Luterilaisuus

Pitäisi ja pitäisi. Luepas yliäänikatti nuo jakeet uudelleen, äläkä revi pelihousujasi. Tuossa Roomalaiskirjeen kohdassa sanotaan, että “ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt”.
Se asia, joka on täysin ilmeistä ja pitäisi ymmärtää, ei tarkoita että se on mahdollista ymmärtää pimentyneellä sydämellä. Lutherin opetus ei ole Raamatun kanssa ristiriidassa, sinä siis erehdyit.
Käytännössä, hetihän tuo nähdään että vaikkapa tiedemiesten ymmärrys on pimentynyt, kun puhuvat jostain immanentista evoluutiosta luomisen sijaan. Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet.

Luuletko, että kirosin tai solvasin sinua henkilökohtaisesti. Lapsellinen väite. Yhtään kirousta et löydä kommentistani, joten voit katsoa peiliin. Minä kuvittelin käyväni keskustelua opista, vastasin asiaan asiallisesti - numeroituun listaasi, jotka väitit olevan luterilaisuutta. Osoitin, että kaikkiin kritisoimiisi “luterilaisiin” väitteisiin löytyy vastaus suoraan Raamatusta eikä tarvitse kaivaa niitä Lutherin Postillasta. Ihmettelen, jos eivät muiden kirkkokuntien kristityt havaitse tätä. Luterilaista retoriikkaa - ja höpöhöpö sanon minä. Huomaan, että yrität trollata riitaa luterilaisten ja muiden kirkkokuntien jalojen kristittyjen välille.

Moderaattori on määritellyt, että oppi-keskustelualueella käydään “Keskustelua uskon opillisesta sisällöstä”. Klassisen kristinuskon opilliseen sisältöön kuuluu minun mielestäni myös se, ettei luonnollinen ihminen ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti. Tästä Raamatusta lähtevästä väitteestä/totuudesta seuraa, että uskon opillisesta sisällöstä, uskon kohteesta, eli siihen mihin uskotaan (fides quae), ei voi oikeastaan edes keskustella uskosta osattomien kanssa. Uskon kohde ei ole tunnustavasta uskosta irrallinen asia siksi, että Jumala on subjekti eikä objekti. Toiseksi, usko on persoonallinen suhde. Enhän minä tunne ikinä sinun äitiäsi, vaikka kuinka selittäisit millainen hän on. Pelkkä ajatteleminen, spekulatiivinen tai abstrakti tieto ei vielä tuo osallisuutta ja ymmärrystä Jumalasta. Teologia syntyy persoonallisesta kohtaamisesta Jumalan kanssa. Raamattukaan ei ole kirja, jota voidaan tutkia ja analysoida kuin jotain muuta antiikin aikaista kirjaa. Lähtökohtaisesti Raamatun ja sovituksen salaisuuden ymmärtämiseen tarvitaankin Jumalan Pojan uskoa, uskossa läsnä olevaa Kristusta ja Pyhän Hengen apua, jotta ymmärrys Kirjoituksista avartuisi ja salattu Jumala näyttäisi kasvonsa. Tämä on opillinen asia, ei solvaus.

Oheisessa seminaariesitelmässä on käsitelty aihepiiriä “salattu ja ilmoitettu Jumala” . En sano, että olisin jossain samaa tai jossain eri mieltä, mutta mielenkiintoinen teksti kuitenkin.

http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/2EEE800EEBB8BA41C225773400279C85/$FILE/Tunnettu%20ja%20tuntematon%20Jumala%20-%20luterilais-ekumeenisia%20n�k�kohtia%20luento%2010.2.2014.pdf

Erinomaista ja syvällistä pohdittavaa löytyy Simo Kivirannan teksteistä kootusta STI-julkaisusta “Salattu ja ilmoitettu Jumala”. Suosittelen.
http://sti.fi/index.php/materiaaleja/julkaisutvalikko/iustitia-sarja/myytaevaet-iustitiat/98-iustitia-21-salattu-ja-ilmoitettu-jumala

1 tykkäys

Paksunnos minun.

