Ei täällä ole semmoista pykälää. Ei ole pakko ilmoittaa. Ja samalla olen varma siitä, että kommentointisi paranisi sillä että kaikki tietävät kenen joukoissa seisot.
D
Kommentoivat omana itsenään. Ei kirkkokunnan ilmoittaminen ole velvollisuus. Mutta L:n tapauksessa se auttaisi asiaa monella tapaa. L hämmentää useammankin kirkkokunnan asioita. Viimeksi Miknius puuttui tähän ystävällisesti mutta päättäväisesti.
D
Tuota Miknius päättäväisesti puuttumista en huomannut missä?
Eli kristitty ei mielestäsi muutu itsessään millään tavalla paremmaksi ihmiseksi, vaikka kirjoitit edellisessä viestissä, että hyvä maaperä, uusi ihminen itsestään, siis halukkaasti tuottaa satoa.
Pieperin mukaan Hepr. 12:14 siis ilmeisesti kuuluu lain kolmannen käytön piiriin? Vai kuuluuko se Pieperin mukaan lain toisen käytön piiriin? Lain kolmas käyttö ei ole sama asia kuin lain toinen käyttö. Kun on kyse lain toisesta käytöstä, laki vain paljastaa synnin ja tuomitsee. Lain kolmas käyttö ei nähdäkseni poissulje varoitusta lihallisesta suruttomuudesta. Jos Pieper tarkoittaa kohdan Hepr. 12:14 kuuluvan lain toisen käytön piiriin, niin Hepr. 12:14 kohdassa voisi lukea sen sijaan, mitä siinä lukee esim.: Täyttäkää koko Jumalan laki tai muuten olette kirottuja ettekä pääse perille. Eli jos kyse on lain toisesta käytöstä kohdassa Hepr. 12:14, silloin se on asiallisesti sama kuin esim. kohta Gal. 3:10b: “Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee.” Lain toisen käytön piirissä laki vain vaatii täydellisyyttä ja syyttää synnistä. Mielestäni Hepr. 12.14 ei kuulu lain toisen käytön piiriin. Ymmärtäisin, että siinä mainittu “pyhitys” viittaa kristityn eli uudestisyntyneen ihmisen pyhitykseen.
1 tykkäys
Tämä varmaan olisi moderointiketjun asia, mutta minusta on aika kapeakatseista, jos joku kirjoittaja ei saa “hämmentää useammankin kirkkokunnan asiaa” (ikävästi sanottu muuten tuo).
Itse tunnen livenä useammankin sellaisen henkilön joka on jo muutamia vuosia käynyt ainakin kolmessa eri kirkkokunnassa säännöllisesti, ottaa selvää monenlaisista suuntauksista ja myös kommentoi kaikkea, omista lähtökohdistaan.
Näyttäisi olevan myös maailmalla trendi kun YouTubeen ilmaantuu tällaisia kanavia nykyään usein.
1 tykkäys
Yleiskristillisyys? - Alkukristillisyys? - oman kirkkokunnan valintapohdiskelua
Tuoltapa se löytyy.
D
Miknius on kirjoittanut siihen 3 viestiä ei löytynyt mistä sinä löysit minut? Jos tarkoitat ensimmäistä viestiä en ymmärrä sitä niin kuin sinä, eikä se kohdistu varsinaisesti Leijonaan.
Se oli kauniimmin sanottu kuin ansaitsisi. Tässä vain ei ole kyse mistään tutustumisesta ja selvän ottamisesta. Tässä on yksinkertaisesti kyse hyvästä keskustelukulttuurista. Sellaisesta joka ei vastuuta muita omista sanomisistaan. Sellaisesta joka ei velvoita muita todistamaan omia väitteitään jne. Sellaisesta joka ei ylipäätänsä vain heitä väitteitä ilmaan perustelematta. Sellaisesta joka ei lainaa pitkiä muiden kirjoittamia tekstinpätkiä ominaan.
Leijonan tyyli on turhauttavaa. Tästä hyvänä osoituksen predestinaatioketju, jossa kirjoitin pitkiä vastineita. Luin väitöskirjoja ja useita muita teoksia, viittasin niihin. Ja L veti kaiken alta lipan, siteerasi väärin, luki tekstejäni väärin jne jne ja usea kirjoittaja huomautti tästä. Ja tällaisia pitkiä ketjuja joissa L turhauttaa liki kaiken keskustelun on monta.
D
3 tykkäystä
Yhä suurempi joukko suomalaisia ei ota millään tavalla osaa mihinkään kirkollisiin touhuihin, joten näkyy siis, että evankelis-luterilainen vanhurskaus sen kuin lisääntyy.
Mitenkäs se on teillä ortodokseilla tuo kirkossatouhuamisprotsentti?
D
2 tykkäystä
Predestinaatio ketjun voi kuka tahansa lukea, ja tehdä itse siitä johtopäätökset. Predestinaatio on monelle luterilaiselle niin vaikea asia, että sitä ei monikaan osaa hahmottaa. Joku voi kokea asiat noinkin kuten edellä. Se on ok, mutta ei välttämättä ainut näkökulma. Predestinaatiota olen itse tutkinut 20 vuotta ja keskustellut siitä monien kirkon johtavien teologien kanssa, joten luulen jotakin tietäväni. Lisäksi olen korjannut aina mahdolliset virheet. Turhautuminen on kovin suhteellinen käsite. On helppo nähdä aina vika muualla, kuin itsessä. Mitään en muuttaisi, predestinaatio keskustelussa, ja olen valmis koska tahansa siitä jatkamaan.
