Lähetyshiippakunnan piispa ja konsistori ottavat tänään julkaistussa tiedotteessa kantaa hallituksen esittämiä liikkumisrajoituksia vastaan.
Suomen valtioneuvoston esityksessä liikkumisrajoituksiin ollaan sisällyttämässä myös jumalanpalveluksiin osallistuminen. Kieltäessään uskonnon yhteisöllisen harjoittamisen — myös pienissä ryhmissä ja vastuullisin turvajärjestelyin — hallitus loukkaa uskonnonvapautta. Uskonnonvapaus ei toteudu eristyksissä, sillä uskonnonvapaudella on siihen sisältyvä ja aivan olennainen yhteisöllinen ulottuvuutensa, mikä tunnustetaan myös kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.
Vaikka tautitilanne on vakava, hallituksen esitys on tältä osin ylimitoitettu ja loukkaa niin yhteisöllistä uskonnonvapautta kuin yleistä oikeustajuakin. Esitys olisi myös vaarallinen ennakkotapaus uskonnonvapauden ydinalueeseen kuuluvien jumalanpalvelusten kieltämisestä.
Täällähän tämä aihe oli. Kommentoidaanpa hiukan, en tosin tiedä kuuluuko asia sitten enää lhpk-ketjuun vai johonkin koronaketjuun.
Olen kyllä eri mieltä lhpk:n kanssa jumalanpalvelusten fyysisen osallistumisen välttämättömyydestä korona-aikana. Sleyllä ainakin on ollut se linja, että vaikka pienryhmäehtoollisia ym. sallittua toimintaa on järjestetty aina mahdollisuuksien mukaan, on myös usein korostettu sitä, että on aivan ok olla osallistumatta jumalanpalvelukseen paikan päällä, jos kokee koronariskin liian suureksi omalla kohdallaan. Eli kyseessä on tarjottu mahdollisuus, ei välttämättömyys. Nyt jos korostetaan välttämättömyyttä, tulee sellainen vaikutelma, että lhpk:n mielestä kristityn pitää käydä ehtoollisella myös korona-aikana. Kun lueskelin paria viimeisintä Pyhäkön lamppua netistä, niin vaikutelma lähinnä vahvistui.
Sinänsä toki siinä ei olisi mitään uutta, että jokin kirkkokunta tai kristillinen ryhmittymä pitää tekemiäni elämänvalintoja väärinä. Enkä ole tässä asiassa itsekään täysin varma, mikä olisi oikea toimintatapa. Kuitenkin mielestäni lhpk:n kannattaisi miettiä, mitä oikeasti opetetaan fyysisen osallistumisen välttämättömyydestä koronatilanteessa, ja millä tavalla se tulee esiin viestinnässä.
Näkisin niin, että tuon tiedotteen pihvi on siinä, että liikkumisrajoitus ei saa estää ihmisiä kulkemasta jumalanpalvelukseen, koska jumalanpalvelus on uskonnonvapauden turvaama perusoikeus. Tältä osin hallituksen tulisi korjata esitystään.
En ole sellaista viestiä itse saanut, että Lähetyshiippakunnassa ihmisiä painostettaisiin osallistumaan ehtoollispalveluksiin. Päinvastoin livestriimauksia ja muita tallenteita on nyt runsaasti tarjolla ja mahdollisuutta kotiehtoollisiin on myös pidetty tarjolla. Ainakin oma pastorini kyselee kuulumisia myös puhelimitse niiltä seurakuntalaisilta, jotka eivät ole palveluksiin tulleet.
Ei minullekaan ole syntynyt sellaista kuvaa, että LHPK:n messussa pitäisi välttämättä käydä pandemia-aikana. Ei ole edes vihjailtu. Itse olen käynyt suunnilleen kerran kuussa, kun normaaliaikana kävin ainakin kaksi kertaa useammin.
Kommentoit tietämättä tuon taivaallista. Kyllä meillä jokainen ihan itse valitsee, osallistuuko vaiko eikö. Ja halutessaan papilta saa myös kotiehtoollisen. Tiukimman koronasulun aikaan meilläkin oli pelkät striimatut jumalanpalvelukset
Lähetyshiippakunta sai tänään uuden piispan, kun piispa Risto Soramies vihki seuraajansa Juhana Pohjolan uudeksi piispaksi. Kolmiyhteinen Jumala runsaasti Juhanaa ja hänen perhettään siunatkoon Kristuksessa! Paikalla oli myös kansainvälisiä vieraita osallistumassa kättenpäällepanoon. Avustavana liturgina toimi uusi dekaanimme Joel Kerosuo. Loimaan kesäjuhlien messun ja piispanvihkimyksen voi katsoa täältä:
Hieman tilastoa:
Matti Väisänen oli 76 vuotias, kun hänet vihittiin piispaksi vuonna 2010.
