Luterilaisuuden ongelmallisia taustaoletuksia

Nämä esittämäsi Raamatun kohdat eivät mielestäni kylläkään puhu niistä kahdesta vanhurskaudesta mistä kysyin.

Voit aivan hyvin käyttää sanaa "pyhitys"synonyymina tuon jälkimmäisen vanhurskauden sijassa, se on sama asia.

Hyvistä teoista kristitty palkitaan; " Iloitkaa sinä päivänä, riemuun ratketkaa; sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa;" (Lk 6:23) palkka on ihan Raamatullinen termi. Pieper on tuossa tekstissä mielestäni osittain oikeassa, mutta ei kaikessa. Siinä näkyy tuo tunnustuksesta nouseva uskonpuhdistuksen ajan kritiikki suhteessa katoliseen ja sen aikaiseen hurskaus elämään. Pieper mielestäni sekoittaa asiat ja ottaa tähän mukaan Majorin, hänen avulla Pieper kertoo oman tulkintansa.

Tarkoitatko näissä kyseisissä Eutykuksen lainaamissa Raamatun kohdissa? Vai mihin tarkalleen ottaen nyt viittaat.

No minäpä esitän sinulle ihan lyhyen kysymyksen, ovatko Paavali ja Daavid oikeassa sanoessaan, ettei vanhurskautus tule teoista?

Room 4:4-7: "Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta, mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi; niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja: “Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt!”

Kyllä vai ei?

Paavalin tekstejä ei olekaan helppo tajuta.

2 tykkäystä

Viittaan ihan vain termien etymologiaan.

Näin toteaa apostoli Pietarikin:

2Piet 3:15-16: “ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut; niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.”

:grinning:

1 tykkäys

Paavali ja Daavid ovat oikeassa, ei Jumalan sana erehdy.

Eli mitä tarkoitat?

Kansankielisemmin termien miellesisältö on sama. On sama kumpaa termiä käytät.

No lakkaa sitten keuhkoamasta tekojen ansiollisuudesta Jumalan edessä.:grinning:

Ok. Sääntö olikin, että se, joka ehtii ensin siteeraamaan 2Piet 3:15–16, on koko väittelyn voittaja. Koska silloin vastapuoli on tietämätön ja vakaantumaton, joka vääntää asioita kieroon omaksi kadotuksekseen. Tää on ollut siis ihan turha vaiva.

Olen edelleen sitä mieltä, että moderointia olisi tarvittu myös keskustelun sisällön osalta. Mutta se on nyt monta vuotta myöhässä, eikä pelasta tätä foorumia enää.

1 tykkäys

Yksi tapa, jolla kirjoituksia väännetään kieroon, on armon käyttäminen verukkeena synnilliselle ja kilvoittelemattomalle elämälle:

Rakkaani! Kun minulla on ollut harras halu kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme, tuli minulle pakko kirjoittaa ja kehoittaa teitä kilvoittelemaan sen uskon puolesta, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu.
Sillä teidän keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä, joiden jo aikoja sitten on kirjoitettu tulevan tähän tuomioon, jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja Herramme, Jeesuksen Kristuksen.
Juudaksen kirje 1:3-4

Protestanttinen kirja liioitellun armon sanoman vaaroista. Tässä on kyse joistain seurakunnista ja julistajista, jotka todella ovat selkeän antinomistisia. Ongelma ja tasapainottomuus tässä asiassa on kuitenkin ollut olemassa reformaatiosta saakka.

Aikana, jolloin seurakunta tarvitsee kipeästi herätyshuutoa ja tuoretta kohtaamista Jeesuksen kanssa, liioiteltu armonsanoma tuudittaa monia uneen. Tätä opetusta väitetään uudeksi ilmestykseksi armosta, ja se saavuttaa suosiota, mutta onko se totta? Vai ollaanko ihmeellistä armon sanomaa turmelemassa virheillä, jotka johtavat luopumukseen, kompromisseihin ja jopa uskon hylkäämiseen?