En ole kyllä huomannut, että Leijona olisi yrittänyt esiintyä täällä minkäänlaisena asiantuntijana. Lähinnä luterilaiset papit tai tohtorit ovat joskus esiintyneet asiantuntijana.
Ei täällä kenenkään ole pakko esittää uskontokuntaansa. Se on aivan yhtä vapaaehtoinen mahdollisuus kuin on koronarokotteen ottaminenkin. Jos kuka haluaa, voi kirkkokuntansa kertoa. Mutta vaikka ei kertoisikaan, on silti oikeus keskustella kaikesta ja olla mitä mieltä haluaa.
2 tykkäystä
Sitten sinulla on varmaan jotain kirjallistakin aiheesta. Voisitko jakaa?
SIksi tykkään siteerata runsaasti luterilaista teologiaa. Myös predestinaatioketjussa. Ja sen teen siksi että en ole ainoa joka näkee vikaa toisissa joissakin asioissa.
D
No en sano muuta, kuin että aiheesta on parikin ortodoksia maininnut. Ja yksi on sen takia eksplisiittisesti kirkkokuntaa kysynytkin. Mutta totta että kirkkokuntaa ei tarvitse ilmoittaa. Ja samalla uskon että Leijonan tapauksessa se tekisi hyvää.
D
En tiedä, onko siitä mitään tutkimuksia. Luultavasti se on keskimäärin aika samanlainen kuin teillä. Me emme vaan kutsu osallistumattomuutta vanhurskautumiseksi.
2 tykkäystä
Eikä 9x puhunut kirkolliseen elämään osallistumisesta, vaan siitä, että ihmisellä ei ole mitään osaa tuossa vanhurskauttamisessa. Kaikki ansio menee Jumalalle. Kun ihminen osallistuu kirkolliseen puuhasteluun, niin Jumala hänet sinne vetää.
D
3 tykkäystä
Se, että ihminen ei osallistu millään tavalla omaan vanhurskautukseensa, tarkoittaa myös sitä, että hän ei käy kirkossa, ei osallistu ehtoollisesta, ei mene kasteelle jne.
2 tykkäystä
Ehkä on kuitenkin niin että noissa luettelemissasi asioissa on kyse pyhäksi tulemisesta eikä vanhurskautumisesta?
Paavalikaan ei puhu nimenomaan kristityistä vanhurskautettuina vaan pyhinä.
Muuten on ihan naulan kantaan mielestäni tämä humoristinen versiosi “kirkkonukkuvien” vanhurskaudesta.
Noh, sitten me lutskut ollaan hyvässä seurassa keskiverto-ortojen kanssa. Kum pyhitys/vanhurskautusprosenttimme on samaa luokkaa. Luterilaisuudessahan pyhitys=vanhurskautus. Joillkein riittää yksi käynti kirkossa. Minä tarvitsen enemmän. Silloinkin se on Jumalan vaikuttama usko joka minut kirkkoon tuo.
D
2 tykkäystä
Se kuuluu lain toisen käytön piiriin kuten Pieper asian tuossa tekstissä ilmaiseekin. Siitä lyhyt lainaus:
Täytyyhän kristityillekin kyllä puhua lakia, nimittäin sikäli kuin he vielä ovat taipuvaiset lihalliseen suruttomuuteen ja unohtavat pyhityksensä.
Eihän kristitty ole mikään Jekyl ja Hyde persoona vaan yksi persoona, jossa on sekä vanha, että uusi ihminen muodostaa yhden persoonan. Näin vanhalle ihmiselle osoitettu kehoitus johtaa kristittyä toivottomuuteen omasta itsestään suhteessa lain vanhurskauteen, jonka tarkoituksena on tietenkin, että näin murtunut ihminen taas hakeutuisi uskomaan Kristuksen hänen sijaisuudessaan hankkimaan lain täyttämiseen, uskon vahvistumiseen siihen, joka tässä tapauksessa on jo vanhurskaan ihmisen pyhitystä, ei enää uudestisyntymistä.
Kolmas käyttö on ollut luterilaisuuden sisälläkin vähän kiistanalainen, mutta sillä viitataan siihen mitä Pieper niin ikään tuossakin käsittelemässämme tekstissä sanoo noin vapaasti muotoillen, eli uuden kuuliaisuuden piirissä tehdyt hyvät teot eivät ole autuuteen välttämättömät, sillä uusi kuuliaisuus ei ole mitään muuta kuin laintäyttämystä. Tällaisen laintäyttämyksen voi katsoa kuuluvan lain kolmannen käytön piiriin. Tällöin uskovainen täyttää lakia ei ansaitakseen pelastusta tai mitään muutakaan Jumalalta, vaan automaattisesti hengessä, ei enää orjana, vaan lapsena, joskaan tämä ei koskaan ole täydellistä, sillä vanha aatu hämmentää aina soppaa niin kauan kuin tässä ruumiissa olemme.
Room 8:15: “Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: “Abba! Isä!””