Etkö pidä esim. yliopistojen eksegeettejä millään tavalla tarpeellisina?
Mielestäni Raamattu kyllä voidaan “alistaa” muun kirjallisuuden tavoin tutkimukselle menettämättä silti mitään kristikunnalle oleellista.
Kysymys on kirkon ja sen uskovien jäsenten kannalta vain siitä, mikä merkitys Raamatun akateemiselle tutkimukselle annetaan.
Jos yksinkertaistetaan rajusti, edesmennyt Räisänen saattoi olla pätevä ja merkittävä tutkija, joka kuitenkin erehtyi sekottamaan oman epäuskonsa ja kirkon uskon (ja ei ilmeisesti lopultakaan tunnustanut kristillistä ylösnousemususkoa vaikka papin viran pitikin) - kun taas professoritThurén sr (r.i.p.) ja Thurén jr tai A.Laato käynevät esimerkeistä tunnustavista ja kirkkoa palvelleista, jopa sen epäilyttävää herätysliikesiipeä edustavista kristityistä.
Tuskinpa kovin moni vakavissaan väittää että jälkimmäisillä ei ole ollut sekä uskoa että akateemista pätevyyttä?

Sitäpaitsi doktor Martinuskin oli yliopistomiehiä ja käytti järkeään sekä taitojaan varsin paljon työssään.
Raamattua voi siis tutkia kuin mitä tahansa mutta on eri asia väittää että usko Jeesukseen olisi perustuttava tieteeseen tai että kulloisetkin tieteen päätelmät vaikuttaisivat kirkon vanhoihin uskon määrittelyihin.

Raamatun tutkimuksessa tulisi pitää lähtökohtaisesti mielessä, että se on Jumalan erityinen ilmoitus, Jumalan “taivaasta inkarnoitunutta” sanaa. Historiallis-kriittinen metodi menee tässä harhaan, koska se ei hyväksy tällaista lähtökohta-oletusta. En vastusta Raamatun historiallista ja kriittistä tutkimista, mutta vastustan historiallis-kriittistä tutkimusmetodia.

Uskoisin, että nuo uskovat professorit Thurén ja Laato ovat ymmärtäneet tämän eron. En osaa varmaksi sanoa. Jos he kuitenkin soveltavat historiallis-kriittistä metodia, he joutuvat soveltamaan sitä epäjohdonmukaisesti. Näinhän on sanottu esim. Regin Prenteristä, joka oli tunnettu uskovainen teologi.

1 tykkäys

Metodeja on ymmärtääkseni useampia erilaisia.

Ja tuosta alkulauseestasi olen hieman eri mieltä, mikä käy ilmi keskustelustani timon kanssa toisaalla.
Ei taida olla vain kahta vaihtoehtoa: a) Taivaasta tullut sanallinen (virheetön?) ilmoitus tai b) Ihmisten uskonnollisten kokemusten inhimillinen muistiinmerkintä,
Olen oppinut viisaammiltani, että Raamattua voidaan todellakin pitää “Jumalan pyhänä sanana” silti kieltämättä sen inhimillistä luonnetta ja hyväksyen sen syntyä koskeva asiallinen tutkimustieto.
Luterilaisina olemme tottuneet puhumaan erityisestä ja yleisestä ilmoituksesta. Mielestäni ei vähennä Raamatun uskottavuutta ja sen merkittävyyttä vaikka tarkentaisimme: Erityinen ilmoitus on Kristus itse. Se, miten Jumalan pelastussuunnitelma on meille kerrottu ja miten uskontunnustuksemme sisältämät tärkeimmät tapahtumat ja kohdat on kuvattu, ei ole särötön, siisti ja sileä insinööriopinnäyte vaan inhimillisyys, “ristiriitaisuus”, kerroksellisuus, monimuotoisuus jne. on nähtävissä selvästi.
Pyhä Henki on uskon lähde ja puolustaja. Ei hän silti ymmärrystämme halua sumentaa. Uskon näkökulmasta asiat asettuvat paikoilleen.

