Luterilaisuudessa armon käsite tulkittiin uudestaan ja uudella tavalla

Oppi
1

@Leijona: "Luterilaisuus katkaisi kilvoitus tradition ja armon käsite tulkittiin uudestaan ja uudella tavalla.

Kävin nyt aikamoisen pitkän ketkusteluketjujen sarjan ja kukaties siellä oli kaiken seassa myös tuo @Leijona:n väite perusteluineen, vaikka en siitä oikein saanut otetta.

Silläkin uhalla, että aihetta on veivattu useamman keskustelijan toimesta toistan toisaalla esittämäni kysymyksen: miten luterilaisuus tulkitsi armon käsityksen uudestaan ja mikä oli se vanha käsitys, jonka tämä uusi käsitys korvasi?

Minulle ei ole mikään ongelma se, että @Leijona profiilissaan määritttelee itsensä luterilaiseksi, vaikka hän lähinnä ortodoksisuuteen nojaten pitää luterilaisuutta virheellisenä, mukaan lukien Lutherin oppeja esim. sellaisena kuin ne esiintyvät hänen kirjassaan “Sidottu ratkaisuvalta”.

@Leijona: “Luterilaisen opin mukaan Jumala on valinnut tietyt ihmiset pelastukseen. Nämä vain pelastuvat. Ihmisen tila lankeemuksen jälkeen on se, että hänen tahtonsa on sidottu, hänellä ei ole vapaata tahtoa.”

Onko tämä @Leijona n mukaan se uusi armo, jonka Luther ja luterilaiset ovat tulkinneet uudella tavalla? Onko se väärä oppi armosta?

Nyt täytyy todeta, että en olen teologisesti oppinut ja siksi kysymykseni on aito, ilman poleemisia taka-ajatuksia. Toki oma armokäsitykseni ei ole tällainen tyly, fatalistinen oppi. Mutta siitä ehkä sitten myöhemmin.

Ps. Kun luin noita satoja kommentteja eri ketjuissa, niin huolimatta siitä, että olen jo vanhampaa keski-ikää edustava henkilö, tunsin itseni lähinnä koulupojaksi, kun luin noita moninaisia oppineita kiistelyitä tästä kysymyksestä. Se on ydin sille motiiville, jolla haluan ymmärtää, miksi nämä keskustelut usein saavat niin kiihkeän sävyn. Mutta se taas on oma aiheensa, mikä tähän kiihkeyteen on syynä.

2 tykkäystä
2

Hyvä jos jaksoit lukea, tämähän aihe tulee monessa eri paikassa toistuvasti esille. Armon käsite luterilaisuudessa määräytyy predestinaatiosta käsin. Predestinaatio on se varsinainen prinsiippi mistä asiaa tulee katsella. Ihmisen antropologia tulkitaan luterilaisuudessa radikaalin synkästi. Ihmisen tahto on sidottu ( jolla tarkoitetaan, että se on turmeltunut, eikä pysty valitsemaan Jumalaa tai tekemään yhteistyötä Jumalan kanssa).

Eli nyt kolme asiaa on jo esillä:
Predestinaatio
Antropologia johon kuuluu
Ihmisen tahdon vapaus/ sidottu tahto

Nämä ovat 1500 luvun luterilaisuuden tulkintamalleja joita eksegeetit ( luther ym) ovat tulkinneet Raamatusta, sitten niistä on muodostunut luterilaiset oppiformulat ( tunnustuskirjat) ja sieltä ne ovat löydettävissä. Positiivisena asiana voidaan sanoa, se, että uskonpuhdistajilla oli tarkoitus vastustaa sen aikaisia katolisia vääristymiä. Olivatko tulkinnat oikeita, siitä on erimielisyyttä ja väitteeni on, että ei ollut ( vaikka jotain hyvääkin)

3

Sinun tulkintasi luterilaisuudesta on väärä. Luterilaisuus ei edusta kalvinistista predestinaatio-oppia.

1 tykkäys
4

Mukava, että tulit mukaan.
Missä kohdin tämä nyt muuttui kalvinistiseksi, voitko osoittaa sen?

5

Ei määräydy. Predestinaatiokin on armoa. Kaikki ovat kutsutut, Kristus kutsuu kaikkia.

D

2 tykkäystä
6

Diakoni, kyllä se määräytyy, predestinaatio on määräävä prinsiippi kaikkeen luterilaisuudessa. Predestinaatio on armoa valituille, ei muille, heille se on vain kauhistava.

7

Kalvinismi tarkoittaa mm. että Jumala on edeltämäärännyt jotkut ihmiset pelastumaan ns. vastustamattoman armon periaatteen mukaan.

8

Näin ei luterilaisuus opeta! Kaivapa Tunnustuskirjat esille!

9

Tuossa kohden luterilaisuus on samanlainen, Jumala pelastaa ne jotka pelastaa.
Luterilaisen kirkon oppiin kuuluu ennaltamääräys eli predestinaatio. Oppi, kuten se esitetään Yksimielisyyden ohjeessa erottaa ennaltatietämisen ( praescientia ) ja ennaltamääräämisen, ja opettaa niin sanottua yksinkertaista predestinaatiota, jossa pelastettavien pelastuksen syy on Jumalan armo ja valinta, mutta kadotukseen joutuvien kadotuksen syy on näiden oma synti.

10

@Leijona: minkälaista predestitinaatio luterilaisuus mielestäsi opettaa: sellaista, jossa Jumala on ennen aikojen alkua valinnut ne, jotka pelastuvat, vai sellaista, jossa Hän pelastuneiden lisäksi on valinnut ennalta, ne jotka eivät pelastu?

