Luther ja Jeesuksen syntisyys

Tarkoitukseni ei ollut irvailla kirjotusvirheellesi. Minusta se oli aidosti hauska, paljon parempi kuin omat muunnokseni. Siksi vastasin aidoilla linkeillä.

D

Kannattaisi tutustua siihen katolisen kirkon vastaukseen Ausburgin tunnustuksen kumoamiseen. Pitää myös huomioida, ettei silloin ollut muuta kirkkoa kuin katolinen kirkko, eikä Lutherilla ja muilla ollut tarkoitus luoda uutta kirkkoa tai tunnustusta. Katolisessa kirkossa oli tullut käytäntöjä, jotka eivät olleet enää Jeesuksen perustaman kirkon mukaisia tapoja. Väärät käyttivät härskisti hyväksi ihmisten tietämättömyyttä. Mutta mitä tulee siihen katolisen kirkon vastineeseen, niin siinä annetaan kyllä tunnustusta oikeista näkemyksistä, eikä eriäviä näkemyksiä ilkeästi tuomita. Ehtoollisestakaan ei sanota mitään järisyttävää mikä eroaisi katolisesta näkemyksestä.
Tämän vuoksi ihmettelen, että miksi pitää olla katolinen ja luterilainen kirkko erillään. Miksi kärpäsestä on tehty härkänen.

Eräs pappi Patmos Radiossa sanoi, että siinä missä Luther vapautti evankeliumin kansalle, hän myös vapauttu ihmiset kirkossa käynnin velvollisuudesta. Eli ei niin hyvää, ettei jotain pahaakin. Calvin ja Zwingli ovat sitten asia erikseen. Se minkä virheen katolinen kirkko on tehnyt oli se, ettei Raamattua ollut saatavilla kansalle kuin latinaksi, jota ei kukaan kansasta ymmärtänyt. Tämän vuoksi kaikenlaisia gengellisiä helppoheikkejä tuli esille. Sama ongelma oli tietysti jo Kristuksen aikana, kun tuli vääriä opettajia ja profeettoja. Vääriä opettajia on tänäänkin, kun on näitä jotka tekevät kaikenlaisia oppeja, kun tulkitsevat Raamattua mielivaltaisesti. Mutta kirkon pitäisi tietää, että jos jokin hanke ei ole Jumalasta, se kaatuu. Katsokaa vaan näitä erilaisia Ministries-öiikkeitä, jotka ovat nimetty jonkun ihmisen mukaan. Ne kaatuvat kaikki, kun tämän miehen/naisen pää kaatuu. Luterilaisuus ja kalvinismi ovat jo kaatuneet, koska näiden oppisen sisältä löytyy lukematon määrä erilaisia suuntauksia. Sama peli on kaikissa muissakin suuntauksissa.

Varmaan hauskaa, kun voi keskittyä kirjoitusvirheeseen ja sivuuttaa itse asia. Samoin kaikki seitsemän peukuttajaa. Peukutuksen sijaan voisivat tutustua itse asiaan, mutta taitaa olla liian vaikeaa järjelle vai mitä PekkaV, 90125, tortoise, Plautilla, Steileiche, TV2 ja aahlame saatika Walter? Jos saan kaikilta perustaavaa olevan todistuksen siitä, että he ovat lukeneet Katolisen kirkon toimittaman vastauksen Ausburgin tunnustuksen kumoamisesta, voin uskoa, etteivät he ole trolleja.

Joo ehdottomasti liian vaikea minulle ainakin. En ole teologi eikä sellaista minusta enää tulee, vaikka uskon asiat kyllä ovat aina kiinnostaneet ja kirkko on ollut osa elämää aina.

Joskus ihmisen on kyllä hyvä nauraa itselleenkin. Minulle tulee fiilis, että joko olet ihan liian tosikko tässä kirjoitusvirheasiassa ja myös siinä että keskustelussa vähän paukkuu välillä, tai sitten trollaat vähän itsekin etkä oikeasti ole noin vakavissasi.

