On, on tahi ei, ei!

Oppi
#1

Kyllä tai ei!

Matt. 5:37, ”vaan olkoon teidän puheenne: ‘On, on’, tahi: ‘ei, ei’. Mitä siihen lisätään, se on pahasta.

Ensimmäinen lisäys tuli Saatanalta, kauniissa hahmossa, kaikkia muita luotuja ihanammasta olemuksesta. Eli uskottavuus oli harha, ”kaunista valhetta vain”.

Saatana kysymyksen totuuden astetta muuttavaa oli kysymyksen sanoituksen asettelu. Eri käännökset tuovat saatanan tarkoituksen horjuttaa ehdotonta totuutta, mikä on, että vain yhdestä puusta on syöntikielto.

”onko Jumala sanonut, että älkää syökö kaikista paratiisin puista!”
”…, älkää syökö mistään puista!”
”Onko Jumala todellakin sanonut…”

Eli Saatanan ei kysynyt, että mistä puusta Jumala on kieltänyt teitä syömästä? Hän kyllä tiesi mitä kielto sisälsi.

Harhautus on aina tietoinen totuudesta, se ei vaan sitä miellytä, sellaisenaan. Aloitetaan ”loistava pohdinta”.

Jumalan Sana on kokonansa Totuus ja se on myös totta ilman isoa alkukirjainta. Eli totuudessa ei ole mitään väärää, ei jokapäiväisissä arjen asioissa eikä meidän kelpuutuksessamme Taivaaseen.

#2

Jatkan,

On paljon asioita, jotka luokittelevat totuuden, on se hengellistä tai maallista.
On hengellinen, Raamatullinen Totuus eli hengellinen laki ja on maallinen, ajallinen laki.

Raamattu kehottaa tutkimaan kaiken hengellisesti, vt. 1.Kor.2. luku. Tämä koskee vain uskoontullutta. Uskomaton kyllä ymmärtää ja pystyy ymmärtämään ajallisen lain puitteissa ja sen lain mukaan elämisestä on ajalliset seuraamukset. Jakeet 6 ja 7 mainitsee salatusta, ei tämän maailman, viisaudesta.
Tuo Jumalan viisaus on kaikkien luettavissa, mutta sitä ei voi käsittää kuin uskova, niin paljon kuin hän “sallii” uskon, eli Jumalan Hengen avata.

Hengellisiä totuuksia avataan (tulkitaan) vailla Henkeä ja näin alkaa totuuksien moniäänisyys. Totuuden tasottaminen ja osatotuudet, joista Jeesus varoittaa. Ilmiö on ikivanha ja sen elinvoimasta kertoo vuoden sana, 2016, sana “jälkitotuus”.

#3

Ihminen joutuu kyllä tai ei vastaamaan. On asioita, joihin ei tarvi omaa mielipidettä esittää, vaan uskoa, luottaa mitä Jumala on sanonut.
On kymmenen käskyä, jotka ovat selkeitä. Jokaisen käskyn seuraamukset on Raamatussa ilmoitettu. Niiden noudattaminen on ihmiselle turvaksi ja niistä piittaamattomuus tuhoaa yksilöä ja yhteiskuntaa. Käskyt ovat ihmistä varten, ihmisen hyväksi.

Tämä kaikki on kaikkien tiedossa ja kaikki rikkovat käskyjä, jopa haluavat rikkoa, eikä hävetä, koska kaikki tunteet on hyväksyttyjä, paitsi häpeä. Ollaan menetetty kyky hävetä ja heidän häpeämättömyytensä on heidän kunniansa. Ratkaisevaa ja hälyyttävää on huomata, että tottelemattomuus Sanaa kohtaan on luikerrellut sinne, missä Kirjoitusten noudattamista on vaalittu.

Tällä viittaan yleiseen yhteiskunnalliseen järjestykseen, minkä perustat on Raamatusta. Kun jumalattomuus saa vallan, niin mitä uskova, vanhurskas voi tehdä? Vastaus ei ole, “ei mitään”, vaan alottaa oman nuhteettomuutensa, lahjavanhurskautukseen turvautumisen ja ensimmäisiä “tekoja” on pysyä erossa väärästä, jopa sanoutua irti siitä.

