Jeesuksen puheet kirjanoppineille ja fariseuksille

Evankeliumeista huomaamme, että Jeesus puhuu toisinaan niin, että se voitaisiin nykypäivänä tulkita puhtaaksi vihapuheeksi (puheet kirjanoppineille ja fariseuksille). Voidaan kysyä, että jos haluamme seurata Jeesuksen esimerkkiä myös tällaisissa tilanteissa, niin miten ottaa meidän kulttuurimme huomioon? Joitakin kysymyksiä:

Pitääkö kulttuuri ottaa huomioon kun soveltaa Jeesuksen puhetapaa, vai olla tyystin välittämättä nykypäivän kulttuurista?

Jos Jeesus olisi elänyt maan päällä eri aikakausilla, niin olisiko hän mukauttanut puhetapaansa eri aikakausien mukaan?

Jeesus tulee luoksemme lempeänä aasilla ratsastaen, mutta joskus hän puhuu kovin sanoin ihmisille. Ajatuksia aiheesta?

Yksi kysymys, jonka tuohon voisi lisätä, on se, että tulisiko kristityn edes seurata Jeesuksen esimerkkiä puheissaan ja jos tulisi niin miksi.

1 tykkäys

Lisäksi voisi kysyä, että kun Jeesus puheissaan käytti jumalallista arvovaltaa, niin Jumalan suusta kuultuna sellainen on ymmärrettävää, mutta ei välttämättä sovi aina Matti Meikäläisen puhua samanlaisella arvovallalla tai toimia samalla tavoin.

Jeesuksen esimerkkiä tulisi seurata, koska hän on Jumala ja kertoi elämällään, että mikä on olennaista ja miten käyttää aikansa.

Jeesus rikkoi aikansa kulttuurin normeja ja siinä mielessä voisi ajatella, että hän tuskin kovin paljoa kangistuisi nykypäivän puhekulttuuriin. Ja koska Raamattu on annettu kaikille tuleville aikakausille, niin voidaanko siitä päätellä, että Jeesus tapa puhua eri kulttuureissa on aina sama?

Jeesuksen esimerkki myös synnyttää synnintunnon. Kuka on elänyt samanlaisen elämän? Ja armontunnon…

Kyllä Jeesus on uskovalle esimerkki ainakin minun saamani kristillisen opetuksen mukaan.

Monelle kirjoittajalle hän näyttää olevan esimerkki noin niin kuin ihmetekojen osalta, mutta ei siihen mitä tulee kuuliaisuuteen ja ristin kantamiseen, kärsimiseen jne. Tämä on ainakin minun saamani tuntuma asiasta.
Onhan sitä oikein valitettu siitä, että on tultu “neuvomaan” raamatunlauseilla.

Millä arvovallalla pappi muuten puhu? Eikö se tapahdu jumalallisella arvovallala? Ei hän ainakaan omalla asiallaan liiku, ellei sitten ole ruvennut hoitamaan muita bisneksiä. Sellaisiakin pappeja toki on, poliitikkoja, euroedustajia ja kauppahuoneiden avajaisten hauskuttajia.

Jeesus puhui kovasti fariseuksille ja teeskentelijöille. Miksi siitä ei voisi ottaa esikuvaa? Eikö tehtäväksi juuri annettu saarnata myös parannusta? Eikö Jeesuksen kovienkin sanojen takana ollut aito rakkaus ja huoli?

Totuuden sanoja ei ainakaan saa yösijaa. Kaikki kristikunnan suuret opettajat ovat saaneet osakseen moitteita ja jopa vainoa, kun he ovat uskaltaneet hämmentää seisovaa vettä. Olettaisin niin. Se on ainakin varmaa, että ihmisen turmeltunut luonto ei siedä lapsenomaista totuutta siitä, että keisarilla ei olekaan vaatteita.
Onko kirkkomme ja oikeastaan koko kristikunnan rappio - sehän tulee ilmi kaikkialla - seurausta siitä, että herättävät puheet on jätetty Jeesuksen tehtäväksi? Säilyy paremmin rauha ihmisten kesken. Ei Suomenkaan kirkko muusta puhukaan kuin rakkaudesta ja rakastamisesta, mutta ei juuri sanaakaan mielenmuutoksesta ja hengen uudistuksesta, joka on oikean rakkauden lähde.

1 tykkäys

Että kuuliaisuutta ja ristiä ne toiset kirjoittajat välttelevät, kun eivät minun kommenttejani arvosta. Vaikka Raamatun totuuksia vain sanon. Voi tätä sukupolvea!