Raamattu on inhimillinen siinä merkityksessä, että se on uskovan ihmisen käsitettävissä. Samalla olisi tiedostettava, että Raamatun itseymmärryksen mukaan se on erehtymätön. Erehtymättömyyteen kuuluu tietysti ajatus, että Raamattu on kokonaan totta. Ja jos se on kokonaan totta, ja koska Jumala on totuuden lähde, hänen sanansa ei voi johtaa harhaan tai pettää sen enempää pelastusta koskevissa asioissa kuin historiallisissa tai luontoa koskevissa yksityiskohdissa. En mielestäni rajaisi erityistä erehtymätöntä ilmoitusta pelkästään Kristukseen, ja loput Raamatusta voidaan heittää kuin kalanperkuujätteet metsän eläimille.

1 tykkäys

Eikö tämä ole täysin riippuvainen siitä missä hengessä eksegeetti toimii? Jos Jumalan Henki johtaa hänen eksegeesejään niin hän on hyödyllinen kristikunnalle, jos taas tämän maailman henki johtaa häntä, (niin kuin se johtaa heistä ylivoimaista enemmistöä) niin hän on kadotukseen johtava myrkyllinen henki sekä itselleen, että muille. Jälkimmäisessä tapauksessa olisi parempi, että myllynkivi laitettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.

Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Mahdotonta on, että viettelykset jäisivät tulematta; mutta voi sitä, jonka kautta ne tulevat! Hänen olisi parempi, että myllynkivi pantaisiin hänen kaulaansa ja hänet heitettäisiin mereen, kuin että hän viettelee yhden näistä pienistä. Luuk. 17: 1-2.

Näin vakava on eksegeetin vastuu:

"Ihmislapsi, minä olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi. Kun kuulet sanan minun suustani, on sinun varoitettava heitä minun puolestani. Jos minä sanon jumalattomalle: sinun on kuolemalla kuoltava, mutta sinä et häntä varoita etkä puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen jumalattomasta tiestänsä, että pelastaisit hänen henkensä, niin jumalaton kuolee synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi. Mutta jos sinä varoitat jumalatonta ja hän ei käänny jumalattomuudestansa eikä jumalattomalta tieltänsä, niin hän kuolee synnissänsä, mutta sinä olet sielusi pelastanut. Hes. 3: 17-19.

1 tykkäys

Keskustelun nykyiseen kulkuun kuin nenä päähän sopiva Lutherin teksti:

1 tykkäys

Väitätkö että Walther ei edusta luterilaisuutta? Tai että hänen tapansa argumentoida viestissä, johon vastasin, ei ole juuri sellainen, miten tunnustuksellinen luterilaisuus aina toimii tuossa kohdassa? Siis lista oli vain eri mieltä olevien nimittelyä, ja sinä vain toistit perässä koko nimittelyn. Ei siinä ole mitään asiallista.

Luterilaisesta näkökulmasta se, mikä on hienoa argumentointia ja teologiaa, vastaa ulkopuolisen näkökulmasta lähinnä kymmentä tapaa kutsua jotakuta maksullisen naisen lapseksi.

Osoitit, että kun Walther leimaa vastustajia, niin Raamatussa on myös jotain leimoja, jotka on kohdistettu joillekin, jotka sanamuodoltaan etäisesti muistuttavat Waltherin käyttämiä. Et osoittanut mitään siitä, että Waltherin käyttämillä väitteillä tai kyseisillä jakeilla olisi mitään tekemistä tämän keskustelun kanssa tai että niissä solvaamiseen oikeutettu olisi juuri luterilainen oppi tai niiden oikea kohde juuri luterilaisuuden vastustajat.

Toistat vain yleisellä tasolla sitä, että on ne, jotka a) ymmärtävät ja b) eivät ymmärrä. Mutta oletat sen automaattisesti jotenkin validoivan itsesi. Etkä kykene olettamustasi tukemaan muuten kuin olettamalla uudestaan ja uudestaan. Ehkä et ollenkaan ymmärrä vain olettavasi?

