä taida olla kyse, vaan siitä, että Revon käytöksen sopimattomaksi kokeneet ovat kertoneet asiasta ja sen synnyttämistä tunteista ja ajatuksista ripittäytyessään muille papeille - muut papit ovat siis saaneet palautetta Revon toiminnasta, kun ihmiset ovat puhuneet siitä ripin yhteydessä.

No sitten, se on eri asia. Toisaalta, eikö pappi voi kysyä ripittäytyjältä saako jonkun asian kertoa eteenpäin joko nimellä tai ilman?

Huomioitava on, että on ehkä eri asia sanoa “ihmiset ovat puhuneet i. Mitron epäasiallisesta käytöksestä sielunhoidollisessa yhteydessä” kuin “Maarit Peltonen on ripissä kertonut riidelleensä i. Mitron kanssa asiasta x, …”. Vrt. “papeille ripittäydytään aviorikoksista” vs “isä Paavolle on kirkon 2. rivissä istuva Matti kertonut ripissä, että on pettänyt vaimoaan”.

3 tykkäystä