Ortodoksinen kirkko ja usko

ortodoksisuus

#858

Ei se ainakaan ole pyhitetyn veden tavanomaista käyttöä. Kun kysymyksessä on Ukraina niin menettelytavassa voi olla roomalaiskatolista vaikutusta. Minun käsittääkseni ortodoksi vain lakaisee jäljet pois, jos esim rienaaja tulee kirkkoon. Katolilaiset ilmeisesti käyttävät vihkivettä demonien karkottamiseen? Vai mitä katolilaiset sanovat?

Yleisellä kadulla tai maantiellä voi kävellä kuka hyvänsä. Siksi ei ole mielekästä kohdistaa siihen mitään erityisiä puhdistustoimenpiteitä. Eikä ole sopivaa käyttää kirkollisia toimituksia poliittisiin tarkoituksiin.


#859

Jos vaikkapa joku ymmärtämätön nainen pääsee livahtamaan ortodoksisen kirkon alttarihuoneeseen, alttari puhdistetaan pyhitetyllä vedellä vihmomisella.


#860

Se on kuitenkin eri asia kuin yleinen tie. Alttari on pyhitetty paikka. Puhdistettiinkohan Uspenskin alttari Askolan vierailun jälkeen? Olen itse ollut paikalla kun pappi poisti rienaajan kirkosta. Hän käski tämän poistua ja lakaisi tämän jäljet. Mitähän Pussy Riotin performanssin jälkeen tehtiin?


#861

Tien vihmominen pyhitetyllä vedellä ei kuitenkaan puhdista syntisiä sieluja.


#862

Suomen ortodoksisessa kirkkokunnassa on kolme tai neljä kertaa enemmän jäseniä kuin Helsingin katolisessa hiippakunnassa. Viimeksi mainittu paikalliskirkko ponnistelee pärjätäkseen kahdeksalla seurakunnalla (plus kappelit siellä täällä); ensin mainitun kirkon seurakuntien määrä olisi suunnitelmien mukaan laskemassa seitsemään, mikä siis olisi yksi vähemmän kuin paljon pienemmällä sisarkirkolla!


#863

Missä määrin katoliset seurakunnat toimivat Suomessa talkoopohjalta ja sääntökuntavoimin? Tämä selittäisi, miksi teillä on varaa enempiin seurakuntiin.


#864

Seurakunta eli enoria on vain kirkollinen hallintoalue. Hengellisessä mielessä varsinaisen seurakunnan muodostavat kirkkokohtaiset eukaristiset yhteisöt. Esim Helsingin ortodoksinen seurakunta, joka käsittää miltei koko entisen Uudenmaan läänin, omistaa 13 kirkkoa ja useita rukoushuoneita. Monilla kirkoilla toimii vireä yhteisö.


#865

Miten niin varaa? Eihän niihin varaa olekaan. Hiippakunta on taloudellisesti miinuksella. Vapaaehtoinen jäsenmaksu riittäisi ratkaisemaan kaikki taloudelliset ongelmat, jos se vain saataisiin jokaiselta jäseneltä hänen tulojensa mukaan, vaan kun ei saada. Tästä asiasta tuli (taas!) hiljattain piispallinen kehotuskirje kaikkiin hiippakunnan kotitalouksiin. Kertokoon @Max enemmän jos tahtoo.


#866

Ehkä tuossa on enemmän kyse perinteestä, jonka mukaan suunnilleen jokainen kirkko on samalla seurakunta, ainakin jos siellä asuu edes yksi pappi.

Mutta joo, ei Suomen katolisissa seurakunnissa ole palkattua työvoimaa juuri lainkaan, ja usein papit korjailevat itse rakennuksia yms.


#867

Saako Suomen katolinen kirkko tukea esim. Vatikaanista?


#868

Ja kirkkomummot ikoneita.

:toilet:


#869

Ainakin Saksasta. Mm. Ansgar Werk ja Bonifatius Werk tukevat saksalaisissa hiippakunnissa ja Sveitsissäkin Katolista kirkkoa Pohjoismaissa. Kolehtia kerätään mm. köyhän Suomen katolilaisten tueksi ja muitakin keräyksiä järjestetään ja taloudellista tukea annetaan.

https://www.bonifatiuswerk.de

https://ansgar-werk.de


#870

Saksasta tulee alati vähenevää tukea tosiaan, kuten @Dolores yllä kertoikin.

