Lue edeltä ortodoksi SanGennaron teksti.
Sittenhän meillä on jotakin yhteistäkin.
3 tykkäystä
Tuli vastaan tällainen mielenkiintoinen kirjoitus ortodoksisuudessa vaikuttavista fundamentalistisista virtauksista. Kirjoittaja on kreikkalainen uskonnonfilosofian professori Haralambos Ventis.
Tiivistetysti hän näkee näitä virtauksia neljä:
- Kirkkoisien nostaminen epäjumaliksi, erehtymättömiksi välittömän jumalallisen totuuden opettajiksi
- Pyhän tradition näkeminen valmiina, päättyneenä ja siksi muuttumattomana tiedon lähteenä, joka on tarkoitettu passiivisesti nautittavaksi
- Ortodoksisuus tarjoaa turvapaikan vahvalle nykyaikakielteisyydelle ja siksi myös vastustaa avointa yhteiskuntaa ja liberaalia demokratiaa
- Edellisestä johtuen ortodoksisuus näyttäytyy lännenvastaisena (ja usein onkin sitä), koska läntiset demokratiat ovat ortodokseja hermostuttavien vapauksien ja pluralismin kotipaikka.
Olisi kiva kuulla, mitä täällä ajatellaan näistä.
3 tykkäystä
Juuri tuossa, etenkin lännen roskakulttuurisuuden-vastaisessa itsenäisyydessä on omalla kohdallani ortodoksisuuden vetovoima. Kallistuen tässä kohdin jopa tiukempaan venäläis-ortodoksisuuteen.
On edes yksi joukko, joka ei ole luovuttanut.
Varmasti totta toinen puoli, ja hyvä niin.
1 tykkäys
Mitä on liberaalidemokratia? Minun käsitykseni mukaan demokratia on kansanvaltaa, ja kansa harvoin kannattaa nykyisiä (kulttuuri)liberaaleja aatteita. Liberaalidemokratia ei taida olla demokratiaa, vaan eliitin valtaa. Kun lännestä (Pohjois-Amerikan ja Länsi-Euroopan maat) harvoin tulee muuta kuin vahingollisia virtauksia, niin tietysti ortodoksit vastustavat niitä. Nykyaikaa eivät ortodoksit sinänsä vastusta. Ortodoksit eivät elä niin kuin Venäjän vanhauskoiset.
2 tykkäystä
Svjatki v Rossii / Venäläinen joulunaika.
Nämä tuolla Itärajan takana vasta reippaita ortodokseja ovatkin! 
Harrasta ja iloista. Mä tykkään.
Kyllä tuo minusta yhden skaalan keskustelua kuvaa. Minä ja tuskin kauhean moni muukaan suomalainen ortodoksi vastustaa avointa yhteiskuntaa ja liberaalia demokratiaa, mutta tyyliin Egyptissä tai Syyriassa tilanne voi olla toinen.
Minulle ortodoksisuuden vetovoima on Jeesus.
2 tykkäystä
Aiva oikke. Näin se on.
1 tykkäys
Kaikki venäläisyys ei ole ortodoksisuutta.
Niin. Vaikuttaahan Venäjällä muutkin uskonsuunnat, aiemmin vahvasti myös juutalaisuus. Venäjää saattoi aikoinaan pitää maailman suurimpana juutalaisvaltiona. Pogromit ajoivat juutalaisia muuttamaan länteen päin ja etenkin USA:han, joka tällä hetkellä lienee maailman suurin ja vaikutusvaltaisin juutalaisvaltio. Toisin kuin monet luulevat, USA ei ole varsinaiselta hallinnoltaan kristinuskoinen, vaikka sitä ulkokuorta onkin pyritty pitämään, vaan sitä hallitsevat juutalaiset rahamiehet. Nämä hallitsevat maailman pankkeja, mm. maailman valuuttarahasto IMF:ää joka taas käytännössä omistaa esim. Ukrainan.
Siksi uutiset (ja monien asioiden sensuroiminen) sen suunnan tapahtumista ovat eräällä tavoin illuusioita, sillä mm. Ukrainan sodankäynti on olemukseltaan ja päämääriltään samaa kuin oli Venäjän vallankumouksessakin: juutalaisjohtoista, kristinuskoisen Venäjän vastaisuutta. 100 vuotta sitten sen uhrina murhattiin koko tsaariperhe.
Valtaosa Israelin alkuperäisistä, takaisin maahanmuuttajista (1800-luvun lopuilta alkaen) olivat juuri Venäjän alueiden juutalaisia sosialisteja. Nämä perustivat kibbutzeja, jotka olivat myöhemmin esikuvina NL:n kolhooseille ja sovhooseille.
Kun juutalaisateistinen NL syntyi ja kristittyjä alettiin vainota, hädissään olleet venäläiset alkoivat Jumalan sijasta kääntyä okkultismiin. Okkultismi on tänä päivänä edelleen suuri ongelma Venäjällä. Ateistisen hallinnon aikoinaan synnyttämän okkultismin nimissä tehdään murhia mm. Moskovassa aivan ongelmaksi asti.