Hän oli 79 vuotias vihkiessään seuraajansa piispaksi.
Risto Soramies oli 66 vuotias, kun hänet vihitiin piispaksi vuonna 2013.
Hän on nyt 74 vuotias ja vihki tänään seuraajansa piispaksi.
Juhana Pohjola on 49 vuotias ja vihittiin tänään Lähetyshiippakunnan piispaksi.
Tietämäni mukaan hän toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa Suomen Luther-säätiöön. Työsopimuslain mukaan hänen työsuhteensa päättyy viimeistään 31.3.2042. Toki hän voi jäädä eläkkeelle jo aiemmin.
Joka tapauksessa Juhana Pohjolan piispankaudesta muodostuu edeltäjiensä kausiin nähden hyvin toisenlainen.
Kankaanpään jumalanpalvelusyhteisö järjestäytyi seurakunnaksi. Hieno uutinen vanhauskoisena tunnetun evp khra Keijo Rainerman pitäjästä! Tunteeko @Stieleiche tuon alueen tilannetta tarkemmin? Onko tuolla herätysliikkeillä toimintaa jne.?
Pyhän Simeonin luterilainen seurakunta järjestäytyi, kutsui oman paimenen ja teki päätöksen hakea Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan jäsenyyttä. Juhlamessussa piispa Juhana Pohjola vihki seurakunnan toimitilan Pyhän Simeonin kirkoksi ja asetti pastori Sami Salon seurakunnan paimenen virkaan. Juhlakahville ja installaatiomessuun kokoontui reilut 60 henkeä.
Kankaanpään herätyskristilliset juuret ovat vanhat. Yksi rukoilevaisuuden/vanhan kansanherätyksen johtohahmoista Matti Pukanhaava (1751-1833) asui siellä, ja se pysyi rukoilevaisuuden pohjoisena pesäkkeenä 1900-luvulle asti, vielä sotien jälkeenkin vaikutti siellä syntynyt merkittävä saarnaaja Oskar Rajakallio. Nykyisin rukoilevaisuuden merkitys lienee hyvin vähäinen. Herättäjä-yhdistyksellä on siellä paikallisosasto, ehkä liberaalimpi osa rukoilevaisuutta on sulautunut siihen.
Kansanlähetyksellä on nähtävästi Kankaanpäässä säännöllistä toimintaa. Lisäksi seurakunnan myymällä Niinisalon kirkolla toimii Niinisalon kappeliyhdistys ( https://niinisalonkirkko.fi ), joka tukee Sleyn lähetystyötä ja Sleyn väkeä siellä saarnailee, arvelisin siellä olevan juuri Sleyn ja Kansanlähetyksen väkeä. Paikka myytiin jo Rainerman aikana, ja rohkenen ajatella yhdistyksen olleen eräänlainen ratkaisu Rainerman eläköitymistä ennakoiden. Kirkolta on kuitenkin kielletty ehtoollisen vietto pyynnöistä huolimatta, sillä sen katsottaisiin hajottavan Kankaanpään seurakuntaa. No, tuo ratkaisu sitten hajottaa seurakuntaa siten, että se tekee LHPK:n seurakunnan paikkakunnalla tarpeellisemmaksi ja houkuttelevammaksi. Mutta nyt siis paikkakunnalla on periaatteessa kaksi konservatiivisluterilaista jumalanpalvelusyhteisöä.
Todennäköisesti sekä Lhpk että Sley ja Sekl yhteisöineen kokoavat väkeä Kankaanpäähän pohjoisesta Satakunnasta. Samaan tapaan kuin Karkun opiston messuun tullaan naapurikunnista ja jopa kauempaakin.
Kankaanpään seudulla on ollut sekä evsnkelista että viidesläistä herätystä 70-luvulta lähtien. Tietenkin myös sitä ennen evankelista mutta tuolta ajalta on peräisin esim Parkanon nuorisotyön hedelminä gospelmuusikoita jne. Reijo Arkkilakin oli Parkanossa pappina nuorena. Sleyn johtaja ja lähetystyön veteraani… Myöhemmin sitten Kpäästä Road ja nuorisotyöntekijä Antti Saarenketo, joka sittemmin on tehnyt töitä Etelä-Sudanissa vuosia.
Saa tosiaan nähdä riittääkö Niinisalon toimintaan väkeä vai meneekö Lhpk kokoamaan seudun herätyshenkisen väen messuunsa.
