Oman kirkkokunnan valitseminen


#677

Onhan niitä syitä enemmän, ja kyllä niitä on esitetty julkisuudessa. Tiivistäen: On yleisesti tunnettua, että lut. kansankirkko ei vaadi pappejaan uskomaan eikä opettamaan Raamatun eikä luterilaisen tunnustuksen mukaan, ja eräissä asioissa opettaa ihan virallisestikin epäkristillistä oppia. Itse olen kiinnittänyt huomiota vaikka siihen, että kansankirkko hyväksyy abortit ja homoseksuaaliset teot.


#678

Mutta, jos naispappeuden vuoksi seurakunnan aktiivisilta jäseniltä katkeaa yhteys omaan parokiaaliseurakuntaan, niin se muodostaa aika ison ongelman. Ei ole enään perusteita jäädä tällaiseen seurakuntaan, jos ei voi osallistua sen messuun.

Ts. Kansankirkko yrittää pakottaa joidenkin jäseniensä omiatuntoja taipumaan vastoin Raamatun sanaa naispappeuden hyväksymiseen.


#679

Mutta näistä asioista voi kuitenkin kirkon sisällä opettaa perinteiseen tapaan. Tosin protesteja esiintyy, jos sen tekee näyttävästi ja laajemmalla kuin läsnäolevalle seurakunnalle…
Ero konservatiivien kahden tien välillä on ehkä juuri siinä, että teille kirkko on mahdoton, kun siellä esiintyy sekavuutta näissä jutuissa. Kirkkoon jääneille konsuille riittää se, että sekavuudesta huolimatta saa myös opettaa niin kuin katsoo oikeaksi tunnustuksen mukaan.


#680

Jos tunnarit ei natsaa Bibliaan niin samaa mieltä.


#681

Lainattu kohta nimimerkki Waltherilta, eikä minulta.

Edelleen anteeksi, kun en näitä lainauksia osaa vielä modeille.


#682

Minusta kyse on edelleen traditiosta, ei opista. Teologit tästä voivat toki vääntää loputtomiin, puoleen tai toiseen…
Minulle se ei ole ongelma, että katolisessa kirkossa vain miehet toimivat pappeina…


#683

On siinä kyse opista aivan samalla tavalla kuin on oikeassa ehtoollisessakin: kumpaakaan ei voi toteuttaa vastoin sitä, minkä Jeesus on asettanut: papiksi pitää valita mies, ja ehtoollista varten on käytettävä leipää, viiniä ja vettä.


#684

Jeesus asetti ehtoollisen käyttämällä leipää ja viiniä. Vesi on tradition tuoma lisä, jota Raamatulla ei voi tyhjentävästi perustella. Tämä vain huomiona luterilaisesta näkökulmasta, kun tuot tätä näkemystä täällä toistuvasti esille.


#685

En olisi niinkään varma ettei Jeesus käyttänyt viiniä. Viinin jatkaminen vedellä on ollut ja on edelleen välimerellenen pöytätapa. Niin tavallinen ja arkipäivänen että tuskin sitä edes kukaan ajatteli mainita evankeliumien yhteydessä. Mielestäni se tekee eukaristian teologiaan hienon sivujuonteen, kaikella mitä teemme arkipäiväisissä tavoissamme on mahdollisuus tulla hengelliseksi harjoitukseksi itsellemme.


#686

Viinissä on aina vettä ainakin kolme neljäsosaa. Loput alkoholia, sokereita, rypäleistä lähteneitä väri- ja makuaineita. Tämä ei ole tarkka analyysi, vaan hihasta vedetty arvio.

Joka tapauksessa vettä siinä on suurin osa, eikä sen lisääminen sitä muuta kuin laimentaen, mutta sehän ei ole oleellista, vaan että siinä on jo myös vettä mukana aina, ja paljon. On sama ehtoollisen kannalta, onko vettä enemmän tai vähemmän, varmaan viinejäkin on tässä suhteessa erilaisia.


#687

Mutta evakeliumi ei näe sitä tarpeelliseksi mainita, kuten ei myöskään Paavali. Jeesuksen kyljestä vuoti ristillä verta ja vettä. Olisiko Kristuksesta riippumassa ristillä kuva hänen ruumiistaan ehtoollisen leipänä, vuotavan verenä ehtoollisen viininä ja vetenä kasteen uudestisynnyttävänä vetenä?


#688

On se Jeesuksen kyljen vesi ja veri nähty myös eukarististen aineiden kuvana. Siinä on kaikki kolme yhdessä, vesi, viini ja leipä. Mutta kuinka vain.


#689

Jep. Voi ajatella niinkin, että milloin veri on kylmää? Silloin kun ruumis on kuollut! Jeesus ei kuitenkaan ole kuollut vaan ylösnoussut. Siksi kuuluu ehdottomasti asiaan, että viiniin lisätään “lämpimyys”. Näin ehtoollisessa nautitaan elävä, lämmin veri.


#690

Tuota tuota, pappien uskottomuus ei ole mikään uusi asia, vaan sitä on ollut niin kauan kuin luterilaisuus on ollut suomessa. Aborteista luterilaisella kirkolla ei ole mitään virallista formuloitua oppia. Homoseksuaalisuutta kirkko taas vastustaa. Eli nämä ei näyttäisi olevan perusteluita, enemmänkin “kyläjuoruja” voiko siis naisppeuden vastustaminen olla niin riittävä syy oman kirkkokunnan perustamiselle?


