Opettajan aamunavauksesta lukiolaisille on nousemassa kohua.
Matti Leisolan kolumni, joka on julkaistu Uusi tie -verkkolehdessä (siirryt toiseen palveluun) maaliskuussa 2021. Kolumni on otsikoitu nimellä Objektiivisen moraalin puolustaja on aikansa vihollinen .
Mitä kolumnissa sanotaan? Jos jollakin sattuu olemaan pääsy Uuteen tiehen, jota minulla ei ole. Mediamme on rakentamassa uutta kohua sen ympärille. En luota toimittajiimme sattuneesta syystä.
Harmi, etten löytänyt k.o. lehteä. Jaan ne yleensä eteenpäin luettuani ja luen ne aina kannesta kanteen. On surullista, että median aivopesu on tavoittanut nuoret niin kattavasti.
En ole tuota lukenut, mutta ihan otsikosta…
Objektiivisen moraalin puolustaja puolustaa todellisuudessa omaa subjektiivista moraaliaan antamalla sille jumalaisen leiman ja siten kohottaa sen kaiken arvostelun yläpuolelle.
Siksi tuollaisia itse itsensä ylentäjiä on vastustettava. Muuten ajaudumme totalitarismiin.
Mitä tuolla viimeksi mainitulla tarkoitat? Koulukohujen takana lienee yleensä pienehkö joukko yksilöitä, jotka ensin pitävät ääntä jostakin ja pyytävät ja saavat sitten joitakin muitakin sitten kampanjaansa mukaan. En ole tuota kohua suuremmin seurannut, mutta näin jonkun Ylen uutismainoksen, jossa luki, että “lukiolaisten liittoon tullut kymmeniä valituksia”. Näkemässäni tekstipätkässä ei puhuttu kyseisestä koulusta tulleiden palautteiden määristä, vaan puhuttiin lukiolaisten liittoon tulleista valituksista. Lukiolaisten liitto on valtakunnallinen opiskelijajärjestö ja sinne (sekä myös rehtorille) viestejä lähettelevistä moni voi olla peräisin sellaisiltakin ihmisiltä, jotka eivät ole olleet edes paikan päällä ja jotka eivät ole edes päivänavausta paikan päällä kuulleet (paikan päällä olevistakaan monet ainakaan minun kokemusteni mukaan eivät aktiivisesti kuuntele aamunavauksia, vaan tekevät niiden aikaan usein jotain muuta), ja kun teksti ei ole ollut netissä luettavissa, myöskään sitä ennen oman viestin lähettämistä tutustuneet, vaan jotka ovat lähetelleet viestejä aiheesta siksi, että joku muu on aktivoinut reagoimaan. Somessa on nykyään helppo maalittaa, ja aktivoida kymmeniä tai satojakin ihmisiä lähettelemään viestejä erilaisille tahoille, ja sitä kautta voi saada asiaansa ja edustamiaan näkökulmia myös perinteisempiin medioihin näkyviin, etenkin jos on toimittajatuttuja.
Itse en erityisemmin pidä joidenkin medioiden tavaista kirjoittaa “nuorista” tai tässä tapauksessa “lukiolaisista” ikään kuin nämä olisivat joku yhtenäinen joukko, joka kollektiivisesti jakaa samat näkemykset kuin joukon äänekkäät yksilöt. Esimerkiksi Yle uutisoi aiheesta otsikolla, joka alkoi sanoin “Lukiolaiset järkyttyivät”. Voi olla, että jotkut yksilöt ovat aidosti järkyttyneetkin. Järkytyksiä voisi olla kuitenkin hyvä suhteuttaa johonkin. Ellei lukio ole viime vuosina ihan hirveästi muuttunut, äidinkielen tunneilla esimerkiksi saatetaan laittaa opiskelijat katsomaan myös sellaisia elokuvia tai muita videoita, joilla esiintyy seksuaalista väkivaltaa tai muutakin väkivaltaa, joiden katsomisesta herkimmät tai vaikkapa itse samantapaisen väkivallan uhreina joskus olleet saattavat vuosittain järkyttyä, vaikka enemmistö ei reagoikaan näkemäänsä järkytyksellä. Järkytyksiä voisi suhteuttaakin esimerkiksi siihen, onko järkytys ollut isompaa vai pienempää kuin mitä vaikkapa äidinkielen tunneilla tulee suurimmillaan lukioaikana kullekin vastaan.