Paitsi että se sisältö, minkä Walther ja sinä annatte niille, on täysin Lutherin keksintö. Ei kukaan ole missään vaiheessa kiistänyt sitä, että asiassa on kaksi kastia. Tai että jotkut käsittävät ja toiset eivät. Minähän tässä varoen epäilen, että se olet sinä, joka ei kuulu siihen ymmärtävien joukkoon. Mutta koska se ei edistä keskustelua eikä tuo asiaan selvyyttä, niin sitä on aivan turha sanoa ääneen. Varsinkaan viittätoista kertaa ja paria uutta kierrosta päälle, kuten luterilainen tapa selvästi menee.

Jospa minä sitten keskustelisin uskosta jonkun muun kanssa?

1 tykkäys

Voi sentään katti, kun menin vahingossa pudottamaan Raamattuni hännällesi. Tottakai sellainen sattuu.

En ottanut Waltherin tekstiin mitään kantaa, vaan sinun numeroituun argumenttiluetteloosi joka on tuossa:[quote=“Thinkcat, post:34, topic:1876”]
Luterilaisen propagandan ajatus on myös leimata vastustaja mahdollisimman monella tavalla. Eli 1) inhimilliseksi viisaudeksi, joka 2) pökertyy nerokkuuteensa kun 3) yrittää havaita Jumalan fyysisillä aisteilla tai 4) älynsä välityksellä, koska 5) on maailmasta ja 6) ei siksi ymmärrä hölkäsen pöläystä, koska 7) ei tutki hengellisesti vaan 8) etsii ihmiskunniaa. Koska he 9) luottavat ihmisiin ja 10) ovat jo kadotettuja, 11) eivätkä siedä Kristusta vaan 12) pitävät Kristusta mielettömyytenä ja 13) hölmönä, koska ovat 14) Pyhästä Hengestä ja 15) uskosta osattomia.

Eli parafraasi tuosta on, että vastustajani haistakoon ulostetta, sitten syököön sen ja kuolkoon!
[/quote]

En mitenkään ymmärrä logiikkaasi. Jos minä kommentoin tuota sinun kirjoittamaasi listaa, niin sinä teet johtopäätöksen, että väitin ettei Walther edustaisi luterilaisuutta. Minähän halusin vain ilmaista, ettei tuo lista voi olla mitenkään ainoastaan luterilaisuuden yksinoikeus. Mietin tässä mielessäni, projisoitko “luterilaiseksi poliittiseksi retoriikaksi” itse asiassa kristinuskon ytimeen kuuluvan opin rististä ja sovituksesta ? Vai oliko vain tarkoituksesi jotenkin päteä fiksuudellasi, ja tunkea iso luu kerralla kurkkuuni jotta täällä keskusteltaisiin uskonopista vain sinun reunaehdoillasi ?

Olen havainnut, että tunnustukselliset kristityt eivät vaivaudu täällä kovin usein kirjoittelemaan ja vähän aikaa kirjoiteltuaan häipyvät muualle - johtuuko tämä siitä ettei täällä suvaita tunnustuksellisuutta? En nyt tarkoita pelkästään luterilaisia. Onko foorumin tarkoitus sittenkin pällistellä pyhiä kirjoituksia ja opinkappaleita kuin postimerkkejä, etsien niistä virhepainantoja tai harvinaisuuksia? Voiko Kolmiykseisestä Jumalasta puhua samalla tavalla kuin mistä tahansa mielenkiinnon tai harrastuksen kohteesta, kuten jalkapallosta tai politiikasta ? Ihmettelen sitä sävyä, kuinka kevyesti täällä viisastellaan pyhistä asioista, pilkataan niitä ja turhaan lausutaan iankaikkisen Jumalan nimi.

1 tykkäys

Ei voida heittää jätteinä pois mitään! Mutta silti Raamatussa on talletettu uskon keskeistä sisältöä (niin kuin LHPK:n katekismuksen esipuheessakin näköjään sanotaan) joka tarkoittaa että kaikki ei ole yhtä keskeistä…

Luther ja muutkin opettajat ovat neuvoneet nimenomaan etsimään Raamatusta Kristusta. Paljon muutakin tärkeää ja hyödyllistä ja varmasti Jumalan meille opiksi tarkoittamaa löytyy.