1 tykkäys

(Biblia 1776)2. Kor.1:

12 … ei lihallisessa viisaudessa , vaan Jumalan armossa olemme maailmassa vaeltaneet, mutta enimmästi teidän tykönänne.

13 Sillä emmepä me muuta teille kirjoita, vaan sitä, mitä te luette eli myös tiedätte ; mutta minä toivon, että te myös loppuun asti tiedätte/ kr. epi-ginosko.

Tämä ja 2Piet 3:15-16 selventävät, että Paavalin kirjoitukset niinkuin yleensä muutkin Pyhän Hengen vaikutuksesta syntyneet kirjoitukset ovat käsittämättömiä ilman uskoa, eli ne eivät avaudu.

Kun Raamatusta tulee tulkinnan, jälkitotuuksien kohde, niin ne pysyvät suljettuina ja tiede jumaluuksista, teologia, piirtää ihmisviisauden ‘tiekartan’, jota seuraamalla pääsee Isän sydämelle, taivaaseen, muutoinkin, kuin vain Jeesuksen kautta.

Jumalan lapsi tietää lapseutensa ja taivaallinen Isä tuntee lapsensa.

Kirkkoraamatut 38 ja 92 kääntää epi-ginosko sanan ymmärtää, mikä kielellisesti ja tarkoitusperän mukaan johdattaa ihmisviisauden, inhimillisen itseymmärtämisen eli tulkintojen äärelle.

Juuri näin ja tästä myös Paavali kirjoitti:

Room. 6:15-16: “Miten siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme elä lain vaan armon alaisina? Emme toki! Tehän tiedätte, että jos antaudutte orjina tottelemaan jotakuta, olette juuri sen orjia, jota tottelette. Te joko palvelette syntiä, mikä johtaa kuolemantuomioon, tai olette kuuliaisia Jumalalle, mikä johtaa vapauttavaan tuomioon.”

1 tykkäys

Toisaalta armon pitää pysyä armona.

Täältä https://rovasti.fi/node/326 pieni lainaus.

Monet julistajat ikään kuin pelkäävät, että armo tulee liian alas ja että sen saa liian ilmaiseksi. Siksi he haluavat varmistaa, ettei vain kukaan heidän julistaessaan eksyisi käyttämään armoa väärin ja oman lihallisuutensa leikkikaluna.

Emme voi kuitenkaan koskaan täysiäänisesti opettaa ja julistaa armoa, ellemme anna samalla kuulijoiden käyttää armoa väärin niin paljon kuin ikinä haluavat. Eihän armo ole meidän antimme kuulijoille, vaan se on Jumalan lahja jokaiselle, joka kuulee armonsanan ja ottaa sen vastaan. Itse lahjoittaja vastaa väärinkäytöksistä.

Aina on muistettava, että kuulijoiden joukossa saattaa olla ainakin yksi sellainen, joka on masentunut ja toivoton. Juuri hän saa edellytyksettömän armon julistuksesta sen maljallisen kylmää vettä, minkä tarvitsee jaksaakseen jatkaa. Ei meidän kannata hermostua väärinkäyttäjistä, Heitä riittää joka joukkoon vaan ahdistua, jos syntinen ei ylläkään armoon meidän esittämiemme varausten ja varmistusten tähden.

3 tykkäystä

Tertuallinus aikoinaan kehitti opin erilaisista ansioista, myöhemmin skolastiikka kehitti opin pyhien ylimääräisistä ansioista. Uskonpuhdistus asettui tätä käsitystä vastaan, yksinkertaisesti siten, että ihmisten ansioihin luottaminen riistää kunnian Kristukselta. On harhaoppia, ettei Kristuksen ansio yksin riitä > ( AC 12). Samaan aikaan luterilaiset opettavat, että uskovaisten töille on luvattu palkka. On siis olemassa palkintoja erilaisista töistä ( AC 4 > Teinonen, ajasta ylösnousemukseen s.14-, 1 Kr 3:8)

Raamatussa toistetaan jatkuvasti sitä kuinka ihminen saa palkan ja rangaistuksen ( 1 Ms 20:5-6). Vaikka Ut kertoo armosta ansiotta, se tähdentää palkkaa.