Iltalehdestä näköjään tuo kolumni sitten lainattuna löytyykin:
Eli kysymys taas kerran on maamme lukiolaisten heikosta luetun- ja kuullun ymmärtämisen tasosta.
Leisola:
”jokaiseen historiaan ja ajanjaksoon on kuulunut hyväksyttyjä ja ”mahdottomia” asioita. Esimerkiksi avoliitot, homoliitot ja abortti olivat nuoruudessani mahdottomia. Pedofilia, eläimiin sekaantuminen ja vammaisten surmaaminen ovat edelleen mahdottomien listalla.”
”Objektiivisten kriteerien puuttuessa yhteiskuntamme on ajautumassa illuusioihin, jossa todellisuuden rajat hämärtyvät ja miehetkin alkavat synnyttää”,
Iltalehti:
Osa lukiolaisista piti aamunavauksen tekstiä tyrmistyttävänä ja oli sitä mieltä, että aamunavauksessa verrattiin asiattomasti esimerkiksi homoavioliittoja ja pedofiliaa.
Eräs Iltalehteen yhteyttä ottanut lukion oppilas kertoo, ettei tämä ollut ensimmäinen kerta, kun aamunavauksen pitänyt opettaja esittää konservatiivisia ajatuksia.
– Syksylläkin on ollut viitteitä vastaavaan aiheeseen, oppilas kertoo ja toivoo, että koulussa kiinnitetään asiaan nyt oikeasti huomiota.
Rehtori Toropainen toteaa Iltalehdelle, että hän pohtii yhdessä sivistystoimenjohtajan kanssa, tuleeko opettajalle jonkinlaisia seurauksia.
Et ole ymmärtänyt sanan objektiivinen merkitystä. Sillähän tarkoitetaan sellaista, joka on olemassa sinusta ja meistä kakista riippumatta totta. Ellei objektiivista totuutta ole olemassa meistä riippumatta, silloin emme voi tietää minkään olevan olemassa. Emmehän voisi silloin myöskään sanoa yhtään mitään väitteeseesi subjektiivisen moraalin jumalallistamisesta. Mutta mene ja sano ettei esim. kiveä ole olemassa ja käy testaamassa asia potkaisemalla paljasvarpaalla niin sanottua kiveä ja silloin sinulle ehkä selviää, että jotain on olemassa sen sijaan, ettei mitään olisi olemassa?
Aika hurjaa. Konservatiivista näkemystä ei siis saisi enää pitää esillä kouluissa. Edes satunnaisissa aamunavauksissa.
Miksi alat heti keljuilla. Kyllä minä tuon ymmärän.
Jotkut uskovat julistavat, että on olemassa objektiivinen moraali ja, että juuri heidän moraalinsa on tuo objektiivinen. Kuitenkin jopa tälliset uskovat ovat erimielisiä moraalikysymyksissä. Koska ei voi olla useita erilaisia objektiivisia moraaleita, niin nuo erilaiset moraalit ovatkin vain subjektiivisia, joita niiden esittäjät yrittvät korottaa arvostelun yläpuolelle.
Erittäin hyvä, että järkytetään lukiolaisia tuolla tavalla. Voipi käydä niin, että heilläkin syntyy vähän ajattelual Koulussa kannattaisi nyt ottaa vaarin tästä tapahtumasta ja käsitellä esimerkiksi sitä, miten erilaisia mielipiteitä ja niiden esittäjiä tulee kohdella. Ei pidä järkyttyä eikä vaatia seuraamuksia, vaan toimia jotenkin muuten - miten? Siinäpä hyvä aihe ainekirjoitukseen.
