Joo, sanat on välillä hukassa ja inkarnaatio ei sovi tähän tilanteeseen. Siksi laitoinkin ilmaisun lainausmerkkeihin. Tarkoitin Raamatun jumalallista alkuperää, ja taivaallista oppia, doctrina coelestis. Raamattu on Pyhän Hengen yksin inspiroima, mitään synergiaa ihmisen kanssa ei ole ollut. Sanat eivät ole lipsahtaneet Raamattuun Pyhän Hengen huomaamatta.
Ilman synergeiaa, jossa Jumala on ottanut ihmiset työtovereikseen, ei ainoatakaan Raamatun kirjoista olisi olemassa. Eivät ne ole taivaasta tipahtaneet tai enkelien kiikuttamia, vaan lihaa ja verta olevat ihmiset ne ovat kirjoittaneet ymmärryksensä mukaan - jopa kirjoittajien persoonien eroja voidaan tekstien perusteella tulla jossain määrin tuntemaan. Sinä sanot, että synergeiaa ei ole ollut, mutta siinä puhut pyhien omia sanoja vastaan:
“Me olemme Jumalan työtovereita, te olette Jumalan pelto ja Jumalan rakennus.” (1.Kor. 3:9)
“…lähetimme teidän luoksenne veljemme Timoteuksen, Jumalan työtoverin Kristuksen evankeliumin julistajana.” (1.Thes. 3:2)
1 tykkäys
Synergiaa on mutta kenen kanssa?:
Jumala ei koskaan käytä sanansa esilletuomiseen langennutta ihmistä, vanha aatu ei ole Pyhän Hengen instrumentti! Vanha aatu sekaantuu kyllä hyvin mielellään kuvioihin tekeytyen kovin hurskaaksi ja selittää oman Raamatun sanasta poikkeavan kyhäelmänsä Jumalan sanaksi sanoen sen olevan tulkintaa ja mikä pahinta pyrkii oikeuttamaan jokaisen tulkinnan yhtä arvokkaaksi vedoten siihen, ettei kukaan muka voi tietää mikä on oikea Raamatun sanan mukainen oppi. Jokainen tulkinta tullaan kuitenkin laittamaan tuleen ja tuli koettelee ne tehden selvää jälkeä jokaisesta tulkinnasta, joka on nostettu Jumalan tuntemista vastaan oli sillä sitten takanaan millainen traditio, henkilö, kirkko tai “pyhä” auktoriteetteineen tahansa.
Vaikka me vaellammekin lihassa, emme kuitenkaan lihan mukaan sodi; 4. sillä meidän sota-aseemme eivät ole lihalliset, vaan ne ovat voimalliset Jumalan edessä hajottamaan maahan linnoituksia. 5. Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle. 2: Kor. 10: 3-5.
- Sen Jumalan armon mukaan, joka on minulle annettu, minä olen taitavan rakentajan tavoin pannut perustuksen, ja toinen sille rakentaa, mutta katsokoon kukin, kuinka hän sille rakentaa. 11. Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus. 12. Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, 13. niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on. 14. Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan; 15. mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi. 16. Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä? 17. Jos joku turmelee Jumalan temppelin, on Jumala turmeleva hänet; sillä Jumalan temppeli on pyhä, ja sellaisia te olette. 18. Älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas. 19. Sillä tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä. Sillä kirjoitettu on: “Hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa”; 20. ja vielä: “Herra tuntee viisasten ajatukset, hän tietää ne turhiksi.” 1. Kor. 3: 10-20.
1 tykkäys
Kaikkien. Ei Jumala tullut pelastamaan vain hurskaita tunnustuksellisia luterilaisia.
1 tykkäys
Mikähän se semmoinen käsitys mahtoi olla?
4 tykkäystä
Tämä keskustelu vaikuttaa aikamoiselta roiskimiselta. Pitäisi tehdä erittelyjä. Vain sitä kautta ajatustenvaihdosta voisi tulla rakentavaa. Sekä synergiaan että Jumalan läsnäoloon liittyen vaikuttaa siltä, että ensimmäinen uskonkappale on unohtunut jonnekin.
