En halveksi enkä haistattele.
Pahoittelen haistattelua mutta kiivastuin virsien rekilauluksi nimittelystä.
Koen vakavaksi virheeksi sekottaa omia musiikillisia mieltymyksiä näin tärkeässä aiheessa siihen mikä on olennaista. Mikään soitin ei edelleenkään sitäpaitsi ole toista pyhempi. Ja uruilla voi myös soittaa mitä tahansa, myös nuorten virsiä. Samoin niitä voi käyttää huonosti jolloin lopputulos ei suinkaan ole mitenkään juhlava vaan lähinnä kiusaannuttava.
Ei haistatteluja. Siivoathan viestisi.
Ruotsissa meillä on monet ehtoollisrukoukset, mutta muita ei saa käyttää. Seurakuntaraadin luvalla voi myös käyttää ns. Artos - missaletia. Jfr. aKF . Muita ei saa käyttää. Ikävä tuo matkaeväs. Ehtoollinen on Kritusen muisto, jossa tekee todellisesti ja vaikuttavasti presentiksi Kristuksen risti, uhri ja ylösnousemus. [toivottavasti termit oikein suomeksi]
2 tykkäystä
Valitusta tuomiokapituliin vaan heti Maanantaina.
Tein tuossa pikaisen empiirisen tutkimuksen näistä erityismessuista. Tuomas-messuajilla, samoin kuin Seinäjoen Tangomessussa ja eripuolilla Suomea kesäisin järjestettävissä Kansanlaulumessuissa on virret korvattu milloin milläkin “hömpällä”. Joidenkin puritaanien syvästi inhoamassa Metallimessussa virret ovat kuitenkin muuttamattomia. Vain niiden esitystapaa on viilattu tyyliin sopivaksi.
Tässä yksi esimerkki: https://www.youtube.com/watch?v=RGbiP9hFY4E
Kansanlaulumessun laulut ovat Anna-Mari Kaskisen sanoittamia kansanlaulujen sävelmiin. Ihan hengellisistä teksteistä on siis kysymys, ja nimenomaan messukäyttöön tehdyistä. Mulla on Kansanlaulumessusta ihan hyvät kokemukset. (Tosin sanojen ja laulun rytmin yhteen sovittaminen hieman ontuu - mua ainakin huvitti esirukouslaulussa kuultu “koodit tässä maailmassa suojelukseen sulje”!)
2 tykkäystä
Minusta ihan yhtä hyvin voidaan “viettää ehtoollista” ja “toimittaa ehtoollinen”, mutta jälkimmäistä ilmausta voi käyttää vain liturgista, edellistä kaikista ehtoolliselle osallistujista mukaan lukien liturgi.
3 tykkäystä
Ei mene noin. Eivät papitkaan yksin toimita liturgiaa. Paikalla oleva seurakunta toimittaa liturgian yhdessä. Käsikirjassa on erikseen merkitty ne osat, jotka pappi tekee, erikseen diakonin osuudet, erikseen kuoron ja muun seurakunnan osuudet. Papin ei tule toimittaa liturgiaa yksinään. Luulenpa, että siitä on jotain sääntöjäkin. Suureen skeemaan vihityt pappismunkit ym. ovat toki erikoisia poikkeuksia, jotka erakkokilvoittelun takia saanevat toimittaa liturgian yksinkin, muutenhan he jäisivät siitä kokonaan paitsi, mutta pääsääntöisesti ehtoollisjumalanpalvelusta ei toimiteta yksin. Tavallisessa liturgiassakin pappeja on yleensä aina useampia, 2-3 ainakin.
1 tykkäys
Messua ja ehtoollista vietetään. Näin kirkkomme käsikirjan mukaan.
Ortodoksisen kirkon käytänteistä keskustellaan muissa ketjuissa.