Voi voi!
Olen näköjään taas onnistunut kirjoittamaan vaikeatajuisesti!

Ei huolta! Ongelma ei tässä ole vaikeaselkoisuus vaan sisältö.

Sisältö ja tarkoituskin näkyy jääneen ymmärtämättä, mutta enhän minä siitä huolta kannakaan.

Jeesus puhui kuin se, jolla on voima ja valta. Hänen sanansa olivat rehtymättömiä, kuten tekonsakin. Vaikka meidän pitää ulkoisesti ja sisäisesti pyrkiä seuraamaan Kristusta, on kuitenkin suuri ero siinä, mitä voimme. Kristus julisti tuomiota, koska on tuomari. Me olemme tuomittavia. Siksi kannattaa muistaa se, mitä on.

4 tykkäystä

Saarnata parannusta ja syntien anteeksiantamusta - siinä seurata Jeesuksen esimerkkiä - ei minusta liity lainkaan tuomitsemiseen. Se on tässä pakko sanoa, ettei tule väärinkäsityksiä.
Tuomarina esiintyminen ja tuomitseminen on jotain muuta.
Siinä ei ole enää yhtään evankeliumia mukana.

1 tykkäys

Hyvä pointti, mietin itsekin jotain samanlaista. Lisäisin vielä sen, että kun Jeesus ihmisenä ollessaan suuttui jostain, se tapahtui aina oikeasta syystä ja ilmeni Jumalan tahdon mukaisella tavalla. Meidän suuttumus ei useinkaan täytä tällaisia kriteerejä, joten sen ilmaisemisen kanssa täytyy olla vähän eri tavalla tarkkana.

2 tykkäystä

Oli tilanne mikä tahansa, niin Jeesuksen puheita motivoi aina rakkaus.

Kyllä tuomita pitää ihan vähän väliä.

Otetaanpa esimerkki: esiteini-ikäinen lapsesi jää kiinni lelujen varastamisesta kavereiltaan. Totta ihmeessä tuo teko tulee tuomita, paheksua, viedä viikkorahat jne. Se vanhempi joka noin ei tee kerjää lapselleen massiivisia ongelmia myöhemmin. Pahin tapa toimia on höpistä jotain armosta ja halata väärintehnyttä lastaan tuossa tilanteessa.

Kaikkien johtajien pitää osata tuomita. Jos ei sitä osaa ei ole johtaja. Kaikki Jeesuksen seuraajat eivät toki ole johtajia, ainakaan kovinkaan monelle, mutta toisaalta hyvin monet ovat koska Jeesukset seuraajat ovat kollektiivina kutsuttu johtamaan kansat pois pimeydestä.

Ja jos ei ollenkaan näytä tai kuulosta rakastavalta, niin on vain kylmä totuus, joka karkottaa ihmiset pois.

Noinhan se on. Lisäksi johtajan pitäisi olla älykäs, oikeudenmukainen, asiantunteva jne.

Väittäisinpä että minimi-ikä hyvään johtajuuteen on noin 40-vuotta. Jos on elänyt siihen astisen elämän valmistautuen johtajuuteen, niin silloin aikaisintaan siihen alkaa olla valmis.

Toki sitä voi nuorempanakin vaikkapa nyt sitten vanhempana kohtuullisesti pärjätä lastensa johtamisessa.

Usein käy niin että kun Jeesuksen oma alkaa puhua, hänen puheitaan panetellaan, ei kuunnella tai muuten vain lytätään ja suututaan.

Näin käy silloin kun toinen on väärän hengen oma. Sellaiselle ei mene jakeluun vaikka kuinka asian selittäisi ja perustelisi. Valheen herra vääntää selvän totuuteen kieroksi ja päin vastoin

Farisealaisuus omasi oman suullisen lainopetuksen, joka “aitasi” heidät syntyneiden rabbinististen koulukuntien (opettajien/rabbien) alaisuuteen. Hallitsevasti niitä oli Hillelin ja Shammain rabbinistiset koulukunnat.

Toiseksi, heidän liittokäsityksensä vaati lain ikeen kantamista, josta Mishna puhuu. S’hma-tunnustus oli heille taivaankuningaskunnan ies, kun taas siitä käsin annetut käskyt tooran/lain-opetuksen ies.

Jeesus Kristus tuli täyttämään lain, eli koko Jumalan tahdon. Siksi Hän kutsui omiaan, Hänen ikeensä alle, jossa on lepo. Tämä hyvinkin näytti aikansa fariseuksista ja saddukeuksista Jumalan liiton rikkomiselta - että lain ikeestä luovuttaisiin “epäilyttävän” messiasehdokkaan vuoksi. Luontevasti tämä synnytti ymmärryksen, että Jeesus vei heitä pois Jumalan luota.