Luomisen, Jumalan läsnäolon ja luterilaisen uskon kannalta olennainen lähtökohta olisi Vähä katekismuksen ensimmäisen uskonkappaleen selitys:
“Minä uskon, että Jumala on luonut minut ja kaikki olennot, antanut minulle ruumiin ja sielun, silmät, korvat ja kaikki jäsenet, järjen ja kaikki aistit, ja että hän ne vielä voimassa pitää. Hän antaa myös vaatteet ja jalkineet, ruoan ja juoman, kodin ja konnun, puolison ja lapset, pellon, karjan ja kaiken omaisuuden. Hän lahjoittaa minulle runsaasti ja joka päivä ravinnon ja kaikki tämän elämän välttämättömät tarpeet, suojelee minua kaikissa vaaroissa, varjelee ja pelastaa kaikesta pahasta. Tämän kaiken hän tekee pelkästä isällisestä, jumalallisesta hyvyydestään ja laupeudestaan, ilman mitään minun ansiotani tai arvollisuuttani. Tästä kaikesta minun tulee häntä kiittää ja ylistää, häntä palvella ja olla hänelle kuuliainen. Tämä on varmasti totta.” http://luterilainen.com/fi/vähäkatekismus/toinen-luku-uskontunnustus
Tämä opetus auttaa ymmärtämään sen, että Jumala on läsnä kaikkialla luomakunnassaan ylläpitäen sitä. Jossain mielessä voidaan myös puhua synergiasta uudestisyntymättömän ihmisen ja Jumalan välillä, esim. Jumala voi toimia epäuskoisten työn kautta tuodessaan meille leivän pöytään. Kolmannen uskonkappaleen alueella mitään synergiaa ei kuitenkaan ole ennen kuin ihminen on kääntynyt. 1 Kor. 3:9:n luterilainen sijoittaa luonnollisesti kolmanteen uskonkappaleeseen, koska jakeessa puhuu Jeesuksen kohdanut Paavali. Sen perusteella ei voi argumentoida perustellusti, että kääntymätönkin voisi olla Jumalan työtoveri kolmannen uskonkappaleen alueella.
Kysymys synergiasta nousi siitä, onko Raamattu synergeettisen ajattelun tulos. Kysymys ei koskenut synergiaa yleensä.
Mielestäni ihminen on ollut ikään kuin kynään verrattavan työkalun roolissa kun Pyhä Henki inspiroi Raamatun sanat. Kyse ei ole siis siitä, että ihminen keksi sanat, ja Jumala sitten hyväksyi tekstin - vaan Raamattu on Jumalan puhetta ja ihmisen muistiin panemaa. Mikä sinun käsityksesi on?
Ymmärrykseni mukaan Pyhä Henki käytti hyvin kokonaisvaltaisesti Raamatun kirjoittajia (vrt. Luuk. 1:1-4). Lopputuloksena oli juuri sellainen teksti, jonka Jumala halusi (2 Tim. 3:16). Koko prosessi oli siis Jumalan käsissä, mutta tämä ei sulje pois sitä, että yksittäisten kirjoittajien persoonallinen tyyli ja tutkimustyö yms. näkyy Raamatun sivuilla.
Ongelmana on se, että Raamattu ei kuvaa meille kovin tarkasti sitä, millainen itse kirjoitusprosessi oli. Se ei toki ole niin olennaistakaan. Pääasia on se, että meillä on käsissämme varma, erehtymätön Jumalan sana.
Täältä löytyy lyhyt opetusvideo aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=eH6NerE3edM&t=5s
1 tykkäys
Juuri tuosta on kyse: Jumala on toiminut, ihmiset ovat todistaneet ja kokeneet sen, sitten tämän myötä syntyneen ymmärryksen perusteella on kirjoitettu tekstit - ja Jumala on sitoutunut niihin. Aivan kuten hänen VT:ssä kerrotaan sanoneen: “Minä teen teille teidän omien sanojenne mukaan.”
2 tykkäystä
Jumala ei ole koskaan sitoutunut jonkun inhimillisellä tavalla syntyneen ymmärryksen tai kokemuksen perusteella kirjoitettuihin teksteihin.
Minä ymmärrän ja käytän sanaa oikein; kaiken tämän minä luen Pyhälle Hengelle, en omille aivoilleni.
Martti Luther
Kristuksen tulee saada meissä kasvaa ja meidän tulee vähetä, aivan kuten Johannes Kastaja totesi. Tämä Kristuksen kasvaminen meissä tapahtuu elämän koettelemusten ja ahdistusten myötä, ei itse valitsemiemme jumalanpalvelusten ja muotojen myötä sillä niitä harjoitetaan ainoastaan lihan tyydytykseksi.
- Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä: 21. “Älä tartu, älä maista, älä koske!” 22. - sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta -ihmisten käskyjen ja oppien mukaan? 23. Tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi. Kol. 2: 20-23.
- Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti, 10. ja te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää, 11. ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella: 12. ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista. Kol. 2: 9-10.
Näin siis me olemme osalliset uskon kautta kasteessamme tapahtuvaan lihan pois riisumiseen, Kristuksen ympärileikkaukseen. Mitä enemmän tämä saa sijaa meissä, sitä vähemmän me puhumme omiamme ja sanat joita puhumme tai kirjoitamme ovat yhä suuremmassa mittakaavassa yhtenevät Jumalan omaan sanaan. Meissä oleva vanha ihminen on uskon kautta joka päivä kuoletettava himoineen ja haluineen ja sen sijaan on joka päivä noustava uuden ihmisen, joka on luotu totuuden vanhurskauteen.
