Kirkon omistukset yrityksissä


#1

Tuli jonkin verran yllätyksenä, että Kotipizzan omistajia ovat mm. Kirkon eläkerahasto ja Tampereen ev.lut. srk-yhtymä. Sijoittaminen toki lienee etenkin eläkerahastolle ihan normaalia toimintaa, mutta mitä tästä nyt oikein pitäisi ajatella? Luulisi rahoilla olevan parempaakin käyttöä kuin Kotipizzan osakkeet.


#2

Eikös se ole hyvä asia, että on nähtävästi saatu hyvää tuottoa omaisuudelle. Miksi Kotipizza on jotenkin erityisen huono, ainakin se taitaa maksaa verot ja sosiaalimaksut, joita ihan kaikki pizzapaikat eivät välttämättä tee.


#3

Pizza on epäterveellistä mömmöä.
:pizza::thinking::wink: Mutta luulisin, että Suomessakin lut. kirkolla on aika kapea siivu valittavana suuresta sijoituspizzasta jos kaikki mahdolliset eettiset näkökulmat otetaan huomioon silloin kun valitaan sopivia sijoituskohteita markkinoilla. Saksassa katolinen kirkko on valtavan suuri tekijä sijoitusmarkkinoilla ja vieläkin suurempi, jos kaikki kirkon muutkin järjestöt ja organisaatiot lasketaan mukaan hiippakuntien lisäksi. Kaikenlaisia ongelmia ilmaantuu eettisten kysymysten kohdalla alkaen siitä että miksi jotain suurta yritystä johtaa vakaumuksellinen ateisti (kirkkoon kuulumaton), vaikka osake-enemmistö kuuluu jollekin hiippakunnalle tai miksi kirkon omistaman suuren mediatalon kirjakauppa on adventtisunnuntaisin auki (joulumyynti!), miksi jokin yhtiö polkee eläinoikeuksia ym.ym. Näitä kysymyksiä sitten käsitellään kirkon jäsenten eri foorumeilla. Lopputuloksena olisi varmaankin että mitään ei voi sijoittaa koskaan yhtään missään jos kaikkia osapuolia kuunneltaisiin…


#4

Mikähän ongelma tässäkin nähdään? Sama kysymys avausviestiin.


#5

Eihän tuo ole rahojen käyttöä niiden kuluttamisen merkityksessä vaan sijoittamista, kaiketi osana laajasti hajautettua salkkua.


#6

Joitakin vuosia sitten luin jostain, en enää muista mistä, kun siellä käsiteltiin tällaista tapausta. Joidenkin kritiikki oli sensuuntaista että julkisesti ateistiksi tunnustautuva toimii automaattisesti omistajatahon arvomaailman vastaisesti. Eli jotenkin niin että jos konsernin johtaja on ateisti sen ei pitäisi olla missään näkyvästi esillä ja muiden tiedossa. Jotkut epäilivät että yksittäiset valinnat jossain firman toimialoilla saattaisivat olla vääriä tai kirkon kannalta ongelmallisia siksi. Minusta tällaiset kysymykset ovat hyvin järjesteltävissä esim. jo sopimusta tehtäessä. Ehkä näin ei oltu tehty ja ko. henkilö oli “julkiateisti”. Itse en näe mitään suurempaa ongelmaa siinä jos paras vaihtoehto tällaisen “kirkon omistaman” konsernin johtoon todellakin olisi ateisti tai esim. joku muu ei-katolilainen. Erilaiset ongelmakohdat voidaan saada sopimukseen omistajatahon arvomaailman mukaisiksi.


#7

Nykyäänhän tosi paljon ylipäätään syynätään isojen ja näkyvien johtohahmojen arvomaailmaa ja mielipiteitä, joiden pitää olla yrityksen virallisten arvojen kanssa sopusoinnussa. Jos ei ole, tulee kenkää vauhdilla, kuten Pori Jazz -tapaus osoitti. Tämän takia johtopaikoista kiinnostuneet ihmiset eivät nykypäivänä uskalla olla julkisesti mitään mieltä mistään. Trendi on ikävä, koska menetetään paljon, jos julkiseen arvokeskusteluun ja vaikuttamiseen osallistuu vain sellaisia, joilla ei ole mitään menetettävää.

Tähän vielä kommentoisin, että näin se varmaan on nähtävä. On jotenkin vaikea ymmärtää, että kirkko sijoittaa, kun itse jotenkin yhdistää sijoittamisen lähinnä ahneuteen. Mutta kai kirkolla on niin paljon omaisuutta, että sen hyvä hoito vaatii sijoituksia. Olisi kyllä silti kiva, jos nyt Kotipizzan myynnin yhteydessä saatu raha jotenkin näkyisi seurakunnan toiminnassa eikä siirtyisi vähin äänin seuraavaan sijoituskohteeseen. Kai sillä vaikka diakoniatyössä jo tekisi yhtä jos toistakin…


#8

Miten ihmeessä sijoittaminen olisi ahneutta. Eikö kirkon - kuten myös kaikkien muiden - ole järkevä sijoittaa rahojaan jonnekin, missä ne säilyttävät arvonsa tai kasvattavat sitä. Näinhän pystytään sitten tarvittaessa käyttämään varoja, jos esimerkiksi verotulot laskevat tai vaikka kirkko pitää korjata. (Tai vaikka jää eläkkeelle, jos ihmisestä puhutaan.) Ja sijoitusten myynnistä tai muusta epätavallisesta tulojen saannista on vastuullista sijoittaa, ei käyttää kaikkea heti, mikä tulee, jolloin huomenna ei olekaan enää mitään.