Olematta mikään kalvinismin asiantuntija, hän - wikipediadiaan ja muihin lähteisiin nojaten - jälkimäisessä tapauksessa on todellakin noudattaa kalvinististista ajattelua. Väitätkä luterilaisuutta kalvinismiksi se ankarassa muodossa?

1 tykkäys
11

Armo ei luterilaisuudessa perustu predestinaatioon. Jos kaikki luterilaisuudessa perustuu siihen, niin miten triniteetti perustuu predestinaatioon?

D

1 tykkäys
12

Luterilaisuus opettaa yksinkertaista predestinaatiota, ei kaksinkertaista kuten viimeinen virkeesi vaihtoehto on. Tosin jotkut luterilaiset teologit pitävät tätä yksinkertaista predestinaatiota osoituksena siitä, että kaksinkertainen predestinaatio on myös totta. Itse en ole luterilaisessa kirjallisuudessa kohdannut muuta kuin yksinkertaisen predestinaation. Mutta eksegeettien kanssa keskusteluissa, tämäkin on tullut esille.

13

Armo-oppi ei ole irrallinen käsite, samoin myös triniteettiopissa, kristologiassa, kirkko sakramentti tai virkaopikin liittyy koko kristilliseen uskoon. Predestinaatio oppi vahvasti armo-oppiin, miten ihminen pelastuu.

14

Armo on valinnan perusta, ei valinta armon perusta. Miten triniteettioppi tai kristologia perustuu predestinaatiolle?

D

15

Olen ehkä tyhmä, mutta erottelu ykinkertaisen ja kaksinkertaisen predestinaation välillä on mielestäni lähinnä semanttista kikkailua. Ei toki mitenkään epätyypillistä teologisissa kiistoissa.

Joka tapauksessa olen taipuvainen yhdistymään vastaväittäjiesi kantaan. Mielestäni väität luterilaisuutta fatalismiksi, johon en mitenkään voi yhtyä - oikein tai väärin.

Mutta tässä on minulla on opiskelun paikka. On tutustuttava Lutherin ajatteluun muutenkin kuin se ilmenee yhdessä kirjassa - olkoonkin, että Luther antoi tuolle kirjalle suuren arvon. Edelleen tulisi tutustua Augustinuksen ajattelun kehitykseen eikä keskittyä vain pelagiolaiskiistan vuosiin.

1 tykkäys
16

En tiedä on tuo termi oikea, mutta jotakin samankaltaisuutta näyttäisi luterilaisessa predestinaatio opissa olevan. Roomalaiskirje 8:29-30 on yksi tulkinnan mahdollistaja tähän näkemykseen mitä luterilaiset teologit ovat käyttäneet predestinaatioon liittyen;

" Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa;
mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut."

17

Sanoilla voidaan spekuloida ja niitä voidana asettaa eri tavalla. Tuo ei kuitenkaan kumoa luterilaista predestinaatioppia.

Kristillinen oppi on kokonaisuus ja osat liittyvät toisiinsa, se on kuin yhtenäinen kudelma.

18

Viitaten alkuperäisen kysymykseni toiseen osaan: mikä sinusta on oikea tapa ymmärtää armo? Siis omin sanoin, ei lainaten esim. ortodoksista tai muuta ei-luterilaista käsitystä?

Ehkä olet jo tähän vastannut, mutta jos saisin vaivata sinua vielä kerran näkökantasi selventämiseksi.

1 tykkäys
19

Armo käsiteenä on laaja ja monimerkityksinen asia. Katoliset käyttävät monia käsitteitä määritellessä armoa. Itse ajattelen niin, että Jumala yksinkertaisesti armahtaa minut, antaa minulle armonsa, kristillinen kaste on tästä hyvä kuva. Lapsi kastetaan ja hänet armahdetaan ja liitetään seurakunnan jäseneksi. ( Objektiivinen, minun ulkopuolelta tullut). Tämä ei sulje pois minun vapaata tahtoani ( sillä en ajattele, että tahtoni olisi sidottu, vaikkakin turmeltunut) tämä ei sulje pois tekojani pelastuksen suhteen, Olen siis synergisti.

Vaikka keskustelemme luterilaisesta dogmasta, on hyvä tietää se, että luterilaisuudessa monet eivät tiedä mitään predestinaatiosta, vapaasta tahdosta ja jne. he vain haluvat seurata Jeesusta. Tämä on ilahduttava asia. Mutta kun puhumme dogmasta, niin tätä dogma elää omaa elämäänsä ja luterilaiset toisenlaista elämää. Silti opillinen keskustelu on tärkeää ja sillä voi olla suoranainen vaikutus käytännön teologiaan, joskus näin ei kuitenkaan ole, kuten edellä.

1 tykkäys
20

Et siis vastaa. Väität että luterilaisuudessa kaikki perustuu predestinastioon, mutta sitten lähdet pyörittelemään taas ihan ihmeselituksiä, etkä vastaa mihinkään. Sinä esitot väitteen ja sinun tulisi se perustella. Muuten tämä on taas sarjassamme “heitinpä termiä ja käsitettä kehiin, niin että kaikki ovat ihan pihalla ja sitten luikerrellaan jostain kolosta ulos”.

Olen pahoillani pappina kielenkäytöstäni, mutta tekstisi ei edusta luterilaisuutta, eikä kalvinismiakaan.

D

2 tykkäystä