Vanhurskaan rukous peittää paljotkin synnit.
Kirkko rukoilee koko luomakunnan pelastumiseksi. Muuta pelastusta ei ole kuin Kristuksen ruumiin ja pään jatkuva rukous. Kaikki me pelastuminen toisten rukousten kautta ja ensimmäinen pelastunut on pelastunut Jeesuksen rukouksen kautta.
Siis sylivauvoille, kiitos korjauksesta
Kun lukee tätä ketjua niin tulee taas hieman surullinen olo. MInä pidän kaikkia kristittyjä veljinä ja sisarina, kaikkia jotka hyväksyvät toistensa kirkon kasteen. Vääntäminen muusta on jotenkin omituista. Kun käyn ort. tai kat. kirkossa etsin aina sitä, mikä on kaunista ja hyvää.
Jos vaikka unohdetaan Mannermaa, partisipaatio ja thosis, niin kuin se ev. lut. kirkossa käsitettiin, niin meillä on olemassa ihan Tunnustuskirjoihimme pohjautuva lupa lukea vanhurskauttaminen, pelastuminen ja pyhittyminen yms. samaksi asiaksi, hetkeksi joka tosituu kuolemaamme asti ja jonka lopulla olemme toivottavasti hieman parempia kristittyjä. Kristityn elämä on jokapäiväistä kasteen armoon palaamista, päivittäistä kilvoittelua: Jumala ottaa meidät lapsikseen aina vaan ja uudestaan, kun hairahdumme. Pelastuminen on pyhittymistä ja päin vastoin.
D
Olen myös hieman surullinen keskustelun tasosta ja jne ja omasta artikulaatiosta.
Kiitos viestistä, tuo luottamusta ihmiseenkin tämmöinen selväjärkisyys.
Tätä Kohtaa vielä itse Christian Scriverin tapaan korostaen, kiitos Kasteen armossa on kylliksi. Siinä itse Jumala, Kristus, ja Pyhä Henki vaikuttavat. Kiitos tämän tapahtuman erityisestä armosta.
En usko, että kukaan voi tähän Jumalan ainutkertaiseen armotekoon mitään omaa lisätä.
Ortodoksit eivät hyväksy Luterilaista kastetta
Se on viisautta! Olkaamme vakaat!
“Aikaisemmin muussa kristillisessä kirkossa tai yhteisössä oikein kastetut tulevat Suomen ortodoksisen kirkon jäseniksi tutustumalla ortodoksiseen uskontoon ja tunnustamalla kirkon uskontunnustuksen. Heitä ei kasteta uudelleen, mutta he osallistuvat tarvittaessa, mikäli sitä ei ole aikaisemmin tehty, mirhalla voitelun mysteerioon.”
http://www.ortodoksi.net/index.php/Ortodoksisen_kirkon_jäseneksi_liittyminen
D
Niin mutta tuo on ekonomiaa mitä täällä poikkeus tapauksessa harrastetaan.
Olisi mielenkiintoista kuulla mikä on ortodoksikirkon virallinen kanta. Voinet laittaa jonkin viitteen tai linkin? Missä kastetaan uudelleen?
D
Olisi mielenkiintoista kuulla mikä on ortodoksikirkon virallinen kanta. Voinet laittaa jonkin viitteen tai linkin? Tarkoitatko siis että kolmiyhteisen Jumalan nimeen kastettuja ihmisiä kastetaan ortodoksikirkossa uudelleen?
D
Useimmissa ortodoksissa maissa. En tarkalleen tunne asiaa, mutta Suomessa on poikkeus tilanne, monet luulee että tilanne on normaali mitä se ei ole.
Kyllä kastetaan koska linja on se, että luterilaisen kirkon kaste kolmiyhteisen Jumalan nimeen ei ole pätevä.
Samma mieli. Ruotsi-Suomi dialogista:
. Usko Jumalan vanhurskauttavaan armoon ”on rakkaudessa toimivaa; siksi kristitty ei voi eikä saa jäädä ilman tekoja” (YJV 25). Näihin tekoihin sisältyvät myös omat pyrkimyksemme, kun sallimme itsemme tulla Jumalan pyhittämiksi. Uskonpuhdistus ei vastustanut ”hyviä tekoja” – ainoastaan sitä, että ne ymmärrettiin ansioksi pelastukseen. Myös julistuksen luterilaiset kirjoittajat voivat puhua hyvistä teoista vanhurskauttamisen ”merkkeinä” ja kutsua iankaikkisesta elämää jopa ”palkaksi”, tosin ”ansaitsemattomaksi” (YJV 39). Pyhitys, kasvu lähimmäisyydessä Pyhän Hengen työn kautta on aina ollut osa luterilaista uskoa. Armo tuo mukanaan vastuun. Mutta kummatkaan eivät pidä tätä elämän uudistusta vanhurskauttamisen edellytyksenä, eivät luterilaiset eivätkä katolilaiset (YJV 23, 24). (från http://sakasti.evl.fi/julkaisut.nsf/3D24A3DBA8DBA799C2257E2E0012D4AE/$FILE/Vanhurskauttaminen.pdf)
Minä löytää Suomi-dialogista, jossa Suomen (lut.) kirkko ja Venäjän (ort) kirkko ovat sama mieli yli:
Justification – that is, the pardon and forgiveness of sins – happens in the living, functioning and effective-through-love, that is, saving, faith that comes with repentance. Merely to believe the truth of the Christian doctrine is not therefore the faith that saves a person and leads him or her to good works. This is wrought only by the personal vital connection with God through Jesus Christ in the Holy Spirit, which becomes a part of a person by the grace and love of God alone. A person cannot earn this by any of his or her works. However, the first fruit of the Holy Spirit is precisely the love that leads a person to do good works and fulfil God’s law. (snips) This process of growing towards the likeness of Christ, which is often referred to above as deification, is generally described in Lutheranism – in accordance with Western tradition – as sanctification. Both the name and the matter are of course familiar in the Eastern tradition. The question is ultimately only of a slightly different perspective concerning the same series of events. (källa: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/DFDF3E405064A950C2257B080040C1B3/$FILE/Yhteinen%20oppi%20ENG%20verkkoversio.pdf)
Saisinko jonkun viitteen tähän. Teknisesti se tarkoittaisi että luterilaisia ei pidetä kristittyinä. En usko että Suomelle sallittaisiin poikkeus jossa ei-kristittyjä ei kastettaisi näiden liittyessä ort. kirkkoon.