Sijoittaminen on muutenkin ihan välttämätöntä. Jos kukaan ei sijoita pääomiaan, ei meillä ole minkäänlaista taloudellista toimintaa, esim. yritykset tarvitsevat ihmisiä, jotka sijoittavat niihin.


#9

Kotipizzassa ei varmaan ole erityistä vikaa, mutta ei ole ruokakaupassa tai siivoustyössäkään. Silti kirkko ei varmaankaan perusta ruokakauppoja tai siivousyrityksiä.


#10

En ymmärtänyt mitä tarkoitit. Kyllä varmaankin kaikilla kirkoilla, myös ortodoksi kirkoilla, on sijoituksia elintarviketeollisuudessa ja päivittäistavarakaupassa tai palvelusektorin henkilöstöfirmoissa ym. Athosvuoren luostareista osa on oikein menestyneitä muistaakseni Kreikassa kiinteistösijoittamisessa, Moskovan patriarkka taitaa olla edelleen menestynyt miljardööri ja liikemies, näin oli ainakin joskus aiemmin. En tunne kyllä Venäjää ollenkaan, minulle on jostain jäänyt ko. käsitys, ehkä se ei pidä (enää) paikkaansa. Mutta et ehkä tarkoittanut tällaisia, taisin käsittää väärin?


#11

Kyllä minä tuollaistakin tarkoitin. Olen ehkä naiivi, mutta en oikein ymmärrä uskonnollisten yhteisöjen sijoituksia yhtään mihinkään muuhun kuin uskontoon.


#12

Kirkon eläkerahasto on vuonna 1991 perustettu omakatteinen rahasto, jonka tehtävänä on turvata kirkon työntekijöiden eläkkeiden maksaminen ja tasata seurakuntien eläkemaksun kehitystä tulevaisuudessa. Eläkerahastoon kootaan varat, joita ei käytetä nykyisten eläkkeiden maksamiseen ja niitä sijoitetaan erillään muusta kirkon omaisuudesta

KER on sijoitusorganisaatio, joka saa varansa kirkon työntekijöiden eläkemaksuista ja sijoitustoiminnan tuotoista.

Eli. Ev.-lut. Kirkon tarttee tulevaisuudessa maksaa nyt työssä olevien eläkkeitä. Sitä varten työntekijätkin maksavat eläkemaksuja. Jos kirkko pitäisi ne rahat tilillä makaamassa, se tuskin olisi hurskaampaa kuin (vastuullinen) sijoittaminen. Sen sijaan rahojen käyttö johonkin ihan muuhun kuin eläkkeisiin olisi aika arveluttavaa.


#13

En nyt tahtonut syyttää ketään mistään, vaan avata omaa suhtautumistani.

Sen sijaan en ymmärrä, mitä tarkoittaa “niitä sijoitetaan erillään muusta Kirkon omaisuudesta.” Jos rahoja jää eksplisiittisestä tarkoituksesta yli, eikö rahat tulisi käyttää esimerkiksi lähetystyöhön tai almuihin?


#14

Rahojen pitäisi olla mielestäsi siis jossain Roope Ankan rahasäiliötä muistuttavassa holvissa tallessa. Vai pitäisikö kaikki panna menemään saman tien kun sitä tulee?


#15

Tämä on niin älyvapaa keskustelu, että mulla ei nyt puhelimen näppiksellä ole innostusta lähteä tätä oikomaan.


#16

Ei minulle ole kauhean vahvaa mielipidettä. Hämmästelee vain, jos uskonnollinen yhteisö harjoittaa sijoitus- tai yritystoimintaa. Jos uskonnollisesta rutiinitoiminnasta (henkilöstön palkoista jne.) jää rahaa yli, niin varmaan ei-kaupallisia kohteitakin on.


#17

Eksplisiittinen tarkoitus vissiin jatkoo koko ajan. Eläkkeiden maksamista ei voi lopettaa. Ja väki on vähentymässä mutta eläkeläiset eivät taida vähentyä samaan tahtiin. Eikö tämä vaikuta aika selvältä tilanteelta?


#18

Ei ole rahan ylijäämistä, että eläkerahat sijoitetaan. Eläkerahat kerätään palkansaajilta, ja jos ne vaan pantaisiin talteen, inflaatio söisi ne, eikä eläkkeisiin olisi enää rahaa. Siksi ne täytyy sijoittaa niin, että niistä on jotain jäljellä vielä muutaman vuosikymmenen päästäkin. Ja hengellisen työn tekijöille palkan ja eläkkeen maksu on minusta itsessään ihan raamatullinen asia. Mitään muutahan tuossa ei haeta.


#19

“Minä olen oikeassa, mutta en kerro teille, millä tavalla olen oikeassa”? :grinning:


#20

Eläkerahasto on selvä juttu. Minä en itse asiassa pitäisi kirkon muutakaan sijoitustoimintaa kovin outona asiana. Kirkon ei toki tule tavoitella voittoja, mutta säästöjä on hyvä olla tietty määrä ihan siitä syystä, että tarkoitus on pysyä olemassa pitkällä aikavälillä. Siinä tapauksessa, että kirkon tulot muuttuisivat rajusti (esim. jos verotusoikeus poistuisi), säästöt takaavat sen, ettei kirkon pitkäaikaisille työntekijöille tarvitse antaa yllätyspotkuja, vaan siirtymäajan aikana (kunnes vanhat työntekijät jäävät eläkkeelle) palkkoja voidaan maksaa. Vrt. yliopistot (Helsinki vs. Turku, muistaakseni, toimivat tässä eri tavoilla) tässä vuosi-pari sitten.