Profeetat ja apostolit olivat erityisiä Jumalan valitsemia aseita, joiden kautta Jumala Pyhän Henkensä kautta ilmaisi erityisellä tavalla voimansa ja sanansa, sanansa erehtymättömästi Pyhässä Raamatussa. Tämän jälkeen ei ole inspiraatiota koettu samassa mittakaavassa, mutta se ei ole seikka joka antaa meille luvan puhua omiamme ja lisäillä apostolien ja profeettojen kirjoituksiin sanojamme, traditioitamme jne., jotka eivät ole heidän perustalleen rakennettuja.
Niin, ja näin kyllä tarkoituksesi, ja totesin senkin olevan puutteellinen. Piispat julkaisivat vuonna 1972 teesejä Raamatusta, ja siellä sanotaan mm. näin: (otteita)
- Raamattu on kokonaan Jumalan pyhää sanaa eli ilmoitusta, mutta kokonaan myös ihmisten kirjoittama. Raamatun jumalallista alkuperää ja inhimillistä muotoa ei voi eikä tarvitse erottaa toisistaan.
- Raamattu itse viittaa Pyhän Hengen vaikutukseen selittäessään kirjojensa synnyn. ”Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta” (2 Piet 1:21). ”Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on hyödyllinen opetukseksi …” (2 Tim 3:16). Uuden Testamentin mukaan ’Hengen ilmoitus’ (1 Kor 12:7) edellyttää ihmisen koko persoonallisuuden, myös hänen ymmärryksensä osallistumista ilmoitustapahtumaan (1 Kor 14:15, 20).
Raamatun kirjojen syntymisessä on ollut synergiaa.
Kiitos mielenkiintoisesta vinkistä, luen sen myöhemmin paremmalla ajalla. Nyt kommentoin ilman että olen lukenut sitä läpi.
Nuo siteeraukset voidaan kyllä käsittää joko niin ettei ole ollut synergiaa tai sitten on, riippuen mitä tarkoitetaan synergialla.
Senhän kaikki hyväksyvät, että synergiaa on ollut sen verran, että ne ihmiset, jotka Raamatun kirjoittivat/sanelivat, tekivät sen omasta vapaasta tahdostaan eikä pakotettuina tai robotteina - kuten huumattuina tai transsin omaisessa tilassa ilman että olisivat itse ymmärtäneet mitä kirjoittivat tai sanelivat kirjurille.
Oleellista on se, ettei ymmärretä Raamatun olevan Jumalan sanoja siinä merkityksessä, että Raamatun kirjoittajat antoivat Jumalalta saadun ymmärryksensä mukaan muodostetut parhaat sanansa Jumalalle, ja sitten Jumala hyväksyi ne omikseen kaikkine inhimillisine virheineen ja puutteineen, koska kukaan ihminen ei pysty tuottamaan täydellistä tekstiä. Raamatun sanat eivät ole menneet inhimillisen huononnusfiltterin läpi.
Raamattu tulisi ymmärtää olevan Jumalan erehtymätöntä puhetta. Pyhä Henki opetti ihmisille sanat, jotka Hän tahtoi heidän sanovan ja kirjoittavan. Ja ihmiset kirjoittivat tai sanelivat ne sanat muistiin. On huomattava, mitä 2.Tim 3:16 alkuteksti sanoo. Siinä ei puhuta Jumalan vaikutuksesta asiainspiraation merkityksessä, vaan sanat pasa graphē theopneustos tarkoittavat sanainspiraatiota.
The singular (anarthrous) use of 3956 /pás (“all”) underlines that each part of speech (every inflected word-form, “reflex”) used in the Bible is God-breathed, i.e. inscripturated (written) under divine inspiration.
Lähde: Strong's Greek: 2315. θεόπνευστος (theopneustos) -- God-breathed, i.e. inspired by God
Siteeraamasi raamatunkohdat eivät puhu pyhien kirjoitusten synnystä.
Jos oletat, että ovat, ja katsot todellisuutta, niin et löydä mitään todisteita sitä vastaan. Jos oletat, että eivät ole, ja katsot todellisuutta, niin et löydä mitään tapaa todistaa sitä.
Näyttää kovasti siltä, että tässä uskotaan johonkin ideaaliin tai abstraktiin kirjaan, joka ilmoittaa ideaalin ja abstraktin pelastuksen. Aivan kuin teksti voisi olla täydellistä jollain abstraktilla ja ideaalilla tavalla ilman, että se täydellisyys edes liittyy siihen, mitä teksti sanoo tai tarkoittaa tai miten se on kirjoitettu.