Mielestäni on myös ongelmallista sanoa että “Raamatulla on itseymmärrys”. Mutta haluan ymmärtää myönteisesti: Tarkoitat sitä että Raamattuun kirjatut apostolien ja muiden opetukset ja kertomukset sisältävät väitteen siitä että ne ovat ja Jumalan sanaa ja siis totuus.
Raamattu subjektina kuulostaa silti oudolta: Eihän Raamattu toki ole kerralla syntynyt ja Jumalan tai hänen edustajansa sanasta sanaan kirjoittama opus. Raamattuunhan on koottu eri aikoina ja eri tavalla syntyneitä tekstejä. Ei tällaista faktaa ole mitään järkeä kieltää - mitä erityistä uskoa se osoittaisi?

1 tykkäys

Sanoisin, että Raamattuun on tallettu uskon kaikki keskeinen sisältö. Raamattu on ainoa luotettava erityisen ilmoituksen lähde. Traditio ei välitä mitään lisäinfoa, jota tarvittaisiin.

Kirjoitin, että Jumala on subjekti, ei Raamattu:

Kun sanoin, että Raamatulla on itseymmärrys, oikaisin hieman. Eihän Raamattu ole persoona eikä jumala.
Mutta koska Raamattu on Jumalan sanaa, Kristus ei ole kaukana sanastaan. Jumala on sanansa yhteydessä sakramentaalisella tavalla läsnä. Seimestä, eli Kirkosta, löydämme Raamatun kapaloihin käärityn Lapsen.

Tuo minun kirjoittamani lista on siis summaus Waltherin “argumentista” luterilaisuuden puolesta. Ja se “argumentti” on, kuten olen jo moneen kertaan todennut, ainoastaan nimitellä niitä, jotka eivät niele koukkua, siimaa ja vapaa Lutherin pohdiskeluista.

Se, että “argumentti” koostuu yksinomaan vastapuolen julistamisesta tyhmäksi ja pakanaksi, näyttäisi olevan luterilaisuuden yksinoikeus.

Ongelma on juuri tämä, että sinä et tee eroa näiden kahden välille. Siis retoriikan ja väitetyn ytimen. Se, mikä muille on poliittista retoriikkaa, on tunnustukselliselle luterilaiselle kristinuskon ytimeen kuuluva oppi rististä ja sovituksesta. Tai siis, luterilaisilla on joku tietty käsitys ytimestä, ja sitten hirveä määrä Waltherin viestin tapaista polemiikkia siinä ympärillä suojelemassa sitä käsitystä.

Muilla kirkoilla on eri käsityksiä siitä, mikä tekee hengellisen ihmisen tai pelastuksesta osallisen tai lain ja armon tuntevan. Toisaalta tunnustat tämän itsekin. Toisaalta silti esität, että Raamattu puhuisi yksinomaan luterilaisesta käsityksestä.

Ainahan minun tarkoitukseni on päteä fiksuudellani. Etenkin silloin kun yritän, että täällä ei keskusteltaisi asioista vain sinun ja Waltherin reunaehdoilla. Mutta kun te ette edes tiedosta, että kyse on valituista reunaehdoista, eikä ainoasta oikeasta (luterilaisesta™) totuudesta, niin se näyttää siltä, että te vain puolustatte “totuutta” jonkun reunaehtoja vastaan.

Ootko ihan varma? Aika moni tunnustuksellinen luterilainen on täällä ihan fiksusti osallistunut keskusteluihin kaikenlaisista asioista. Ainoa kitka näyttää nyt koskevan tätä luterilaisuuden ydintä. Walther ei jostain syystä näytä osallistuvan mihinkään muulla kuin tuolla samalla litanialla, missä leimaa muita tyhmiksi ja osattomiksi Lutheriin vedoten. En osaa kuvitella, että sitä kukaan ikävöisi.