” tietäen, että te saatte Herralta palkaksi perinnön; te palvelette Herraa Kristusta” ( Kl 3:24)

” Sillä synnin palkka on kuolema” ( Rm 6:23a)

” Ja pakanakansat ovat vihastuneet, mutta sinun vihasi on tullut, ja tullut on aika tuomita kuolleet ja maksaa palkka sinun palvelijoillesi profeetoille ja pyhille ja niille, jotka sinun nimeäsi pelkäävät, pienille ja suurille, ja turmella ne, jotka maan turmelevat.” ( Ilm 11:18, vrt Mt 25)

Kristitty kokoaan siksi aarteita taivaaseen ( Mt 6:19-20) Luterilaiset opettavat, että nämä hyvät teot ovat jumalallisia uhreja ( AC 4) ja Jumala antaa palkan siksi, että hän on hyvä. Kristitty palaa uskon kautta Aadamin kaltaiseen tilaan käskyjen täyttämisen tielle.

Täytyy kuitenkin muistaa, että hyviin tekoihin, emme voi luottaa siinä mielessä, että laskisimme niillä ansainneemme vastaavan palkinnon vrt Lk 17:10> ”olemme ansiottomia palvelijoita” tämä on kristityn oikea mielenlaatu.

Tekojen ansiollisuus on Raamatussa ja luterilaisessa tunnustuksessa selvä asia. Samaan aikaan on totta;

”Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta, mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi; niin kuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt! Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!" ( Rm 4:4-8).

Kristityn tehtävä on juuri täyttää lakia ja samaan aikaan jättäytyä Paavalin sanojen varaan.

Anteeksi, en vielään ymmärrä mitä tarkoitat.

No mimulla ei ole nyt juuri rautalankaa, joten en voi mitään. Mutta myönnätkö, että uskovan palkka on Kristuksen ansaitsema ts. armopalkka meille Kristuksen tähden, eli Jumala ei koskaan jää meille velkaa hyvästä teosta?

5 viestiä siirrettiin ketjuun: Offtopic-aarrearkku

Eutykus perustelee kahden vanhurskauden käsitettä kahdella Raamatun kohdalla( Rm 3:19-24, Gal 5:4) Rm 3:21 kuvaa oikein ensimäistä vanhurskautta ” 21 Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia” evankeliumi antaa sen mitä laki ei voinut saada aikaan. Laki sinänsä ei ole paha, vaan hyvä, mutta ongelma on siinä, että laki ei voinut parantaa meidän lankeemusta, surkeaa tilaamme.

Paavalin virke ( j 20) sen sijaan on mukaelma Ps 143:2, ” sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto” Paavali täydentää psalmia ja kertoo lain tehtävästä.

Toinen Eutykuksen Raamattu argumentaatio kahdesta vanhurskaudesta käsitteestä perustuu

Gal. 5:4 jään.

Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta.

Paavali taisteli judaisteja vastaan, jossa lahjavanhurskauden tilalle tuli tekojen vanhurskaus, uskon tilalle teot, evankeliumin tilalle laki. Gal 5:4 vastaa siis aivan toisen tyyppiseen kysymykseen kun ” toiseen vanhurskauteen”. Paavali ei kumoa tekojen välttämättömyyttä pelastukseen. Luterilaiset sanovat tämän saman asian kääntäen; pahat teot karkottavat Pyhän Hengen ja usko ei voi säilyä niissä jotka elävät himojen vallassa.

1 tykkäys