Olen varma että olet väärässä.
D
Olen oikeassa. Eihän Luterilainen pappeuskaan ole Ortodoksien mielestä pappeutta.
Asia harvinaisen selvä.
D
Myöskään Luterilainen synninpäästö ja ehtoollisen ei ole pätevä. Näin olen ymmärtänyt
Tämäkin nyt on vain mutua, mutta kyllä minullakin on samansuuntainen käsitys kuin Leijonalla, että esim. Venäjällä ja Kreikassa kastettaisiin kaikki protestanttisista yhteisöistä ort. kirkkoon tulevat käännynnäiset. Luulenpa, että suurella prosentilla kastetaan myös Serbiassa, Bulgariassa, Romaniassa ymv. Kyllä se on meikäläisistä oloista johtuvaa ekonomiaa, että meillä ei tehdä samoin. Vastaavasti noissa maissa ei oikeastaan ole luterilaisia tai muitakaan protestantteja, joten heidän käytännöistään ei paljon tiedetä. Asenne on mutkaton: Kirkkoon liitettävä kastetaan ja voidellaan, koska niin Kirkko tekee. Ei se ole mikään statement muiden käytäntöjä kohtaan. Niistä nyt ei vaan olla kiinnostuneita, ja varmuus on aina paras.
Luterilaisille pirstaloituneen kirkkokäsityksen omaaville ihmisille se on tietysti järkytys, jos heidän kastettaan ei pidetä täysin saman arvoisena kuin vanhojen kirkkokuntien kasteita. Mutta siinä on taas se, että eivät ortodoksit jaa sitä kirkkokäsitystä, jossa oikeat sakramentit olisivat vähän siellä ja täällä, useissa puljuissa. Ortodokseille oikeat mysteerit ovat saatavilla ortodoksisessa kirkossa. Muualla on jotain, jonka hyödyllisyyttä emme tiedä - pitäisi olla ekumeenisen kirkolliskokouksen kanta siihen, onko evankelis-luterilainen kaste oikea vai ei. Suomen todellisuus nyt vaan on tältä osin melko erilainen kuin esim. venäläinen tai kreikkalainen. Ei heidän tarvitse miettiä mitään ekonomiaa esim. tällaisten seka-avioliittojen tai luterilaisten kasteiden takia. Esim. Kreikassa vielä n. 95 % ihmisistä kuuluu ort. kirkkoon, ja ateistitkin järjestävät kirkkohäät, koska se on kreikkalainen tapa.
Jos tuollaista kastemahdollisuutta olisi tarjottu, olisi itsekin halunnut saada ortodoksisen kasteen - ihan vain siksi, että olisin halunnut saada ortodoksiselle tielleni täyden alun ilman mitään ekonomioita. Mutta ei tästä tarvitse mitään ongelmaa tehdä. Piispojen ohjeiden mukaan joka maassa ja hiippakunnassa toimitaan. Jos haluaa olla ortodoksi, ei saamiensa kasteiden lukumäärällä ole väliä niin kauan kunhan vaan on saanut yhden ortodoksisen kasteen, joka tarvitaan syntien anteeksisaamiseksi. Helluntailaisten, mormonien, jehovantodistajien, luterilaisten ym. ym. kasteilla ei ole silloin väliä: ne voivat olla riittäviä tai sitten eivät - siitä emme voi olla varmoja - mutta sen sijaan se tiedetään, että yksi oikea kaste on tarpeen.
Käännynnäisten kasteista näkee juttuja aina silloin tällöin ulkolaisissa ortodoksisissa blogeissa ja uutissivustoissa. En nyt ehdi etsimään, mutta pitää linkata tänne seuraavan kerran kun sattuu tulemaan vastaan.
Tästä seuraa jatkopohdintaa. Jos liittyy ortodoksi kirkkoon pitääkö synnintunnustuksessa tunnustaa myös opilliset synnit jota on luterilaisessa kirkossa mukana olleena kannattanut.