Toisaalta, muutama vuosi sitten minusta oli tulossa tunnustuksellinen luterilainen. Nyt, kun ei tullut, niin osaisin silti selittää luterilaisuuden ydinkohdat julistamatta ketään uuvatiksi siinä samalla. Siinä sivussa tulisin sanoneeksi ääneen ne (luterilaisuuden metafyysiset) reunaehdot, mistä en siis ole samaa mieltä.

Luterilaisuuden taustalla on tietty käsitys ihmisen luotuisuudesta, ihmisen tahdon ja olemuksen suhteesta, kielen ja kirjoitetun tekstin olemuksesta, käsitteen λόγος (logos) sisällöstä ja ihmisen älyn suhteesta näihin. Jos ne sanoo ääneen, niin se kuulostaa siltä kuin niitä kritisoisi tuhoisalla tavalla. Luterilaisuus ei sisällä mitään tietoista perustelua tai puolustusta niille. Paitsi Lutherin tapaan että asia on näin ja lieneekö terminaalivaiheen kuppa syynä tästä poikkeaviin väitteisiin.

Eli yksinkertaisesti se pyhä ja tutkimaton, mistä täällä sinun mielestäsi viisastellaan ja pilkataan, ovat vain nämä maailmankuvan olemukselliset ja tiedolliset elementit, joiden tiedostaminen on jostain syystä jonkinlainen tabu. Se ei ole kristinuskoon kuuluva tabu, vaan se on Lutherin asettama. Johtunee siitä, että vapaassa vertailussa kukaan ei valitsisi luterilaisuutta. Kuten en minäkään tehnyt. Jos pitäisi äkkiä etsiä toinen henkilö, joka on samalla tavalla kehittänyt systeemin, tehnyt siitä tabun ja verhoillut sen ukaaseilla, niin se olisi Marx.

Yksi keskeinen kysymys. Antaako luterilaisuus Jumalalle kunnian luomakunnasta ja luotuisuudesta? Tähän voi vastata kerran. Sitten voi miettiä, ettei olisi niin, että teoriassa kyllä, mutta käytännössä ei.

1 tykkäys

Raamattua tulisi lukea juuri niin kuin se on kirjoitettu. Sen jälkeen luetusta tehdään tulkinta pyhän Hengen itse kullekin antaman ymmärryksen mukaan.
Ei siis niin, että luetaan teksti siten, että “väärin luetusta” tekstistä päästään vakiintuneeseen tulkintaan, eikä niin että luetaan teksti niin, että “väärin luetusta” tekstistä päästään uudistunutta “nykyaikaista” maailmankuvaa vastaavaan tulkintaan.

Sitä vastoin tulee ottaa huomioon, että kirjaimellisesti luettu teksti, voi sisältää vertauskuvallisen ilmaisun ja useita merkityskerroksia.

1 tykkäys

Pyhä Henki on avaamassa ja kirkastamassa Jumalan tahtoa meille. Se kulkee sanan kanssa yhtä matkaa. Mutta meille on myös annettu Pyhä Henki oppaaksi.

Mulla on sellainen käsitys, että Jumala on antanut itsensä sanassa ja sakramenteissa läsnäolevaksi. Ja näissä hän myös todellisesti on. Ja Pyhän Henkensä kautta synnyttää, vaikuttaa ja ylläpitää meissä uskoa. Niin se on persoonallinen suhde. Hyvin tärkeä ja tavallaan myös henkilökohtainen asia, joka on herkkää aluetta siksi, että kyse on omasta ymmärryksestä ja luottamuksen synnyttäjästä ja tärkeimmästä lupauksesta. Pelastuksen sanomasta. Raamattua tulkitaan erilailla, mikä on syntiinlangenneen ihmisen vavajaisen ymmärryksen takia ymmärrettävää. Luulen, että Jumala on tarkoituksella jättänyt hiukan pohdittavaa joissakin asioissa, jotta ydinasia kirkastuisi yhä uudestaan ja selkeämmin.

En kuitenkaan usko sitä, että Jumala on Raamattua kirjoituttanut ihmisillä riitakapulaksi tai lyömäaseeksi. Ensisijaisesti sen pitäisi riisua, tutkia ja hoitaa MINUA. Eli jokaista itseään. Ei niin, että luetaan että tää on nyt sulle opetukseksi. Sellainen tahtoo vain ärsyttää.