Ei ollut siis tarkoitus kiusallaan peukuttaa vaan ihan lapsekkaasti nauratti tuo hassu virhe.

Muistelen että joskus arvostelin jotain kirjoittajaa runsaista virheistä, ja hän kertoi syyksi lukihäiriön. Toisaalta jotkut kirjoittavat todella huolimattomasti eivätkä jälkeenpäin lue omaa tekstiään, ennen lähettämistä. Miten sinun kohdallasi on? Kerro vaan, jos on lukihäiriö - ei se ole harvinaista. Eikä se ole pilkan aihe, mutta ei kuolemanvakavakaan asia.

Juuri näin! :bangbang::bangbang::bangbang::exclamation::exclamation::exclamation::exclamation:

Sitä en ymmärrä miksi Jumala sallii kirkkojen jakautumiset, mutta inhimillisyyden puolesta se on ymmärrettävää.

Jos ajattelemme mitä tahansa yhteisöä tai liikettä, joka hajoaa, siinä on samantapainen kehitys aina mukana.

Ensin on reaktio johonkin vahvaan kokemukseen. Mennään toiseen ääripäähän, ehkä palataan jossain vaiheessa elämää tasapainoisempaan tilaan.
Mutta vähintään seuraava sukupolvi alkaa syntynyttä uutta ryhmää jo pitää itseisarvona sinänsä. Syntyy perinne, että “omaa” on puolustettava ja vahvistettava.
Lopulta ei ehkä ole selvää, mikä alunperin oli se kokemus ja syy uuden synnylle. Reaktio on synnyttänyt identiteetin ja vastakkainasettelu siihen, mistä uusi liike/yhteisö/kirkkokunta irtosi, muodostuu jopa monen elämäntehtäväksi. Rintamalinjat ovat aina vain vahvemmat. Muureja on vaikea murtaa, koska toistuvat loukkaukset ja myös vastapuolta tai “emoa” morkkaavat tarinat kovettavat muureja vuosi vuodelta.

Itse nauroin tuota s-alkuista voimasanaa, ja oletin että nuo kolme nauruhymiötä nauroivat samaa asiaa, ei kirjoitusvirhettä, kijroitusvirheille se ja sama, niitä tulee ja menee, oli syy sitten keskittymishäiriö, lukihäiriö, huono näppis tai muuten vaan huono päivä.
Olen pahoillani, vähän kyllä nauratti tuon voimasanan käyttö tällaisessa yhteydessä. Samaa näytti ilakoivan @Diakoni kin.

(jr-kirjoitusvirhe tahallaan tehty, muista viestistä löytyvistä virheistä kannan myös vastuun)

Olen lukenut confutation ja se on ihan asiallista tekstiä. Tunnustusta annetaan ja se on huomioitu myös Apologiassa.

En minä haluaisi kuin yhden näkyvän kirkon. Luterilaisissa tunnustuskirjoissa on se tulkintamahdollisuus että oikeita kristittyjä on kaikissa kirkoissa vaikka ei saman pöydän ääreen voidakaan kokoontua. Pidän muita kristittyjä veljinä ja sisarina, vaikka he eivät ajattelisi samoin.

D

5 tykkäystä

Kysyn vielä vaikka aikaa on mennyt jo näistä viesteistä, ajattelin nimittäin eräitä muita asioita ja tuli tämä mieleen, joten; onko tämä nyt todellinen luterilainen kanta tähän asiaan, eli että muuta ei todella tarvita kuin oikea intentio ja asetussanat?
Onko todella totta että ei tarvita epikleesiä eikä anamneesia, joiden muualla katsotaan olevan eukaristian perusosia alusta saakka?
Jos on niin että Pyhän Hengen rukoilua eikä Kristuksen uhrin muistelua ei tarvita, niin mitkä ovat perustelut tähän?