#691

Ei se opettamisen vapaus juuri mitään merkitse meille maallikoille. Meitä sen sijaan kiinnostaa se, millaisille opettajille meidän kirkollisveroillamme maksetaan palkkaa.


#692

Kyllä luterilainen kirkko on hyväksynyt sosiaalisin perustein tehtävä abortit viimeistään vuonna 1966, jolloin piispojen kannanotto “Ajankohtainen asia” sen ohimennen ja epämääräisesti mainitsi (“sosiaaliset olosuhteet” abortin perusteena). Homoseksuaalisuudesta on viime aikoina annettu selkeitä kantoja (https://www.google.com/url?q=http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/AC5B7C3890F48F5AC22577030038D858/%24FILE/rakkauden_lahja.pdf&sa=U&ved=0ahUKEwj-7Y7VsZPhAhXooYsKHWT-ADIQFggMMAM&client=internal-uds-cse&cx=004514786762537522292:mll2dcigrru&usg=AOvVaw2YNTXJDrUgS2r9kP2kJJ59). Kannanoton “Rakkauden lahja” luvussa “Seksuaalisuuden monet kasvot” asia kyllä tulee selväksi, kun piispat pyörittelevät asiaa ja mainitsevat homoseksuaalisuuden tosin kiistanalaisena asiana; mutta kun he eivät suostu sanomaan Raamatun sanaa normatiiviseksi, hyväksyvä kanta ei jää epäselväksi. Tunnetusti homoseksuaalinen parisuhde ei estä toimimasta pappina, ja homoseksuaalisen suhteen puolesta saa rukoilla viran puolesta (mikä itsestäänselvästi tarkoittaa sen hyväksymistä).


#693

Niin tämä on piispojen puheenvuoro! Piispat eivät määrittele luterilaisessa kirkossa oppi formuloita. Kysymys on piispojen mielipiteestä.

Näin on, mutta tämä ei tee homoseksuaalisuudesta kirkon oppia. Kirkko ei vihi homoseksuaaleja tämä on se perusperiaate. On ihan turhaa pyörittää tätä asia, koska tämä on selvä. Epäselvä se on siinä, että asiaa pyöritetään ja näin selkärankaisuus näyttää puuttuvan, todellisuudessa se ei puutu.


#694

Se on rukous avioliiton solmineiden puolesta ja kanssa. Siinä ei virallisesti rukoilla liiton, vaan liiton solmineiden ihmisten puolesta. Kyseisen rukoushetken saa toimittaa kuka hyvänsä kirkkoon kuuluva tai kuulumatonkin. Homoseksuaalin puolesta saa rukoilla, kaikissa kirkoissa. Ei silloin rukoilla homouden puolesta. Siunatakin saa. Kaikissa kirkoissa (suurissa) siunataan homoja, mutta ei homoutta. Rukoillakin saa, kaikissa (suurissa) kirkoissa saa rukoilla homojen puolesta, mutta ei homouden puolesta (luullakseni). EI missään kirkkomme kirjoissa lue mitään siunaus- tai rukouskieltoja jonkin oletetun ominaisuuden perusteella.

D


#695

Siltä osin olet oikeassa, että jokaisen ihmisen puolesta voi ja pitääkin rukoilla. Mutta on erehdys väittää, että kansankirkossa harjoitettu rukous homoseksuaalisen “avioliiton solmineiden puolesta ja kanssa” muka ei tarkoittaisi kyseisen avioliiton hyväksymistä.

Jos kirkko pitää jotakin asiaa syntinä, se ei voi rukoilla sen puolesta. Esimerkiksi vastaperustetun murtovaraskoplan perustajien “puolesta ja kanssa” ei voi järjestää rukoushetkeä, koska se käsitettäisiin murtovarkauksien hyväksymiseksi. Koska kirkko järjestää rukoushetkiä homoparin jäsenten “puolesta ja kanssa”, se tarkoittaa ilmiselvästi, että kirkko ei pidä kyseistä suhdetta synnillisenä.


#696

Tässä Helsingin seurakuntayhtymän sivuilta lainaus:

Itäisen Helsingin ruotsinkielinen seurakunta Matteus antaa muut kuin sakraalitilat vihkimisen sisältävään juhlakäyttöön. Lisäksi keskusta-alueella toimivassa ruotsinkielisen Johanneksen seurakunnan kirkko eli Johanneksenkirkko on avoin samaa sukupuolta olevien parien avioliiton siunaamiselle.

Tämä kertoo minusta aika paljon ajattelusta Helsingin seurakunnissa.

Alla lainaus Turun tuomiokirkkoseurakunnan nettisivuilta, jossa valmis ehdotus rukoukseksi samaa sukupuolta olevien avioliiton juhlaan.

Ehdotus rukoukseksi avioliiton solmineiden
samaa sukupuolta olevien avioparien juhlaan kirkossa
tai muussa paikassa
Musiikkia
Alkusiunaus
Isän ja ✢ Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.
Johdantosanat
Hyvät N ja N. Raamatussa Jumala sanoo: ”Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään. Minä teen hänelle kumppanin, joka sopii hänen avukseen.” (1 Moos. 2:18.) Te olette solmineet avioliiton ja luvanneet rakastaa toisianne. Haluatte jakaa elämänne toistenne kanssa. Tässä hetkessä olemme koolla Jumalan kasvojen edessä ja rukoilemme Teidän avioliittonne ja yhteisen elämänmatkanne puolesta. Pyydämme hyvän Jumalan siunausta kaikkiin vaiheisiinne ja hetkiinne. Luotamme siihen, että Jumala on läsnä tässä hetkessä.