Törmäsin mm. tällaiseen viteoon Tuubissa
https://youtube.com/shorts/Pr2Nc9NAxTY?si=ls_HPpo-EXkKt7tv
Sen mukaan jopa kolmannes enkeleistä liittyi Luciferin kapinaan Jumalaa vastaan ja sen seurauksena heidät tuomittiin käristymään Helvetissä. Helvetin lieskat eivät siis - ainakkan alun perin - ollet ihmisiä varten vaan varattu näille kapinoiville enkeleille.
Mun eksegetiikan taidot ei riitä ees vähää alusta srvioimaan tuon paikkansa pitävyyttä….
Olen ollut siinä käsityksessä, että Helvetti on alun perin tehty nimenomaan Perkeleelle ja hänen enkeleilleen ja että kolmannes enkeleistä liittyi Luciferiin.
Jos nimenomaan kysymyksesi on että lankesiko kolmannes enkeleistä, niin tuo ajatus perustuu käsittääkseni Ilmestyskirjan tulkintaan Ilm 12:3
Toinenkin ennusmerkki nähtiin taivaalla: suuri tulipunainen lohikäärme. Sillä oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea ja päissä seitsemän kruunua. Pyrstöllään se huitaisi kolmasosan taivaan tähdistä maahan. Se asettui väijymään synnyttävän naisen eteen, jotta voisi nielaista lapsen heti vastasyntyneenä.
Eli kysymys on siis tulkinnasta että nuo tähdet olisivat enkeleitä joista kolmannes siis huitaistiin maahan so. pois muiden enkelien joukosta.
Tuossa yhdistellään kaikenlaista, mutta varsin heppoisin perustein.
Ensinnäkin jo nimi Lucifer on oikeasti väärinkäsitys. Se on latinaa ja tarkoittaa valonkantajaa eli Venus-tähteä. Se tulee Jes. 14:12, joka on suomeksi käännetty yleensä kointähdeksi. Tekstiyhteydessä puhutaan Babylonian kuninkaasta, mutta sittemmin se on ymmärretty kertomukseksi Saatanan alkuperästä (kuten Hes. 28 kuvaus Tyroksen kuninkaasta). Kun Raamattu käännettiin latinaksi, kointähti käännettiin latinan lucifer-sanalla. Sitten taas kun englanninkielinen King James -käännös tehtiin, jätettiin lucifer kääntämättä ja kirjoitettiin se isolla alkukirjaimella aivan kuin kyse olisi erisnimestä Lucifer. Tässä seurattiin jo jokin aika aikaisemmin syntynyttä käsitystä, että Lucifer on nimi, vaikka ei olekaan.
Toiseksi on toi Origi-Naalin kertoma kommentti eli Ilmestyskirja kertoo, että suuri lohikäärme huitaisi kolmasosan tähdistä maahan. Tekstiyhteys ei millään tavalla viittaa Saatanan alkuperään sekä enkelien laajempaan lankeemukseen ja muutenkin on hyvin symbolinen, sillä synnyttävä nainenkin on samaan aikaan liitettävissä sekä Jeesuksen äitiin Mariaan että koko Israeliin ja toisaalta jopa varhaiskirkkoon.
Kolmanneksi helvetin alkuperä juontuu Jeesuksen sanoihin Matt 25:41, jossa Jeesus sanoo, että helvetti on varattu (ei siis tehty) saatanalle ja tämän enkeleille.
No ei yksityiskohtaiseen selontekoon asioista kykene kukaan, kun Jumala ei elä ajassa samoin kuin me. Hän on yhtäaikaa historian alussa ja sen lopussa. Parasta lienee omaksua mahdollisimman yksinkertainen versio noistakin Raamatussa kerrotuista asioista kun suhteessa pelastukseen näitten asioiden ymmärtäminen on kuitenkin kehällistä.
Miten tulisi suhtautua Eenokin kirjaan ja sen “opetuksiin” mm. Nk. Vartijoista?
Etiopian kirkossa juttu otetaan täydellä vakavuudella ja Luterilainen.net sivustolla on sangen neutraali juttu kirjasta. Sitten taas joku Petri Paavola lyttää kirjan totaalisena harhaoppina, kuten teki katolinen kirkkokin joskus 400-luvulla…
Neljä Eenokin kirjaa - Luterilainen.netLuterilainen.net
Enempää tuskin kukaan osaa asiasta sanoa tai tietää. Ei ole kristinuskon ydinasiaa ja vaikuttaa uskonnolliselta kertomukselta, siksi sitä ei ole hyväksytty Raaamattuun, vaan on ulkopuolinen, joita käsittääkseni on aika paljon muitakin.
Joka uskomme Jeesukseen Kristukseen ja syntien anteeksisaamiseen tai sitten emme, muuta ei ole tai sitten ei sitäkään.
(Paavola on monessa asiassa sooloileva harhaoppinen, mutta näköjään joissakin sivuasioissa oikeassakin.)
Pointti on lähinnä se että Etiopian kirkko on sisällyttänyt sen ja vähän muutskin “ “ulkopuolista” omaan viralliseen kaanoniinsa. Rooman kirkko taasen hylkäsi sen jo 400-luvulla. Syitä on varmaan useita.
Eilinen Norvannon opetus Hebrealaiskirjeestä käsitteli (H)enokin tarinaa Raamatussa. Muutankin mielipidettäni. Olen tähän saakka pitänyt Vanhan Testamentin Henokia lailla Jumalan suosikiksi päässeenä, mutta Norvannon opetuksen mukaan Henok on yksi (ensimmäinen) uskolla pelastuneitten esimerkki, joka ei nähnyt kuolemaa. Asia muuttuu täysin nyt ja kelpaisi varmaan kaanoniinkin.
Voihan joku kysyä varmaan lähetysjärjestöiltä, jotka tekevät lähetystyötä Etiopiassa tai ovat tehneet, jos tietävät asian laidan tarkemmin.
Samoinhan katoliset voisivat kertoa, kuinka näkevät Henok Enokin. (Kai nyt olen ymmärtänyt oikein, että sama hlö?)
Alkoikin kiinnostaa nyt kovasti asia.
Ainakin Syyrian kirkon eli Antiokian patriarkan alaisuudessa toimivan kirkon useat isät varhaisella keskiajalla mainitsevat Vartijat kirjoituksissaan. Itse olen törmännyt asiaan Jakob Sarugilaisen saarnoissa. Hänen muistopäivä on 29.11. joten tuli katseltua häneen liittyviä asioita ja niitä katsellessa muistin nähneeni tämän sinun viestisi
Luulisin että “dionysiolainen” tapa kuvailla taivaallista hierarkiaa sisältää paljon Eenokin kirjoissa vastaan tulevia yksityiskohtia. Ei varmaan mikään pelastumiskysymys, mutta toki sellaisenaan kiinnostavia ajatuksia.