Tämä asia, josta minä puhua puolivuosi sitten kanssa pappiystavän joka kirjoittaa artikkeli asiasta. Muistan hänen seuraavat pääpisteet:

  1. Lutherin messuuudistus kirjasi vain ne osat joita kansa kuuli.
  2. Skolastiikka ei arvostanut muuta ehtoollisrukousta.
  3. Rooman kaanon ei omaa epikleesi.
  4. Ruotsin (inkl. Finland!) uskonpuhdistus arvosti laajempi ehtoollisrukous, vaikkakin seurasi Lutherin idea jättää ne osat pois, jotka pappi luki hiljaisesti.

Voin kysyä koska hänen artikkeli tulee ulos.

Unohdin:

Olemme (kat. + lut.) yksimielisiä, että eukaristian salaisuus on kiitosta ja ylistystä Isälle, Kristuksen ja hänen ruumiinsa, kirkon, muistouhri ja Kristuksen läsnäoloa hänen sanansa ja Pyhän Hengen voimasta. (http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/E2FDED38BFC017B4C2257C71003652FE/$FILE/Kasvavaa%20yhteytt�_webfinal.pdf s.49)

Ainakaan minun ei ollut tarkoitus nauraa sinulle, vaan tuo kirjoitusvirhe-lipsahdus vaan sattui osumaan huvittavaan kohtaan. Vastaavista on huvituttu muidenkin kohdalla ilman, että siinä on mitään henkilökohtaista.

Augsburgin tunnustuksen olen lukenut, samoin sen puolustuksesta laajoja osia. Minulla on tällä hetkellä lainassa myös kirja, jossa on tuo kumoamus. Voisinpa siis ottaa projektiksi, kun kerran minua siihen haastetaan, lukea ensin Augsburgin tunnustus, sitten sen kumoamus ja lopulta puolustus. Tosin pelkäänpä, että tuossa hankkeessa voi mennä tovi, vaikka tunnustus onkin sisällöltään ennalta tuttu. On se kuitenkin hyvä kerrata.

1 tykkäys

Jeesus otti kasteen, jotta oikeamielisyys täyttyisi. Koko Vt on kuvausta oikeamielisestä Jumalasta. Juutalaiset oppineet eivät pystyneet näyttämään toteen, missä Jeesus olisi tehnyt syntiä. Koska synti tarkoittaa harhaan menoa, niin juutalaiset eivät voineet todistaa, että Jeesuksen tulkinnassa kirjoituksista olisi ollut virhe. Keskustelu jostain lihan tekemisestä johtaa harhaan, syntiin. Mitä jos käytetään apostolien ajan sanamerkityksiä.

Se oli KIRJOITUSVIRHE ja piste. En käytä voimasanoja tehostaakseni kirjoituksia. Kun on tällainen pikakirjoittaja tietokoneella oikeaoppisesti kymmensormijärjestelmällä, niin joskus vain sattuu kirjoitusvirheitä. Tämän vuoksi netissä tapahtuu väärinymmärryksiä.

1 tykkäys

Voin omasta puolestani sanoa, että viesti nauratti minuakin, kun luulin, että halusit kirjoittaa “joka on suomeksikin, saatana”, ikään kuin tuskastuneen ihmisen tehokeinona, joka poikkeaa niin paljon omasta kuin palstan yleisestä retoriikakin, mutta nyt ymmärrän, että tarkoitus oli kirjoittaa “joka on suomeksikin saatavana” (kuten olet asian korjannutkin viestiisi). Mitään pahantahtoista tässä ei minulla, ja tuskin muillakaan, ollut ajatuksena. Me lukijathan emme voi etukäteen tietää, että et käytä voimasanoja tehostaaksesi kirjoitusta.

Mutta tuon kirjoitusvirheen ansiosta on hyvä sivuttaa itse asia, josta kirjoitetaan.