Ehkä aamunavaus ei kuitenkaan ole oikea aika ja paikka tällaiselle tekstille. Ainakaan mun nuoruudessa (kuulostanpa vanhalta!) aamunavauksissa ei ollut tapana lukea mitään keskustelua ja ajatuksia herättävää, vaan niissä pyöritettiin yleisesti hyväksyttyjä latteuksia jostain about kaikille yhteisestä arvosta, ja lopuksi soitettiin jokin aiheeseen etäisesti liittyvä biisi. Aikaa oli viisi minuuttia, eikä aamunavauksen aiheeseen liity mitään jälkipohdintoja luokissa, joten hyvä aamunavaus oli lähinnä helposti sulatettava. Välillä oli seurakunnan aamunavausvuoroja, jolloin et-oppilaat eivät olleet paikalla, ja silloin saattoi tulla kristillisempääkin tekstiä. Joskus nämä seurakunnan puhujat kuitenkin ylittivät annetun ajan, eikä se aina oikein miellyttänyt opettajia.
Eli nyt ollaan sitten peruskysymyksen äärellä, josta on väitelty tuolla Agorassa jo pitkät istunnot, eli onko olemassa totuutta lainkaan, vaiko ei? Jos sitä ei ole niin myönnän sinun olevan oikeassa ja silloin kukin saa olla mitä mieltä tahansa mistä asiasta tahansa tai omata millaisen moraalikäsityksen tahansa. Väitän kuitenkin, että on olemassa objektiivisesti oikea ja väärä, jokin on totta, jokin ei. Muuten voisimme kaikki hautautua suhteellisuuden rämeikköön, jossa emme voisi tietää löikö minua joku vai ei huolimatta mustasta silmästä, jonka senkin olemassaolo olisi tällöin oman pään sisäinen havainto, jota havaintoakaan en tietenkään voisi todentaa velloessamme suhteellisuuden rämeikössä. Itse kuitenkin olen vakuuttunut siitä, että on olemassa totuus, joka on ilmoitettuna meille sanallisesti Raamatussa sidottuna Jeesuksen Kristuksen henkilöön. Tästä totuudesta on olemassa myös koetinkivi, jonka Jeesus itse on asettanut sanoessaan näin:
Joh 7:17-18: “Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani. Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, mutta joka pyytää lähettäjänsä kunniaa, se on totinen, eikä hänessä ole vääryyttä.”
Omiaan puhuvat kun puhuvat aina vääjäämättä omiaan, eli esim. esittävät moraalin suhteellisena ja pyytävät omaa kunniaansa tai sanoisinko siten, että heidän subjektiiviset käsitykset tunnustettaisiin, vaikka niitä ei voidakaan tunnustaa kaiken ollessa subjektiivista.
Mutta testaa tuo Jeesuksen asettama koetinkivi!
Leisolan tekstistä tulee mieleen vuosien takainen Halla-ahon juttu. Hän totesi siinä, että raiskauksia tapahtuu väistämättä, ja kun niin on, niin olisivatpa sitten kohteena jotkut tietyt ryhmät (vihreät naiset, muistaakseni). Tästä nousi hirmuinen kohu.
Analoginen olisi väite, jonka mukan automurtoja tapahtuu väistämättä (koska poliisi ei toimi tms), ja toive että olisipa kohteena sitten poliisipäällikön auto. Kohua tuollainen ei tietysti herättäisi.
Leisolan teksti mekaanisesti tulkittuna on ilman muuta tosi: on sallittuja ja kiellettyjä asioita. Sanoja ei kuitenkaan tulkita noin mekaanisesti. Jos vaikkapa sanoisin “Palstalla kirjoittavat mm. Anskutin, Atte ja 9x. Anskutin ja Atte ovat fiksuja.”, niin olisihan 9x:n pahastuminen oikeutettua – vaikka mekaanisesti tulkiten en olisi todennut hänestä mitään.