Miten niin “juutalainen ateismi”? Juutalaisista varmaankin ehkä puolet (en tunne prosenttimääriä) ovat ateisteja. Juutalaisuus on kulttuuri joka suvaitsee ateismin, muttei kristinuskoa. Ateisti juutalainen tunnustetaan juutalaiseksi, mutta Jeesusta tunnustava juutalainen ei. Olen itse nuorena tyttönä työskennellyt ateistisilla / kommunistisilla kibbutzeilla. Siellä ei sytytelty sapattikyntttilöitä.
Heitäpäs hyvä Kulkuri arviosi siitä, paljonko Venäjällä on muslimeja.
Empä tiiä. Pitää etsiä netistä. Sattumoisin tunnen tuota juutalais-asiaa jonkin verran. Muslimi-tuttavuudet ovat jääneet harvemmalle.
Kaikkiaan luku on 10-20 miljoonan välillä, yksin Moskovassa arvioidaan jopa kaksi miljoonaa. Suhteellisesti enemmän kuin yhdessäkään länsimaassa.
Wikipedia kertoo tässä islamista Venäjällä.
Yksi mieltäni askarruttanut juttu on sekin, että viime aikoina Euroopassa terroritekoja tehneistä islamisteista yllättävän moni on kotoisin Venäjältä tai ex-Neuvostoliitosta. Myös se mies, joka sai Turun puukottajan toteuttamaan tekonsa.
1 tykkäys
Kun syön tänään vielä viimeisen rahkan, olen valmiina aloittamaan huomenna Jumalanäidin paaston. Se kestää kaksi viikkoa 1.-14.8. ja on ankara, kalaa saa syödä vain Kristuksen kirkastumisen juhlana 6.8., muuten syödään vegaanista ruokaa. Paasto päättyy Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen (ei taivaaseen astumisen tms.) juhlaan 15.8.
1 tykkäys
Tuo paasto onkin evlut:lle ihan uusinta uutta. En ole oikeastaan siihen aspektiin ortodoksisuudessa vielä perehtynyt tai siitä syvällisemmin lukenut. Onko jotain hyvää kirjaa aiheeseen suositella? Ilmeisesti paastoihin kannattaa aluksi opetella vähitellen ja kiristää sitten ajan myötä? Vai miten te olette toteuttaneet tämän? Saatteko myös muina aikoina keskiviikon ja perjantain pidettyä lihattomana(vai kuuluiko näihin myös maito yms)? Itselle on vielä vaikea omaksua, miten tämä henkisellä puolella vaikuttaa ihmiseen, on niin uusi asia. Sehän paaston pääasiallinen tarkoitus käsittääkseni on. Mitä se teille antaa?
Paasto on ortodoksisessa kirkossa tärkeä asia. Kirkkovuodessa on neljä pitkää paastoa: joulupaasto, joka kestää 40 päivää, mutta siinä voi usein syödä kalaa, toiseksi ankara suuri paasto, johon kuuluu kolme valmistusviikkoa, kuusi varsinaista suuren paaston viikkoa sekä suuri viikko (viimeinen viikko ennen pääsiäistä), kolmantena on apostolien paasto, joka on helluntain ja pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin muistopäivän 29.6. välissä ja sen pituus riippuu pääsiäisen sijainnista ja siinä voi usein syödä kalaa, ja neljänneksi Jumalanäidin paasto 1.-14.8., joka on ankara paasto. Sitten on vielä muutamia yksittäisiä paastopäiviä ja lähes jokainen keskiviikko ja perjantai ovat ankaria paastopäiviä.
Ankara paasto tarkoittaa, että syödään vain vegaanista ruokaa. Silloin ei syödä lihaa, kalaa, maitoa, kananmunia eikä mitään, mikä sisältää näitä. Tärkeämpää kuin ruokapaasto on paaston hengellinen puoli, mutta siitä ei ole mitään konkreettisia ohjeita, esim. luovutaan varsinkin suuressa paastossa kaikesta viihteestä (foorumista!) ym.
Kirjavihjeitä:
Alexander Schmemann: Suuri paasto
Munkki Serafim: Tie ylösnousemukseen
Ortodoksi.netissä on paljon paastoon liittyviä artikkeleita. Usein ne liittyvät suureen paastoon, joka on pitkä ja ankara paasto ennen pääsiäistä.
2 tykkäystä
Kiitos, pitääpä katsoa löytyisikö noita kirjastosta, toiseen olen ehkä törmännytkin. Millä tavalla sinä koet paaston ajan hengellisellä tasolla? Miten se vaikuttaa sinuun? Esimerkiksi auttaako se hiljentymään/ nöyrtymään tms? Ehkä nämä ovat vähän tungettelevia tai hölmöjäkin kysymyksiä mutta tästä paremmin tietämättömälle silti herääviä. Miten muuten jos vierailet jossain/olet kylässä, noudatatko silloin paastoa? Vai onko näissä tilanteissa ok syödä mitä tarjotaan?
Hyviä kysymyksiä, mitä ei mielestäni ole mitenkään väärin esittää, mutta mitä on ehkä hyvä pohtia yhdessä rippi-isän kanssa. Itselleni puhe paastosta aiheuttaa lähinnä morkkista siitä, miten huono kristitty olen. Mikä on varmaan ihan terve muistutus.
1 tykkäys