Jumala ei ole rakkaus


#1

Tällä hetkellä oma avaimeni uskoon on se, että Jumala on rakkaus (esim.1. Joh: 4:16: Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. ) Jos näin ei ole, olen hukassa.

Mitä syitä keksitte sille, että näin ei välttämättä ole?’

  1. Jumalan rakkaus on jotain, mitä emme normaalisti rakkaudeksi ymmärrä.

  2. Jumalan rakkaus liittyy hänen oikeudenmukaisuuteensa siten, että mitä hän tekeekin (esim. antaa syntisen joutua helvettiin) on määritelmällisesti hänen rakkautensa ilmentymä.

  3. Jumalan rakkaus ei pois sulje vaan päivastoin kehoittaa siihen, että voimme suhtautua rakkaudettomasti läheisiimme.

  4. Rakkaudettomuus sekä Jumalan että kristityn tasolla on tarpeelliseksi ojennukseksi erheessä eläviä kohtaan. Itse asiassa se on juurikin rakkautta sanan varsinaisessa merkityksessä.

  5. Kun kovasanaisesti ojennan erheessä elävää veljeäni/siskoani, rakastan näntä kuten Jumala rakastaa häntä (ns. tough love).

  6. Normaalisti ymmärretty rakkaus on sentimentaalista höttöä, jolla ei ole mitään tekemistä Jumalan rakkauden kanssa.

  7. Keksi itse lisää rakkauden ilmentymiä kristityn elämässä versus Jumalan rakkaus.

Miksi moinen luettelo? No siksi, että tälläkin kristillisellä foorumilla saa kuulla aika kovaa puhetta. Itsekin olen tällaista kovanaamaisuutta harrastanut, mutta luulen, että olen tältä osin Jumalan rakkkauden suhteen aivan hakoteillä.


#2

Voisin kritisoida samalla tavoin Jumala on rakkaus -lausetta ja rakkauden kautta Hänessä pysymistä, noilla lauseilla jotka olet tuohon kirjannut. Samalta minustakin usein tuntuu.

Mutta uskon silti että Jumala on rakkaus ja että rakkaudessa pysyminen pysyttää ihmisen Jumalassa. Olennaista ihmisen kannalta on se, että mielestäni hänen ei koskaan tule lopullisesti päättää ymmärtävänsä mitä rakkaus on vaan jatkuvasti seurata kasvavaa ymmärrystä.
Vaikeissa valintatilanteissa, missä joutuu pohtimaan käyttäytymistään lähimmäistään kohtaan, (esimerkiksi tuo “tough loven” ongelma) meillä on ohjeena kymmenen käskyä, sekä äitikirkon ohjeistus ripittäytymisestä.


#3

Joku sanoi joskus, että rakkaus esiintyy Jumalan yhteydessä varsin harvoin Raamatussa. Sen sijaan Jumalan vanhurskaus usein. En ole tutkinut, onko näin. Tietääkö joku paremmin? Jos näin on, on minusta outoa, että Jumalan rakkautta korostetaan näin paljon. Miksei puhuta Jumalan vanhurskaudesta enemmän.
Johtuisiko siitä, että Jumalan rakkaus sekoitetaan maalliseen rakkauteen, ja varsinkin romanttiseen sentimentaaliseen rakkauteen, ja ajatellaan että Jumalan rakkaus ulottuu koko maailmaan. Eikö Jumala rakasta vain omiaan, niitä jotka uskovat Hänen poikansa kautta Häneen, on se sitten oikeaan suuntaan ohjaavaa lankeilevan uskovan kuritusta tai maailman lyömän uskovan hellää hoivaa. Muita kohtaan Jumala on hyvä ja tasapuolinen, mutta rakastaa vain omiaan. Näin olen ymmärtänyt.


#4

Minua on Jumalan rakkauden kohdalla valtavasti auttanut tämä Bob Mumfordin opetussarja. Aloin nähdä Jumalan aivan toisin tämän opetussarjan jälkeen. Tosin olen eksynyt tämän jälkeen lukuisia kertoja, mutta tämä opetus Jumalan rakkaudesta on saanut palaamaan oikealle tielle.Toivon että saat tästä samanlaista iloa Jumalasta ja sielun ravintoa kuin minä


#5

Jumala on kaikkien rakastava Isä, joka antoi ainokaisen Poikansa koko maailman syntien edestä. Jumalan rakkaus on kaikkiin luotuihin kohdistuvaa isällistä rakkautta ja Jeesus kantoi ristillä kaikkien synnit.