Vatikaanille päinvastoin keräämme kolehdin kerran vuodessa, samana sunnuntaina kuin koko maailmassa. Voit ehkä arvata, että Vatikaanilla on avustettavanaan hieman köyhempiäkin hiippakuntia kuin tämä Helsinki. Eikä se Vatikaanikaan - päinvastaisesta propagandasta huolimatta - ole mitenkään erityisen rikas. Vatikaanin omaisuus on pääosin historiallisia rakennuksia ja taidetta, joista päivittäisessä elämässä aiheutuu ennen muuta suuria kustannuksia.


#871

“Katekumeenikurssit ja ortodoksiapiirit käynnistyvät syyskuussa ainakin 20:lla paikkakunnalla eri puolilla maata.” (Myös joissakin muissa paikoissa kuin jutussa mainituilla paikkakunnilla.) Katekumeenit liitetään kirkkoon tavallisesti pääsiäisen alla, mutta jotkut saattavat tarvita pitemmänkin miettimisajan.

Opetusta kirkkoon liittymistä harkitseville ja muillekin kiinnostuneille


#872

Onko yksittäisen ortodoksin patriarkaatin vaihto yleinen teko ortodoksien keskuudessa kansainvälisesti?
Mitä käytännön merkitystä sillä on jos entinen ja uusi patriarkaatti ovat yhteydessä toistensa kanssa?
Jos Suomessa vaihtaa patriarkaattia, tuleeko ongelmia toimituksiin osallistumisen kanssa?


#873

Muissa maissa ei liene kirkon jäsenyyttä, kun ei ole kirkollisveroakaan, vaan jokainen kuuluu sinne, minne katsoo kuuluvansa. Oletan, että jos Suomen ortodoksisen kirkon jäsen haluaa mennä ehtoolliselle Moskovan patriarkaatin kirkossa, hänen täytyy mennä joka kerran synnintunnustukselle Moskovan patriarkaatin papin luokse, mahdollisesti venäjäksi.


#875

Tässä yksi esimerkki katekumeeniopetuksen ohjelmasta (Joensuun seurakunta):

Katekumeeniopetus 2018 – 2019

Katekumeeniopetus on kirkon jäsenyyteen tähtäävää opetusta. Kurssi koostuu opetuskokoontumisista sekä jumalanpalveluselämään osallistumisesta. Kurssi on vapaaehtoinen eikä siihen osallistuminen aiheuta mitään sitoumuksia, eli opetukseen voi osallistua myös yleisen kiinnostuksen vuoksi. Kurssin aikana tutustutaan kirkon opilliseen elämään sekä perinteeseen ja tapoihin. Kurssin aikana sen osallistujat voivat käydä hengellisiä keskusteluja keskenään sekä luottamuksellisesti seurakunnan papiston kanssa. Kurssilta kirkkoon liittyvät osallistuvat synnintunnustukseen. Liittäminen tapahtuu joko kasteen ja mirhavoitelun tai pelkän mirhavoitelun kautta riippuen siitä mistä yhteisöstä kirkkoon liitytään.

Missä ja milloin?

Uusi katekumeeniryhmä alkaa syksyllä 2018. Kokoontumiset alkavat klo 17 jumalanpalveluksella Nikolaoksen kirkossa. Opetus alkaa noin klo 17.30 joko kirkossa tai viraston kokoushuoneessa kokoontumiskerrasta riippuen. Tila ilmoitetaan piakkoin.

Katekumeenikurssin 2018 – 2019 ohjelma ja opettajat, muutokset mahdollisia.

24.10. Ortodoksisen kirkon yleisesittely ja käsitys kirkosta ja suhde muihin
kirkkoihin, Isät Aleksander ja Tuomas
7.11. Ortodoksinen kirkkovuosi ja ajan pyhittäminen isä Aleksander
21.11. Mitä on olla ortodoksi, Ortodoksinen elämäntapa isä Aleksander
12.12. Rukouselämä isä Tuomas
16.1. Käsitys kuolleista ja kuolleiden muistaminen isä Marko
30.1. Sakramentit, isä Aleksander
13.2. Ehtoollinen ja katumus isä Aleksander
27.2. Kirkkorakennus jumalanpalvelustilana ja sen esineistö, Ristit ja ikonit isä Tuomas
10.3. klo 9.30 Opetusliturgia isä Stefan
13.3. Raamattu ja traditio isä Tuomas
27.3. Pyhien kunnioittaminen ja pyhäinjäännökset, isä Marko
10.4. Avoimia kysymyksiä, mirhavoiteluun valmistautumista ja nimipäiväasioita liittyjille
Isät Aleksander ja Tuomas
20.4. klo 9 Mirhavoitelu kirkkoon liittyville Suuren lauantain liturgiassa