Kansakoulussa virallisia aamunavauksia ei ollut, mutta ainakin uskontotunnilla rukoiltiinkin ja välillä laulettiin joitain virsiä. Saattoi olla että noita oli ihan tavallisissa aamuissakin.
Oppikoulussa aamunavauksia pitivät joko oppilaat tai opettajat. Meillä oli muutama uskovainen nuori, jotka pitivät aamuhartauksia, sillä nimellä ne tuolloin kulkivat 70- luvulla. Opettajien hartaudet olivat laidasta laitaan. Lopuksi soitettiin joko joku virsi levyltä tai sen aikaisia hengellisiä lauluja, kuten hitiksi ainakin meillä tullut ja usein soitettu Lasse Mårtensonin Jumala rakastaa maailmaa Ritva Mustosen laulamana.
Omiaan puhuvat ja omaa kunniaansa korottava ne jotka nostavat oman moraalinsa arvostelun yläpuolelle muka Jumalan moraalina.
Miksi on niin paljon erilaisia absoluuttisia moraaleja?
Jotkut absoluuttisen moraalin saarnaajat sanovat, että esimerkiksi homot pitää tappaa (ei riitä kymmenien vuosien vankilatuomio).
Suomessa ei taida sellaista moraalia kukaan kannattaa. Täällä on parempi absoluuttinen moraali.
Mutta eihän absoluuttisia moraaleja voi olla useita erilaisia. Kaikki ovatkin lopulta subjektiivisia. Niidenkin, jotka toisin väittävät.
En tiedä kristittyjen joukosta tällaisia löytyvän. Homo on Jumalalle aivan yhtä rakas kuin me muutkin. Uskon kautta Jeesukseen jokainen syntinen pelastuu.
Tällöin myös Jeesus olisi oman kunniansa korottaja noissa edellä siteeraamissani sanoissa häneltä. Hän kuitenkin antaa testiohjeen omien sanojensa koettelemiseksi. Näyttää kuitenkin sille, että sinulla on tainnut jäädä tämä testi väliin?
Kyllä tällaisia löytyy varsinkin Afriikan nuorten nousevien kirkkojen piiristä.
Korostavat absoluuttisen moraliin tärkeyttä…
Minulle tuollaiset testit olisivat älyllistä epärehellisyyttä. Enkä halua sellaiseen tarkoituksellisesti heittäytyä.
Tuo ei ole analogia. Ei ilman lisämääreitä: eli ei ollenkaan. Poliisi ei ole varkauden prinsiippi toisin kuin tietynlainen poliitikka on tietynlaisen maahanmuuton prinsiippi. Rinnastus: jos joku sanoisi, että kun autoja varastetaan koska poliisin toimirahoja on vähennetty ja toiminnan mahdollisuuksia heikennetty, mikä johtaa väistämättä autovarkauksien kasvuun, niin varastettakoon sitten tällaisen politiikan kannattajilta. Jos taas kyse olisi siitä, että poliisipäällikkö päättäisi olla tutkimatta autovarkauksia, hänestä tulisi eräänlainen välillinen syy autovarkauksille, jolloin kyseessä olisi analogia. Ei analogia perustu sille, että on jokin “tms.” vaan pitää olla jokin samankaltaisuus.
Itselleni ei tule. Halla-ahon teksti oli provokatiivinen. Jolloin mennään tilaan, että siitä huolimatta hyvin toimivassa yhteiskunnassa sen tulee joko olla sallittu, tai sitten yhtälailla sen pohjalla ollut toisinpäin käännetty provoaminen tulee olla kielletty.
Leisola taasen ei provoa. Itselleni tulisi mieleen ensimmäisenä asiassa myös nuo esimerkit. Mitää teille muille muka tulisi, jos ei juuri nuo? Toki olen lukenut vain nuo pari lausetta, joten jos tekstissä muualla on provoamista, niin siitä en tiedä.