3 tykkäystä

Nyt menee yhä enemmän ohi katekismusaiheen, mutta tässä malliksi sitä “poliittista retoriikkaa”, jota tykkään lukea. Eikä muuten tarvitse väittää luterilaiseksi.:slightly_smiling_face:

Sinä hylkäsit Herran

hän kadotti sinut
sinä syöksit Herran
sinut syöstiin maahan.
Sinä makaat kuolleena
hän nousi kuolleista
ja astui ylös taivasten korkeuksiin.
Herra,
puettuaan ylleen ihmisen
kärsittyään kärsivän tähden
tultuaan sidotuksi vangitun tähden
tuomituksi syyllisen tähden
haudatuksi haudatun tähden
nousi kuolleista ja huusi näin:
Kuka voi minun kanssani riidellä?
Asettukoon minua vastapäätä.
Minä päästin syyllisen.
Minä tein eläväksi kuolleen.
Minä herätän haudatun.
Kuka voi minua vastustaa?
Minä, sanoo Kristus
minä hävitin kuoleman
vietin voitonjuhlaa vihollisesta
tallasin jalkoihini tuonelan
sidoin väkevän
tempasin ihmisen taivasten korkeuksiin.
Minä, sanoo Kristus.
Tulkaa siis tänne, kaikki te ihmisten sukukunnat
te syntien saastuttamat
ja ottakaa vastaan syntien anteeksiantamus.
Sillä minä olen teidän anteeksiantamuksenne
minä teidän pelastuksenne pääsiäinen
minä teidän tähtenne teurastettu karitsa
minä teidän lunnaanne
minä teidän elämänne
minä teidän ylösnousemuksenne
minä teidän valkeutenne
minä teidän pelastuksenne
minä teidän kuninkaanne.
Minä teidät vien taivasten korkeuksiin.
Minä teille näytän iankaikkisen Isän.
Minä teidät herätän oikealla kädelläni.
Tämä on hän, joka teki taivaan ja maan
ja muovasi alussa ihmisen
jota laki ja profeetat julistavat
joka tuli lihaksi neitsyessä
joka ripustettiin puuhun
joka haudattiin maahan
joka herätettiin kuolleista
ja nousi taivasten korkeuksiin
joka istuu Isän oikealla puolella
jolla on valta kaikki tuomita ja pelastaa
jonka kautta Isä teki kaiken
alusta iankaikkisuuteen asti
Tämä on A ja O.
Tämä on alku ja loppu
selittämätön alku ja käsittämätön loppu.
Tämä on Voideltu.
Tämä on kuningas.
Tämä on Jeesus.
Tämä on sotapäällikkö.
Tämä on Herra.
Tämä on hän, joka nousi kuolleista.
Tämä on hän, joka istuu Isän oikealla puolella.
Hän kantaa Isän ja Isä hänet.
Hänelle kunnia ja voima iankaikkisesti, Amen.

1 tykkäys

Tämä on juuri tämän keskustelun kannalta varsin riemukas juttu. Raamatussa on yksi kohta, jossa Jeesus esittelee, mitä ymmärrystä Pyhä Henki tulee antamaan. Mutta kun käsittää, että mitä kyseinen ymmärrys koskee, niin käsittää myös, että luterilainen maailmankuva regimentteineen blokkaa Pyhän Hengen mission. Joten Pyhälle Hengelle pitää keksiä muuta tekemistä.

Tämä on aika yleisesti heitetty. Onko sinulla mitään konkreettista esimerkkiä?

En hyväksy. Tämä on minusta harhaoppista.
Islamia, ei kristinuskoa.

2 tykkäystä

Keskiaikainen käsitys litteästä maasta.

Niin, tuohan ei ole luterilaista. Mistä tuo on? Tyyli näyttää lähestyvän Melitonin tyyliä.

1 tykkäys

Hyvin tunnet kirjoitustyylit. Melitonin pääsiäissaarnan loppuosa.