Pelkästään se, että asia ilmaistaan ihmisten ymmärtämällä kielellä, tuhoaa ajatuksen abstraktista ja ideaalista tekstistä, joka voisi jollain tavalla olla “täydellinen”. Siis “täydellinen täydellinen” eikä esimerkiksi “täydellinen” jonkin rajallisen kriteerin puitteissa.
Edes jos sanotaan, että “täydellinen” on yhtä kuin riittävä johonkin tarkoitukseen, niin tämä tarkoitus tai riittävyys toteutuu tekstin suhteessa johonkin. Ei ole mahdollista sanoa, että “riittävyys” toteutuisi tekstissä itsessään. Se ei tarkoita mitään. Se on vähän kuin väittäisin, että tykkään nelikulmaisista ympyröistä takuulla enemmän kuin sinä. Jos ei riittävyydellä ole tekemistä lukijan kanssa, kun sillä ei ole jo kielenkään kanssa tekemistä, niin kirjan sivut voisivat olla aivan hyvin tyhjiä.
On sopimatonta liioittelua sanoa “islamiksi” ja “ei kristinuskoksi” sellaista mielipidettä, joka ilmiselvästi ei ole islamia - ihan foorumin sääntöjenkin mukaan. (Edes vertauskohtana islam ei olisi kovin onnistunut.)
Raamatun selvä sana kertoo toista:
Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille:
"Kuinka kauan minun vielä pitää sietää tätä pahaa kansaa, joka alati nurisee minua vastaan?
Sano Israelille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, minä teen teille sen, mistä olen kuullut teidän itsenne puhuvan. (4.Moos. 14:26-28)
Tuo siis kohdassa, jossa puhutaan nimenomaan siitä, miten israelilaiset olivat nurisevia.
Et kai vakavissasi ajattele, että tuo raamatunkohta kertoisi meille jotakin Raamatun kirjojen synnystä?
Evankeliumi ja Jumalan valtakunta ei tule sanoina vaan voimana.
“…sillä Jumalan valtakunta ei ilmene puheina vaan voimana.” (1.Kor. 4:20)
Jostain syystä tunnariluterilaiset yrittävät saada ihmisten kirjoittamat sanat jumalallistettua. Pyhät kirjoitukset ovat “theopneumaattisia”, mutta niin ovat kaikki muutkin kirkon elämäntapaan kuuluvat hurskaiden ihmisten vilpittömässä uskossa luomat esineet ja asiat: ikonit, kirkkotekstiilit, kirkkoarkkitehtuuri, kauniisti laulamat veisut, rakkaudella leivotut leivonnaiset ymv. Kaikki ne huokuvat syvää hartautta, huolellisuutta, arvokkuutta ja kaikkia muitakin hyveitä. Ne ovat kallisarvoisia uskon hedelmiä ja todistuksia siitä, mihin kaikkeen ihminen kykenee, jos suuntaa tahtonsa Jumalan mielenmukaiseen elämään ja työhön.
Pyhien kirjoitusten synnystä voidaan lukea Raamatusta mm. kohdassa:
Minä, Paavali, kirjoitan tähän tervehdyksen omakätisesti. Näin minä kirjoitan, ja tämä on tuntomerkkinä jokaisessa kirjeessäni. (2.Thess. 3:17)
Samaa hän sanoo kaikissa kirjeissään, joissa puhuu näistä asioista. Niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, mitä tietämättömät ja haihattelevat ihmiset omaksi tuhokseen vääristelevät niin kuin kaikkia muitakin pyhiä kirjoituksia. (2. Piet. 3:16)
Kirjoitusten inhimillinen alkuperä on ollut alkuperäisissä dokumenteissa silmin nähtävänä. Kun on nähnyt omin silmin p. Paavalin käsialan, on ollut helppoa ymmärtää konkreettisesti synergeia oikein. Sama juttu tietysti p. evankelista Luukkaan maalaamien ikonien kanssa.
Oletko tutkinut sanaa “theopneustos”? Se ei nimittäin viittaa vain siihen, että jokin asia on ollut hartauden ja Jumalan innoittama. Se tarkoittaa sitä, että asia on “puhallettu ulos Jumalasta”. Se on aivan poikkeuksellisen vahva ilmaisu. Täältä löytyy pitkä selostus asiasta: http://vintage.aomin.org/THEOPNEU.html
Jaa “jostain syystä”? Syy on se, että yritämme ottaa vakavasti vaikkapa seuraavanlaiset Raamattua kuvaavat kohdat:
- - minkä Herra on puhunut profeetan kautta, joka sanoo - - (Matt.1:22; siis profeetta on välittäjä, varsinainen puhuja on Herra)
- - sen raamatunsanan piti käymän toteen, jonka Pyhä Henki on Daavidin suun kautta edeltä puhunut - - (Apt.1:16; taaskin varsinainen puhuja on Pyhä Henki)
1 tykkäys