Tämän päivän uskovien yhteisöjen nouseva aalto on aiheuttaa, mennä mukaan moniäänisyyteen. Moniäänisyys kuuluu ulkopuolisille, joista Jumala pitää huolen. Uskovien yhteydelle on kehoitus-käsky, “poista paha keskuudestasi”.

#4

Joo, hyvin selväksi tuli!

#5

Hyvä,

Tästä sitten voidaankin jatkaa! Älä huoli, leikkiä laskin, niinkuin sinäkin.

#6

“Minun mielestäni” - ilmaus pyöristää kulmat.Toisaalta, vaikka lainaa ja kannattaa jotain suuntausta, henkilöä, niin silloinkin se on, minun mielestäni. Eli emme ole jonkun ihmisen tai suuntauksen mieltä, ellemme sitä ole.

Paavali kirjoittaa Timoteukselle ja kehottaa olemaan varma siitä minkä hän on selvittänyt ja nähnyt muiden luotettavien ihmisten elämässä. Eli ei ole kysymys uskottelusta.
Paavo Ruotsalainen ei ollut varma, mutta oli kuullut henkilöstä, jonka varmuus oli ihmisille ilmeinen. Seppä Högman “paljasti”, että se mikä hänessä oli varmaa, ei ollut hänestä itsestään, vaan Kristuksesta, joka asui hänessä sisäisesti.

Sisäinen varmuus on sisäisen, on, on ja ei, ei tilasta, Kristuksesta, Sanasta, jota uskova on syönyt.

#7

Juuri näin. Minulla on Kristuksesta lähtöisin oleva sisäinen varmuus, että ortodoksinen kirkko on oikea Kristuksen kirkko.

#8

Sopii pirtaasi!

Kuitenkaan itse asialle ei ole haitaksi huomioida, mitä Paavali Timoteukselle mainitsee 1Tim 1. luvussa. Yksi huomioitava seikka on ettei puututtasi taruihin eli Kirjoituksiin kuulumattomiin kertomuksiin. Myös “varmuus” on oltava kaikille todistettavissa, ei isien perinnäissäännöillä vaan Kirjoituksilla. Kirjoituksilla, joista ei pieninkään piirto poistu, vaikka sen keskeinen ilmoitus on täytetty, täyttynyt Jeesuksessa.

#9

Mitä tämä aika kaipaisi syvästi olisi lisää totuuden ääntä hyvinkin monipuolisesti erilaisista asioista. Nousemista yli sen mihin esimerkiksi media meidät yrittää taannuttaa.

Kyllä ihmisistä suuri osa kuuntelee totuuden ääntä ohi melusaasteen, jos sitä totuutta vain tarjolla on.

1 tykkäys
#10

Totta puhut. Ihmiset kyllä kuuntelevat totuuden ääntä. Heitä jotenkin lohduttaa, että on sittenkin niitä, jotka eivät väärää oikeaksi tulkitse. Eivät perusta eri totuudenasteita.

Varhaisimman lapsuuteni, n. 10-vuotiaaksi asti asuin Kymenlaaksossa, Sippolan kunnassa ja mäellä, jota sanottiin Teini(n)kallioksi.

Perheeni oli ainoa uskoa tunnustava perhe. Olen käynyt tuolla mäellä tapaamassa paria kolmea lapsuuteni leikkikaveria. Kahden ensimmäisiä kysymyksiä oli, että oletko vielä uskovainen. Oli mennyt 65 vuotta edellisestä tapaamisesta ja elämässäni heidänkin tieten oli paljon mielenkiintoisempaa kerrottavaa. Niistäkin kyllä puhuttiin.

Eli ollaan uskossa tai ei olla, on kysymys ihmisten mielissä. Teologit ovat tehneet “parhaansa” sen raamatullisen määritelmän häivyttämiseksi.

#11

Ehkä siellä oli muutama tuhat, joista perheesi ei tiennyt, ja jotka “eivät olleet notkistaneet polviaan Baalille.”

