Oman kirkkokunnan valitseminen

Foorumilla on aiemmin ollut tapana että ort, kat. ja evl pohtivat yhdessä klassista kristinuskoa. Ei tälläinen piiloproselytismi jossa annetaan ymmärtää että olet mahdollisesti vain kakkosluokan kristitty jos sitäkään ja ort kirkossa ja vain siellä on kaikki niin kuin pitää.

D

5 tykkäystä

Siihen en ota kantaa (koska niin kuin tiedämme kaikki, sen tietää vain Jumala). Viestini koskevat inhimilliseltä kannalta tilannetta, jossa henkilö aloittaa säännöllisen yksityisen ripittäytymisen, kirkkokunnasta riippumatta.

1 tykkäys

Voinet siis laittaa tähän jonkun sitaatin Tunnustuksistamme, koska itse en tällaista kokonaisuuden ketjua sieltä löydä. Kyse on kristityksi tulemisesta. Kasteessa (kolmiyhteisen Jumalan nimeen) tullaan Kristuksen kirkon jäseneksi ja Jumala ottaa omakseen. Se, mitä tapahtuu sen jälkeen on eri asia. Niin ortodokseillakin.

D

2 tykkäystä

No kyllähän tuo paistaa monesta keskustelusta läpi, vai yritätkö hakea kieltoa joillekin tunnistettaville keskustelulle.

Kyllä tämä tosiaan tulee mieleen. Tosin jo pitkään, kun luthersäätiöläiset Willeh, Wigelius ja deMuerto jättivät areenan, vaaka on kääntynyt niin että luterilaisena on saanut tuntea kakkosluokkalaisuuden entistä useammin.

Säännöistä

Suojellut aiheet ja henkilöt

Foorumilla käydään keskustelua klassisen kristinuskon ja ekumenian hengessä . Mitä tämä tarkoittaa?

Klassinen kristinusko viittaa ns. jakamattoman kirkon aikaan. Ekumenialla tarkoitetaan puolestaan kristillisten kirkkojen yhteyspyrkimystä. Klassisen kristinuskon ja ekumenian hengessä toimimisella viitataan siihen, että ns. jakamattoman kirkon aikana syntyneet opit, tavat ja instituutiot, sellaisina kuin ne ilmenevät eri kirkkojen elämässä tänä päivänä, nauttivat foorumilla suojelua. Foorumilla noudatetaan ekumenian hyviä tapoja sovellettuna foorumikontekstiin.

Suojelua nauttivat asiat asioita ovat mm. institutionaalinen kirkko, dogma, sakramentit, liturginen elämä, ikonit ja reliikit (lista ei ole kattava). Suojelulla ( temaattinen suojelu ) tarkoitetaan sitä, että kun näistä asioista keskustellaan, ei keskustelun peruslähtökohtaa saa kyseenalaistaa. Itse asioiden merkityksestä saa keskustella. Peruslähtökohdista voidaan käydä kriittistä keskustelua omalla osastollaan.

Käyttäjät ja muutkin henkilöt, jotka sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen tai Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustukseen (sen läntisessä tai itäisessä muodossa), nauttivat suojelua. Suojelulla ( henkilösuojelu ) tarkoitetaan, ettei tällaista henkilöä ole luvallista nimittää ei-kristityksi. Vastaavaa suojelua nauttivat instituutiot ( instituutiosuojelu ), jotka julkisesti tunnustautuvat näihin tunnustuksiin. Toista käyttäjää tai yleisöä yleisesti ei saa kehottaa eroamaan toisesta kristillisestä yhteisöstä.

Mietin oikeasti, kuinka tämä sääntöjen intentio nyt toteutuu. Mitäs mieltä olet @Silvanus.

4 tykkäystä

Ausburgin tunnustus sitten meillä on kirkkolaki ja Säädökset jotka määrittelevät kuka kirkossa saa hoitaa virkaa ja kastaa. Jos olet pappi olet nämä tenttinyt kapitulissa.

Saisinko sen sitaatin tuosta aukottomasta ketjusta.

