Kirkko on työntänyt Jumalan sivuun

On tullut aina silloin tällöin vastaan, mutta yleensä en tallentele moisia humpuukiviestejä.

Minuakin kiinnostaisivat esimerkit, koska ainakin Suomessa ne ovat harvassa.

Enemmän ehkä kuitenkin kiinnostaa se miksi kristityt eivät saisi punnita maallisia asioita uskonsa valossa. Vetäytyminen kokonaan maallisista iloista ja suruista on tietysti hieno asia, mutta yleisesti on kyllä käynyt niin, että mitä enemmän on korostettu kuinka kristinusko henkilökohtainen asia, jonka pitäisi pysyä poissa julkisilta, poliittisilta areenoilta, niin sitä maallisemmaksi kirkko on tullut ja sitä vähemmän sen piirissä on ihmisiä, jotka todella vetäytyvät hengellisiin harjoituksiin.

Toisaalta ja toisaalta. Esimerkiksi papiston kiellot politiikkaan ostallistumisesta taitavat olla maallistumista vanhempia.

Evankelis-luterilaisen kirkon pastorit osallistuvat politiikkaan kai enemmän kuin koskaan ennen. Se ei vain tuo kristillistä näkemystä sinne mitenkään avoimesti, vaan sitä pidetään henkilökohtaisen elämän piiriin kuuluvana asiana ja sen tuomista mukaan keskusteluun vältetään jopa korostetusti.

Katolisilla papeilla tietysti on tietysti kielto osallistua puoluepolitiikkaan, mutta toisaalta papisto on ainakin koko demokraattisten yhteiskuntien ajan kehottanut maallikkoja osallistumaan politiikkaan ja sitä on pidetty jopa tietyn asteisena velvollisuutena, kun demokratia nyt kerran kuitenkin on. Pääsy Kristikunnan aikaiseen aitoon monarkiaan olisi nykyisin aika kiven takana, vaikka sitäkin voi tietysti tavoitella ja varmasti pitäisikin.

No jaa. Enpä tuota tiedä onko se nykyään sen laajempaa. Kyllä sitä ennenkin osattiin. Kalervo Kurkiala oli paitsi kappalainen, myös aktiivinen jääkäri ja toimi valkoisten komppanianpäällikkönä mm. Tampereen valtauksessa. Vuonna 1941 hän liittyi vapaaehtoisena Waffen SS:aan ja toimi pataljoonan pastorin toimen ohessa yhdysupseerina. Sodan jälkeen hän toimi SS-aseveljet ry:n puheenjohtajana aina siihen asti kunnes punertavat tahot saivat järjestön lakkautettua mukamas Neuvostovastaisena.

Piispa Jukka Malmivaara toimi varsin aktiivisesti ns. asekätkentä-jutussa ja oletettavasti hänelläkin oli jotain ideologisia yhteyksiä Saksan suuntaan päätellen hänelle myönnetystä 2.lk Rautarististä.

Nykypastoreista lähinnä Sadinmaa on toiminut aktiivisesti ja näkyvästi politiikassa. Ja eläköitymisensä jälkeen myös ex arkkipiiska Mäkinen on aktivoitunut poliittisesti.

Puhuin kristinuskosta yleensä. Käsitin sinunkin puhuvan, mutta lienen sitten käsittänyt väärin.

Sain kirjan luetuksi. Sivuja siinä on vain 154, joista osa tyhjiä ja muutenkin hyvin väljästi aseteltu teksti. Sen puolesta se on nopea lukea. Tulin vakuuttuneeksi, että arvostan kirjan kirjoittajaa pappina. Tässäpä vielä pari lainausta:

”Kirkon on pakko palata Raamattuun ollakseen kristillinen kirkko. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papisto on opetettu kiertämään tämä itsestäänselvyys vastakysymyksellä: Mitä on raamatullisuus? Vastaus: raamatullisuus on pakollista ja rehellistä.


Suomen evankelis-luterilainen kirkko näkee peilistä radikaaliuteen pyrkivän rohkean yhteisön. Todellisuudessa sen rohkeus on pelkuruutta. Kirkko on edelläkävijä naurettavan pienissä asioissa: kierrättämisessä, reilun kaupan tuotteissa ja sensitiivisessä puheessa. Kirkko selittelee vähäpätöistä merkittäväksi. Kaikki on niin siivilöityä, että edes nimeä Jeesus ei juurikaan kuule. Sen tilalle on tullut saman henkilön kuninkaallinen arvonimi ”Khristos” - tämäkin jonkinlaisena uskonnonfilosofisena taustakankaana, ei alkuperäisen messiaanisen arvonimen kautta ymmärrettynä. Selittelemme ja vääntelehdimme ajan ismien äärellä kuin Saul konsanaan.”