#6

Onko noin… Miten sitten tämä Johanneksen kohta on ymmärrettävä : Jumala on rakastunut maailmaa niin, että antoi ainoan Poikansa, ettei yksikään joka Hämeen uskoo hukkuisi… Mitä tapahtuu niille, jotka eivät usko? He hukkuvat. Jeesus kuvaa karmeaksi paikaksi tätä paikkaa. En oikein osaa ajatella tällaista paikkaa Jumalan rakkauden ilmauksena.


#7

Jumala rakastaa heitäkin, mutta he eivät ota Jumalan rakkauden tarjousta vastaan.


#8

Mihin Raamatun kohtaan perustuu, että Jumala rakastaa kaikkia? Olen ymmärtänyt että Hän on hyvä kaikkia kohtaan, lähettää sateet niin hyville kuin pahoille, haluaa että kaikki kääntyisivät yms.


#9

“Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että…” Ei siinä ole mitään rajauksia mihinkään suuntaan.

Argumentoit kuten itse olisin argumentoinut aikoinaan ollessani kalvinisti, ns. limited atonement (rajoitettu sovitus). Jos sovitus on rajoitettu, on myös Jumalan rakkaus käytännössä rajoitettu.

Mutta kaiken perusta on yhtälö Jumala = rakkaus. Vaikka se olisi Raamatussa mainittu vain kerran ja Jumalan vanhurskaus 10 000 kertaa, se on silti Raamatussa ja siellä pysyy.


#10

Jos sen lukee noin, niin sitten tuolla kohdalla voi perustella Jumalan rakkauden kaikkia kohtaan. Jos taas sen lukee 1938 käännöksen mukaan, ja linkittää siihen edellisen tekstin, niin näkökulma mielestäni muuttuu.

“Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän, että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä”.

Tässä 38 käännöksessä tuo “sillä niin” viittaa edellä kuvattuun vanhan testamentin kohtaan. Tuon voi nähdä niin, että Jumala silloin tarjosi rikkoneelle kansalle mahdollisuuden selvitä kuolemasta katsomalla käärmeeseen, muut kuolivat. Samoin mahdollisuus on nyt tarjottu koko maailmalle pelastua, ne jotka eivät sitä ota vastaan - usko - hukkuvat. Jos tätä mahdollisuuden tarjoamista kutsutaan rakkaudeksi, niin sitten se on ok.

En usko rajoitetuun sovitukseen, vaikka se siltä voi näytää. Uskon että koko maailma on sovitettu, ja ne jotka sen uskovat saavat osakseen Jumalan rakkauden, kuka milläkin tavalla, niinkuin Jumala hyväksi näkee. Muita kohtaan Jumala on hyvä. Jumala on rakkaus, se varmasti totta, oli se sitten vain kerran Raamatussa, mutta tuota rakkautta saavat osakseen vain ne jotka uskovat.
Jumalan rakkaus on jotain niin käsittämättömän suurta, että Hän rakastaa, vaikka viis veisaan Hänen rakkaudestaan, kapinoin Häntä vastaan ja torveilen vähän joka suuntaan, ja silti yhä uudestaan Hän ohjaa kääntymään puoleensa. Se on niin ihmeellistä ja suurta, että sille pitäisi olla oma termi kaikissa kielissä.


#11

Sittenhän meillä tässä ei ole mitään kiistaa. Edellä @Filonilla ilmaisi asian kuten sen itsekin ymmärrän.

…mutta tuota rakkautta saavat osakseen vain ne jotka uskovat.

Kaikki saavat rakkauden osakseen, mutta kaikki eivät ota Jumalan rakkautta vastaan. He sanovat: “Ok, Jumala rakastat minua, mutta en ota rakkauttasi vastaan.”

Tunnettu apologeetta C.S. Lewis ilmaisi asian jotenkin näin: Jumalan rakkauden vastaanottavat sanovat “Tapahtukoon sinun tahtosi” ja sen torjuville Jumala sanoo “Tapahtukoon sinun tahtosi.”