D

CA IX " Kasteesta seurakuntamme opettavat, että se on välttämätön pelastukseen ja että Jumalan armo annetaan kasteen välityksellä. Lapset tulee kastaa, jotta heidät kasteen kautta annettaisiin Jumalan huomaan ja näin otettaisiin Jumalan armoon.

Ne tuomitsevat kasteenuusijat, jotka hylkäävät lapsikasteen ja väittävät lasten pelastuvan ilman kastetta."

Kirkkolaissa ja “Säädöksissä”, mikä liekään, ei sanota mitään mistään ketjusta.

D

1 tykkäys

Juuri yritin laittaa sinulle perusteluita tästä pappeudesta kirkossamme. Kuka tahansa ei saa lausua kaste sanoja kirkossamme vaan ne on uskottu viralle.

Kyllä kirkkolaki ja säädökset määrittelevät pappeuden perusteita ja tehtävää tunnustuksen ohella.

Katollisilla, ortodokseilla ja luterilaisilla on erilaisia määritelmiä.

Kirkkomme hyväksyvät kaikki kolmiyhteisen Jumalan nimeen toimitetut kasteet. Siitä oli puhe. Kyllä minä tiedän että kirkossamme pappi kastaa, mutta ei kasteen pätevyys ole kiinni siitä onko kastaja pappi tai edes kristitty. Kasteen pätevyys on kiinni Kristuksen asetuksesta.

Tässä ketjussa oli kyse siitä, onko lut kaste kristillinen kaste. Kaikkien ortodoksien mielestä ei. Joidenkin on. Kaikkinen ortodoksien mielestä se ei ole ortodoksinen kaste. Ei tietenkään ole.

D

1 tykkäys

Tuokin on totta. Mutta se on uskottu viralle.Ortodoksien mielestä tämä luterilaisen viran ketju ei ole pätevä.Siksi kaste ei ole pätevä.

Se on kirkkolaki ja -järjestys. Ne taas eivät määrittele oppia. Oppi määritellään Raamatussa ja Tunnustuskirjoissa.

D

Maallikon mielestä tämä keskusteluketju vain vahvistaa sitä ennenkin tiedettyä asiaa, että ortodoksisen uskon keskuksessa on usko oman kirkon oikeellisuuteen ja alkuperäisyyteen.

Kysymyksessä ei siis todellisuudessa ole vain “varmuuden vuoksi pysytään vanhassa” tms., vaan meille on eri asiat keskeisiä. Tässä on välillä horjuntaa sen suhteen, miten kukin ortodoksi yksilönä suhtautuu meihin muihin, mutta perusero on todella valtava.

Toistan siis väitteeni. Meidät kaste tekee kristityiksi ja se on meille aivan keskeistä uskossamme. Ortodokseille keskeistä on kuuluminen oikeaan kirkkoon. Mikään sakramentti tai käytäntö joka on esim. Raamatun mukainen, ei ole sinällään merkittävä. On aivan yks hailee, mitä me muut uskomme ja olemme. Vain ja ainoastaan kuuluminen oikeaan kirkkoon toisi meidän uskomme, oppimme ja kristittyytemme jotenkin samalle viivalle heidän kanssaan.

3 tykkäystä

Aikoinani Rooman kirkon täyteen yhteyteen liittyessäni ja ensimmäiseen rippiin valmistautuessani, ei rippi-isäni puhunut mistään tunnustettavien syntien määrästä. Taisi todeta, ettei niitä kukaan muista. Kirjoitti tunnustamaan ne, jotka mieleen palaavat ja omaatuntoa kolkuttavat Ja sitten ei vanhoihin enää tarvitse palata, koskapa uusiakin taitaa ihan riittävästi koko ajan karttua…
Ja niillä mentiin…

2 tykkäystä

No näin yksiselitteinen asia ei ole.

Eli ne ortodoksit jotka on liitetty ortodoksiseen kirkkoon (vaikkapa oltuaan eiemmin ev. lut kirkon jäseniä) ilman kastetta ovat vailla pätevää kastetta.

D

Ehkä avaat tätä hieman, sillä en tiedä mihin viittaat.

D

Kirkkolaki ja säädökset purkavat formuloitua kirkkomme oppipohjaa.

Näin olen luterilaisena ymmärtänyt. Samoin myös helluntailaiset ajattelevat kasteestamme.