Keiden kaikkien puolesta voit sanoa tämän?
Uskontoja ei ole lukematon määrä. Käsittääkö täällä joku, että mitä sinä tarkoitat “uskonnollisella kokemuksella”? Ja miten niin se “vaihtelee valtavasti”?
Tavoistani poiketen luin tästä keskustelusta vain viimeisen viestin, ja se sattui olemaan tuo. Ja muistan, että olet sanonut nämä aivan samat asiat aivan joka kerta, kun olen mitään sinun viestiäsi Veritylle lukenut.
“Ei pysty, liian hapokasta.”
“Ei voi tietää.”
“Mahdotonta sanoa.”
“Kaikki on niin erilaista. Kaikkea on niin lukematon määrä.”
Eli asetat oman ymmärryksesi (tai sen puuttumisen) jonkinlaiseksi totuuden mittariksi. Ja käytät monessa välissä passiivia hämäävästi. Eli jossain ei voida tietää ja joku ei voi olla varma ja jonkun on vaikea sanoa. Ja kaikki on sitten alistettu tälle jollekin jossain joka jostain syystä ei voi jotain tietää.
Verityn pitäisi ymmärtää, että jos vastaus on joka kerta sama, niin sitä ei tarvitse eikä pidä parin kerran jälkeen noteerata - kerta ei se mistään mihinkään muutu. Jos sinä kieltäydyt tietämästä, niin siihen on ihan hyödytöntä kenenkään sanoa mitään, vaikka asia itse olisi ihan selvä.
Paitsi jos provosoit Verityä jatkamaan sillä, että sekoitat keskenään sen, että sinä et voi tietää ja sen, että asiasta yleensä ei voi tietää. Ensimmäisestä kun oikeasti ei seuraa jälkimmäinen.
En huomaa, että olet todistanut itse asiasta mitään. Tai et ole edes tietoinen siitä, miten sitä on historian aikana tutkittu. Yrität vakuuttaa Verityä joko kyvyttömyydestäsi tai haluttomuudestasi ajatella asiaa. Ja Verity ei usko. Minä uskon. Heti. Ja olen aina uskonut.
Ei kai tämä muuten olisi minun asiani yhtään. Mutta kun nämä teidän keskustelunne voisi koota yhdeksi Verity vastaan Naali superkeskusteluksi. Ja jättää tällaiset keskustelut otsikon mukaiselle aiheelle. Sitä tähän oikeastaan tulin etsimään. Koska Verity vastaan Naali superkeskustelu on kuitenkin sisällöltään samanlaista aina ja otsikosta riippumatta.
Kun taas itse asiassa tässä on se ongelma, että mitään selkeää rajaa tieteen ja muun ajattelun välillä ei ole olemassa. Eli on uskon asia tai keskinäinen sopimus, että jokin asia on tiedettä tai ei ole tiedettä. Kulttuuri ja yhteisö määrittelevät, että mikä niille on tiedettä.
Niin ja tämä on taas, ihan selvästi, kriittisen alueen keskustelu. Foorumin ateistit ja agnostikot eivät yksikään osaa olla äänessä tekemättä keskustelusta vääntöä uskon ja ateismin välillä. Kun sääntöjen ajatus tai ainakin niiden ainoa mahdollisuus toteutua on se, että ateistit saavat kysyä, mutta eivät saa vastata.
Jos sanot, että sinä et tiedä, mikä uskonnoista on totta, niin sitä ei tarvitse sanoa kuin kerran. Eikä se todista mitään. Se on korkeintaan pyyntö toiselle kertoa lisää. Jota voi kunnioittaa siten, että lukee vastauksen. Ja tekee lisää pyyntöjä sanotun perusteella, eikä toista samaa pyyntöä eri sanoin loputtomiin.
Jos taas sanot, että uskonnoista ei voi tietää, mikä on totta, niin olet kaapannut keskustelun linjalle usko vastaan ateismi, ja käsittääkseni rikkonut sääntöjä. Sitten, jos kaikki viestisi aina esittävät saman ajatuksen, niin käsittääkseni se on yksipuolista propagointia - eli jo toinen sääntö.
Ymmärrän, jos tämä viestini ei tänne kuulu, ja katoaa johonkin Nevadaan. Mutta haluan tähän jonkinlaisen selviön tai vastauksen.
Luomiskertomuksesta luonnontieteen oppikirjana on uskovien kesken olemassa molempia mielipiteitä. Kielteisen kannan edustamiseen ei tarvita yhtäkään ateistia tai ateistista viitekehystä, eikä aiheen pitäisi olla mikään takaovi, josta livauttaa koko ateismi sisään.