Jumalanpalvelukset

Tärkeä osa kirkkoon liittymisessä on jumalanpalveluksiin osallistuminen. Ortodoksisen kirkon jumalanpalvelukset ovat avoimia kaikille, ainoastaan ehtoollisen sakramenttiin ei voi vielä katekumeeniaikana osallistua. Jumalanpalvelus on kirkon elämän sydän ja rukous sen hengitystä, siksi on tärkää osallistua jumalanpalveluksiin jo katekumeeniaikana ennen kirkkoon liittymistä.

Opettajana toimii

Syksyllä 2018 alkavan kurssin vetäjänä toimivat pastori Aleksander Roszczenko ja kirkkoherra Tuomas Järvelin.


#876

Munkkidiakoni Damaskinos Ksenofontoslainen (Jaakko Olkinuora): INTERNET JA HENGELLISYYS
(lopussa rukous, jolla valmistaudutaan netin avaamiseen)

Internet ja hengellisyys

Internet on muuttanut ihmiskuntaa monella tavalla – ainakin sitä osaa ihmiskunnasta, jolle internet on saatavilla. Tutkijat ovat havainneet erityisesti sosiaalisen median tuoneen muutoksia ihmisen ajatteluun ja jopa aivojen rakenteisiin. Luet tätäkin kirjoitusta internetin kautta.

Uskon, että internet on kuitenkin yksi aikamme suurimmista hengellisistä ongelmista, vaikka olemme haluttomia tätä useimmiten myöntämään. Suomalaiskouluissa ja -työpaikoilla rohkaistaan runsaaseen tietotekniikan käyttöön. Esimerkiksi opiskelu tapahtuu pääasiassa tietokoneiden avustuksella. Luostarissamme toimitaan päinvastoin: internetin ja jopa matkapuhelinten käyttö on tiukasti rajoitettua. Vain munkit, joiden kuuliaisuustehtävät vaativat teknologian käyttöä, ovat laitteiden kanssa tekemisissä. Vanhuksemme puhuu usein teknologian käytön vaaroista.

Internetin käytön vaarat jakaantuvat käsittääkseni neljään osaan: 1) internetin sisällön vaaroihin, 2) hengelliseen velttouteen, 3) himollisuuden hallitsemattomaan kasvamiseen sekä 4) toisista ihmisistä ja lopulta myös kirkosta vieraantumiseen. Käsittelen seuraavassa kaikkia näitä.

  1. INTERNETIN SISÄLLÖN VAARAT

Internetiä voidaan kieltämättä myös käyttää hyvään. Pyhä Maksimos Tunnustaja toteaa Filokaliassa: ”Asiat sinänsä eivät ole pahoja, pahaa on ainoastaan niiden väärinkäyttö. Tämä väärinkäyttö taas johtuu siitä, ettei mieli välitä ohjata luontaisia voimiaan oikeaan. … Raamattu ei kiellä meiltä mitään, minkä Jumala on antanut käyttöömme. Se tuomitsee ainoastaan kohtuuttomuuden ja kehottaa hylkäämään harkitsemattomuuden. Raamattu ei kiellä syömästä, ei siittämästä lapsia, se ei kiellä varallisuutta eikä sen oikeaa käyttöä.” Internetkin on hyödyllinen, kun sitä voi käyttää oikein: erityisesti vieraita kieliä osaaville on verkossa saatavilla myös hengellistä lukumateriaalia.

Toisaalta internetissä tulee olla myös tarkkana kirkollisen sisällön kanssa. Erityisesti kirkkopolitiikkaan liittyvät artikkelit ovat usein agendaltaan vaarallisia, jos niiden lähtökohtia ei osata arvioida. Verkkomateriaali saattaa olla esimerkiksi skismaattisen tai harhaoppisen ryhmittymän tuottamaa, eikä tämä aina käy selkeästi verkkosivuilta esille. Turvallisempaa on pyytää omalta rippi-isältä itselle sopivaa hengellistä luettavaa eikä ajelehtia päämäärätiedottomasti verkkosivulta toiselle. Pahimmillaan tämä voi johtaa haitallisten hengellisten vaikutteiden omaksumiseen.