Yhdenkin tunnustuskuntiin sitoutumattoman pienen järjestön viikonloppukokoontumisessa oli joskus 1980-luvun paikkeilla ollut koolla muutama sata henkeä eri puolilta Suomea, pääasiassa nuoria aikuisia, ja joku oli siellä todennut muille ihan vakavissaan, että siellä ne kaikki Suomen tosiuskovat olivat koolla…

#12

Viittasin yhteisön osaan, jossa asui n 25-30 perhettä.

#13

Lukumäärä ei ole merkittävä asia. Jumala näkee sydämet, ihminen ei.

#14

On ja ei.

Pysytään asiassa!

#15

Olisi kiinnostavaa keskustella hengellisistä kysymyksistä, mutta kiinnostus lopahtaa, kun joka sivustalla törmää muita kristittyjä vähättelevään, omahyväiseen hengellisyyteen. “Jumala on ylpeitä vastaan”, sanoo Raamattu. Miksi nämä oikeassa olijat ylipäätään viitsivät sekaantua harhaoppisten keskusteluihin?

Nyt juuri voi ihmetellä, miten “oikea Kristuksen kirkko” voi asettua tukemaan kansanmurhaa.

#16

Kuka tahansa voi sanoa “minulla on Kristuksesta peräisin oleva varmuus”. On eri asia pystyä perustelemaan se.

#17

Venäjän ortodoksinen kirkko on kai melko yksin nationalisminsa kanssa. Ei ortodoksien maailmanlaajuinen yhteisö tuota hyväksy mitä Venäjän kirkkoruhtinaat ovat syöttäneet hyväuskoisille ja pimitetyille jäsenilleen.
Sitäpaitsi luin juuri suomalaisen papin viestin jossa hän kertoi että myös venäläiset protestantit usein tukevat Putinia. Jotkut heistä sanoutuvat nyt irti ystävyydestä meikäläisten kanssa kun ajattelevat että edustamme läntistä propagandaa.

Mitä tulee foorumiin, täällä on ekumeeninen asenne se virallinen ja sitä myös vaalitaan. Olkoon mistä kirkosta tahansa, keskustelijan on syytä sopeutua paikan tavoitteisiin.

Itse haluaisin katua ja tehdä parannusta monen turhan viestin takia. Aina voisi olla ystävällisempi ja useammin voisi jättää lähettämättä negatiivisen viestin.

Paastonaika on alkanut ja tavoitteena on nyt taas kirjoittaa vähemmän ja rauhanomaisemmin… :heart:

#18

Mielestäni täällä ei ole kovin ekumeeninen asenne. Ehkä periaatteessa mutta ei käytänössä. Jos Venäjän suuri ortodoksinen kirkko on “yksin nationalisminsa kanssa”, se osoittaa vain, että ortodoksit ovat yhtä erehtyviä kuin muutkin. Jos erehtyvät Venäjällä, voivat erehtyä muuallakin.

Kyllähän tätä “me olemme ainoita oikeita” - asennetta on luterilaisuuden sisälläkin. Voisin mainita yhden herätysliikkeen, mutta jääköön nimeämättä. Sitä olen huomannut myös vapaissa suunnissa, esim.helluntailaisuudessa. Onneksi luterilaisuudessa aika hyvin myönnetään oikeaksi Jaakobin sana :“Kaikkihan me hairahdumme monin tavoin.”

#19

Foorumin ekumeenisesta periaatteesta on kuitenkin mahdollista pitää itse kiinni ja siihen vedota. Moderointi on myös puuttunut siihen jos ekumeenisuus unohtuu.
Tilanne on siis parempi kuin niillä uskonnollisilla sivustoilla joissa voi mellastaa miten tahansa tai siellä missä ollaan kaikki samaa suuntausta ja haukutaan niitä jotka eivät siihen jengiin kuulu.
On totta että ihannetta ei ole saavutettu, mutta eikö jo siihen pyrkiminen ole hieno asia? Jokainen on omalta osaltaan rakentamassa tätä foorumia viestiensä kautta.

2 tykkäystä
#20

Varsin sovelias tapa viettää suurta ja pyhää paastoa!