Tähän kun lisätään Jeesuksen puhe temppelin hajoamisesta (jota Hän itse ei sanonut tekevänsä, vaan osoitti sanat heille), sapatin uudelleen tulkitsemisen, ruokasäädösten uudelleen tulkitsemisen, syntisten kanssa istumisen jne. - sekä että Hän osoitti olevansa Jumalan Poika, oli paketti valmis.

Itse miellän (kaikki) Jeesuksen puheet suurena rakkautena (oli kohde kuka tahansa), hajottaa maahan se tekopyhyyden muuri, joka esti suurta osaa uskonnollisista juutalaisista Hänen aikanaan näkemästä Häntä luvattuna Messiaana, eli Jumalan Poikana.

Voi olla. Mutta se, että joku julistaa näin samalla edellyttäen, että juuri hän on se “Jeesuksen oma” jota muiden pitäisi kuunnella, saattaa joissakin tapauksissa olla vihje hengellisestä ylpeydestä. Ei tietenkään välttämättä, eikä synnittömyyttä lähestyvä ihminen varmaan sellaiseen syyllistyisi. Mutta meidän kehnompien vaeltajien kateellisissa silmissä saattaa tällaisiakin ikäviä harhoja syntyä.

Tai no, voisihan se sanoa suoraan: Jos et tahdo tahallasi trollata (et varmaan, koska se olisi kai syntiä), niin voit joko muuttaa sävyä ja ryhtyä juurta jaksain perustelemaan oppejasi, tai sitten uhkailujesi mukaisesti pudistaa tomun jaloistasi ja etsiä seurakunnan, joka kuuntelee ääntäsi Kristuksen äänenä. (Henkilökohtaisesti toivon, ettei sellaista ei löydy mistään.)

Näin sanottuna tässä heijastuu enemmänkin “kristillinen” kuin juutalainen Messiasta. Juutalaisen Kirjoitustentulkinnan mukaan on olemassa 2 käsitettä “Moshiach” ja “Mashiach”. Näiden sanojen juuret ovat täysin eri, eli ensimmäinen on “Pelastaja” ja toinen “Voideltu”. Mutta kumpikaan ei ole “Jumalan Poika”, vaan ihminen, Daavidin jälkeläinen, joka palauttaa kuningaskunnan loiston ja vallan, asettaa temppelipalveluksen, yms.

Niinpä he eivät löytäneet Jeesuksessa kuninkaallisuutta, joka olisi kukistanut Rooman vallan. Mutta Zealootit pyrki erittäin aggressivisin menetelmin toteuttamaan tämän, ja heistä Shimon Bar Kochbaa pidettiinkin hetkenaikaa Messiaana roomalaissotien aikaan 130-luvulla jKr, tulkitessaan hänen nimensä viittaavan Bileamin profetiaan 4Ms 24:17.

1 tykkäys

Kertasin lyhyesti tuossa kommentissani UT:n ilmoitusta. Itselleni UT:n antama ilmoitus Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta ei ole epä-juutalainen, vaan kyseessä on uskonnollisen juutalaisuuden ja Jeesuksen antaman opetuksen/ilmoituksen keskinäinen jännite ja jopa ristiriita. Jeesus näkyy UT:n teksteissä hyvin juutalaisena. Tämä ei ole siksi mielestäni “se” kysymys.

Jeesus itse sanoi samarialaisen naisen kanssa keskustellessa:

Joh.4:22 “Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista.”

Rabbinistiseen kirjallisuuteen hieman perehtyneenä, en koe tässä asiaksi käydä laajemmin kirjoittelemaan heidän messias näkemyksistään, joissa on paljon eroavaisuuksia (ehkä toinen ketju, jos joku hyväksi katsoo?) - myös (tai juuri) aikahistoriallisesti. Kristittynä uskon, että UT:n ilmoitus on Jumalan sanaa, ja näin se ilmoittaa pelastuksen Herrassa Jeesuksessa. Kysymykset kuten, Raamatun ilmoittama kolmiyhteinen Jumala (Isä, Poika ja Pyhä Henki), Messias Jumalan Poikana sekä Ihmisen Poikana (inkarnaatio), ja aina olleena Jumalana sekä Jumalan Sanana - menevät jo niin laajaksi että tässä ei siihen kannata ryhtyä.

Dialogi juutalaisten kanssa on todella tärkeää. :slight_smile:

1 tykkäys