1 tykkäys
[quote=“tortoise, post:60, topic:1657, full:true”]
Messua ja ehtoollista vietetään. Näin kirkkomme käsikirjan mukaan. [/quote]
Näin on. Ehtoollista edeltävä rukous:
Armollinen Isä,
me tahdomme täyttää tämän käskyn
ja viettää pyhää ehtoollista …
Katolisen kirkon katekismuksessa sanoja ‘viettää’ ja ‘toimittaa’ käytetään nähdäkseni suunnilleen siten kuin edellä esitin:
“Tämän vuoksi kirkko viettää liturgiassa ennen kaikkea pääsiäisen salaisuutta, jossa Kristus täytti meidän pelastuksemme työn.”
“Hän on läsnä messun uhrissa ja sitä toimittavan papin persoonassa …”
2 tykkäystä
Tätä tapahtuu minun havaintojeni mukaan melko usein. Pidän ehdottomasti parempana, että kaikki jaettavat ehtoollisaineet konsekroidaan aina erikseen, mutta koska kuvattu käytäntö on niin yleinen, olen yrittänyt miettiä lieventäviä asianhaaroja. Ensinnäkin, on mahdollista, että öylätit on konsekroitu jo jossain aikaisemmassa messussa, josta ne ovat jääneet yli; en tiedä onko sama mahdollista viinin osalta. Toinen ja ehkä tärkeämpi näkökohta on se, että kaikki käytettävät ehtoollisaineet olivat kuitenkin koko ajan siinä alttarilla kun ehtoollisen asetussanat lausuttiin. Jos ajattelee ehtoollisen viettoa ja messua kokonaisvaltaisesti, niin luterilaisessa kontekstissa voidaan ehkä ajatella, että myös nämä alttarilla olleet aineet ovat ehtoollisen vieton piirissä ja että konsekroitumiseen liittyy erottamattomasti myös ehtoollisen vastaanottaminen/nauttiminen. Tällöin siis Kristuksen ruumiiksi ja vereksi muuttuminen ei tapahtuisi tietyllä hetkellä tietyille aineille vaan sakramentti ymmärrettäisiin koko ehtoollisen vieton kokonaisuuden kannalta. Repäisen vaippani ja kadun tuhassa, jos tämä on harhaoppia.
1 tykkäys
Kun jakaja vielä erikseen sanoo viiniä ja leipää antaessaan että “Kristuksen veri” ja “Kristuksen ruumis” niin en jaksa uskoa, että vaippasi olisi missään todellisessa vaarassa.
Kertakäyttöinen on tällaisiakin tilanteita ajatellen huolettomampi.
Ruotsissa minulle opetettu että vain korporaalilla olleet aineet on konsakrerad koska papin intentio on pyhittää vain siinä olevat aineet. Yksi pappi kertoi että Suomeen oli tullut Amerikan vaikutus ja löysempi ote ehtoollisen. Käyn Suomessa usein työ ja suku matkoilla. Joskus messut voisi betrata mutta usea paikka parantanut. Se on hienoa.
4 tykkäystä
Ilman muuta “luterilaisessa kontekstissa” kaikki ne aineet, jotka ovat pyhällä pöydällä ja asetettu siihen nimenomaan ehtoollistarpeiksi pyhittyvät ja siitä voi ottaa lisää. Mutta se ei ollut minusta ok, että viiniä tai öylättejä haetaan esim. jostain komerosta tai sakastista lisää kesken kaiken. Niitä ei näet ole ollut tarkoituskaan käyttää sillä kerralla, niitä ei ole erotettu, asetettu esille ja kohotettu kansan nähtäväksi, niiden yli ei ole lausuttu rukousta jne.
2 tykkäystä
Heillä voi olla sakastissa ennen pyhitettyjä lahjoja esim sairaskäyntien varalle. Ortodoksissa ja katolisissa kirkoissa niitä säilytetään sakramenttikaapissa alttarissa, josta voinee hätätilassa ottaa. En kuitenkaan ole koskaan kuullut, että meillä ehtoollinen olisi loppunut kesken.
1 tykkäys
Mun veikkaus on, että jos ehtoollisen asetussanat ovat jääneet pois, niin kyse on liturgille tulleesta totaalisesta black-outista.