Tähän väliin sopinee kertoa, että meillä Suomen evlut kirkossa on pappi, jolla ei ole harmainta aavistusta näistä lähetyshiippakunnan ja evlut kirkon jännitteistä, kun ei lue suomalaisia lehtiä. Kun hän meni Seinäjoen kirkkoherranvirastoon pyytämään tiloja, aloittaakseen säännöllisen jumalanpalvelustoiminnan Seinäjöella, hänen pyyntöönsä oli suhtauduttu varautuneen ihmettelevästi, joka oli hänelle yllätys, miksi niin kummasteltiin. Vasta sitten kun hän oli saanut vakuuteltua että kyse on vain eri kielisyydestä, oltiin tilat myönnetty. Sanoin hänelle että tämä lähetyshiippakunnan menestys Seinäjoella varmaan oli syynä.
Miksi kirkkomme papin pitää pyytää tiloja jumalanpalvelustoimintaan? Ne asiathan päätetään seurakunnissa yhteisesti.
Joku palanen tuosta kertomuksestasi taitaa puuttua. Ymmärtäisin jos kysymys olisi jostain yksittäisestä tilaisuudesta. Silloin voi oman seurakunnan pappi käyttää varausjärjestelmää. Vieraileva pappi taas ei mitään säännöllistä voi aloittaa
Kansainvälinen luterilainen neuvosto (ILC) oli kutsunut piispa Juhana Pohjolan puhekiertueelle 9.11.—17.11.2021 Yhdysvaltoihin. Kierroksen otsikkona oli: On Account of Me, You will stand . Taustalla oli ILC:n viime heinäkuussa julkaisema protesti ja vetoomus kansanedustaja Päivi Räsäsen ja Juhana Pohjolan puolesta heitä vastaan nostetun rikossyytteen tähden. Kiertueella piispa puhui Washington DC:ssä, Fort Waynessa, Indianapoliksessa, Bostonissa ja Westminsterissä. Lisäksi ohjelmaan kuului useita tapaamisia ja haastatteluja
.
Kiertuepuheessaan Pohjola valotti Lähetyshiippakunnan syntyä ja Päivi Räsäsen kirjoittaman opetusvihkosen aiheuttamaa oikeusprosessia. Piispa toi esille, miten rikossyyte Suomessa on osa laajempaa kulttuurimurrosta, jossa rotuun, sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautuneisuuteen liittyvät identiteettikysymykset muodostavat moraalisen kompassin ja aikamme suuren kertomuksen hyvän ja pahan välillä. Suuntaus on kaventaa sanan- ja uskonnonvapautta ideologisesti värittyneillä tasa-arvotulkinoilla. Pohjolan puheen päähuomio oli siinä, miten kristityt vastustuksesta huolimatta saavat rohkeasti tunnustaa uskoaan, opettaa Jumalan hyvää luomisjärjestystä, rukoilla vastustajienkin puolesta ja elää syntien anteeksiantamuksen lahjasta
Vasta hiljattain minulle selvisi, että LHPK on itsenäinen luterilainen kirkko. Siis ei enää osa Suomen ev.lut. kirkkoa kuten aiemmin. Kuitenkaan se ei ole rekisteröitynyt kirkoksi, jotta sen jäsenet voisivat olla myös Suomen ev.lut kirkon jäeniä.
Kun ihmettelin, mikä sen virallinen asema oikein on, tiedustelin s.postilla asiaa Juhana Pohjolalta. Sain selville, että se ei ole edes yhdistys. Nyt en edes muista, mikä se siis oikein oli, eikä se selviä sen enempää Wikipediasta kuin LHPKn sivuiltakaan (vai selviääkö?).
Ihmettelen, ettei se ole yhdistys, koska yhdistysten jäsenethän voivat olla jäseniä myös kansankirkossa. (Olen itsekin mm. yhden kristillisen yhdistyksen jäsen ja silti myös kirkon jäsen.) Yhdistyksenä se voisi omistaa kiinteistöjä. Nythän esim Jyväskylässä sen jumalanpalvelukset pidetään Adventtikirkossa, mikä ei mielestäni ole oikein eduksi.
Mikä lie perustelu, ettei se ole rekisteröitynyt edes yhdistykseksi?
Hiukan ihmetyttää myös se, että sen jäsenet ovat tavallaan kahden luterilaisen kirkon jäseniä, vaikka ongelma kierretäänkin rekisteröimättömyydellä. Todellisuudessa se kuulostaa kuitenkin hämäävältä. Eivätkö sen jäsenet ole varmoja, haluavatko kuulua LHPKaan vai kansankirkkoon? Vai mikä lie muu syy?