Tämänmielisiä kirjoja olen tottunut lukemaan esim. Perussanoman kustantamana. Kävi mielessä, että oliko takakanteen otettu teksti siksi, että Gummerus suostui kustantajaksi. Enpä tiedä.

4 tykkäystä

Kurkialan ja Malmivaaran osallistuminen on sodanaikaista. Silloin koko kansa otti täysillä, jopa henkensä uhalla osaa politiikkaan. He todennäköisesti myös uskoivat Jumalaan.

Tuskin kuitenkaan niin laajaa rintamaa kuin luterilaisen kirkon papisto ajamassa esimerkiksi sukupuolineutraalia avioliittoa aikaisemmin rauhan aikana ollut. Nyt odotellaan vain maallisen oikeuden päätöstä. Mikäli kirkko joskus myöntyy sukupuolineutraaliin avioliittoon on seuraava vaihe niiden pappien savustaminen ulos, jotka eivät suostu vihkimään. Kaikille, paitsi luterilaisille piispoille oli täysin selvää jo vuosia ennen eduskunnan päätöstä, että papit tulevat haastamaan kirkon oikeuteen, jos se kieltää vihkimästä sukupuolineutraalisti. Kyseessä siis on puhtaan poliittinen suunnitelma, jotka toteutetaan.

Tämä siis vain yhtenä, kaikkein näkyvimpänä esimerkkinä puhtaan poliittisesta, ja vieläpä kristinuskolle täysin vieraasta toiminnasta.

3 tykkäystä

Suomessahan tässä eletään. Kirjakin käsittelee Suomen tilannetta, vaikkakin amerikkalaiseen popkulttuuriin peilaten. Mikä on sinänsä sääli, mutta Suomen henkisestä tilasta taitaa olla aika mahdoton puhua puhumatta amerikkalaisesta popkulttuurista.

3 tykkäystä

Tänään Uusi Tie -lehteä lukiessani silmiin osui lainaus Risto Huvilan blogista:

“Kun katselen kirkon menoa koko ikäni ns. maallisella sektorilla toimineena, olen tullut johtopäätökseen, että kirkko on ainut tiedossani oleva organisaatio, jonka ylin johto systemaattisesti rohkaisee ja palkitsee niitä, jotka eniten kyseenalaistavat sen kirjoitettuja ja voimassaolevia arvoja.”

Niin totta tuo on, valitettavasti.

4 tykkäystä

Kerro kerro, kiinnostaa ihan juutaksesti. Google auttaa

Siinä vaiheessa kun Jeesuksen vertaukset muuttuvat puolusteluksi sille, ettei tarvitse luopua omaisuudestaan, on asiat aika huonosti. Siksi en jaa eteenpäin moista humpuukia.

Muunuskoiset seuraavat sivusta Euroopan kristinuskon, kulttuurin ja yhteiskuntien rappiota:

*Austrian Cardinal Christoph Schönborn just hosted a pro-LGBT benefit concert in Vienna’s St. Stephen’s Catholic Cathedral. *

Austria’s drag queen “Conchita Wurst”, who won worldwide fame when he represented his nation at the 2014 Eurovision contest, has been the main performer scheduled to appear at the “Believe Together” fundraiser in Vienna’s 14th-century mother church. The organizer of the event, homosexual activist Gery Keszler, said: “We are very grateful for the trust placed in us by Cardinal Schönborn”.

French writer Michel Houellebecq was right when he recently wrote: “The Catholic Church is committing suicide”.

Europe’s future will be a battlefield between Islam and these post-Christian decadent leftovers. The image provided by leaders of Western churches is that of a ridicolous religion, no longer to be taken seriously.

Viitaten mihin lähteeseen? Oletko itse antanut omaisuutesi pois?

1 tykkäys

En, mutta en koita teeskennellä ettei pitäisi.

1 tykkäys

no kuka on sanonut, ettei pitäisi?

Jotkut taasen teeskentelevät, että pitäisi. Kumpi onkaan tärkrämpää sanat vai teot.

1 tykkäys

Aivan kuin huono hermeneutiikka ei olisi teko…

Implikoit niin. Mutta jos et implikoinut, niin täytyy kysyä, että miksi lähdit tuolle tangentille?

En implikoinut mitään vaan penäsin näihin konkreettisia esimerkkejä tai lähteitä: milloin joku on väittänyt näin. On aika ylimielistä heitellä tuollaisia väitteitä jos ei ole mitään konkreettista esimerkkiä asiasta.