Aivan oma lukunsa on internetin muu tarjonta. Väkivaltaiset, laittomat ja seksuaaliset sisällöt eivät luonnollisestikaan kuulu ortodoksille sopiviin verkkosisältöihin. Ongelmallista on myös se, että tällaiseen materiaaliin saattaa törmätä myös tahattomasti. Kirkkoisät kehottavat meitä varjelemaan aistejamme: internetin maailmassa tämä on erityisen totta.

  1. HENGELLINEN VELTTOUS

Hengellinen taistelumme on paholaista ja hänen henkivoimiaan vastaan. Kirkon perinteessä meitä usein muistutetaan siitä, että pahan hyökkäys ei aina ilmene suoranaisena pahan tekemisenä, vaan hän yrittää estää meitä tekemästä hyvää ja lähestymästä Jumalaa. Internetillä ja aivan erityisesti sosiaalisella medialla on turruttava vaikutus: lukeminen on vähentynyt ja esimerkiksi uniongelmat ovat kasvaneet älylaitteiden käytön myötä. Tällöin paholainen on saavuttanut haluamansa: emme lue hengellisesti hyödyllistä kirjallisuutta tai käytä aikaamme ja energiaamme vaikkapa rukoiluun tai lähimmäisen auttamiseen, kun roikumme tuntikausia Facebookin tai Twitterin uutisvirrassa ja Netflixin sarjoja seuraamassa. Kaikilla näillä on tutkitusti addiktoivia vaikutuksia.

  1. HIMOLLISUUDEN KASVU

Edellä jo käsittelimme sitä kirkon näkökulmasta vaarallista sisältöä, kuten seksuaalista ja väkivaltaista kuvastoa: tällainen verkkomateriaali luonnollisesti tuo sieluun vaarallisia himoja. Aistien varjeleminen on tarpeen. Erilainen vaara piilee kuitenkin myös sosiaalisessa mediassa, joka on yleisesti muokannut keskustelukulttuuria. Monet keskustelupalstat, vaikka niiden tarkoitus olisi näennäisesti hyvä (esimerkiksi ortodoksisuudesta keskusteleminen), äityvät riitelemiseksi ja kyvyttömyys todelliseen dialogiin kuultaa viestiketjujen läpi. Oman mielipiteen kuuluttaminen herättää helposti myös hengellistä ylpeyttä. Parempi tässä tilanteessa on pidättäytyä keskustelemasta ja rukoilla Jumalalta tyyneyttä sekä pyrkiä kuuntelemaan Jumalan ääntä kirkon jumalanpalvelusten ja rukouksen kautta.

  1. TOISISTA IHMISISTÄ JA KIRKOSTA VIERAANTUMINEN

Myös ortodoksinen kirkko on pyrkinyt tuomaan esille sanomaansa verkkoyhteyden kautta kaikkialle maailmaan. Suomessa on jo pitkä radiojumalanpalvelusten perinne, ja nykyään myös esimerkiksi YLE Areenasta ja YouTubesta voidaan löytää paljon nauhoitettuja jumalanpalveluksia. On tärkeä muistaa, että tällaiset tallenteet eivät korvaa varsinaista jumalanpalvelukseen osallistumista, vaan ne on ensisijaisesti tarkoitettu niille, jotka eivät esimerkiksi sairauden takia pääse kirkkoon. Videoyhteys ei voi välittää kirkon sakramentteja. Se ei myöskään korvaa sitä kohtaamista, jonka kirkossa ruumiillisesti koemme.

Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus: hän kohtaa muut ihmiset paitsi sielussaan, myös ruumiillisesti. On tärkeää kokoontua fyysisesti yhteen muiden kanssa ja todella tuntea olevansa osa Kristuksen ruumista, kirkon yhteisöä, joka koostuu todellisista ihmisistä. Vaikka heidän kanssaan tulisi joskus ristiriitoja, ovat nekin tärkeitä: ne opettavat meitä nöyrtymään ja pyytämään anteeksi. Videota katsellessa tämä ei ole mahdollista.

Edellä myös totesimme hengellisen materiaalin ja verkkokeskustelujen vaarat. Ortodoksisessa kirkossa on vahva hengellisen ohjauksen traditio: verkkokeskusteluissa esitettyjen spekulointien ja poleemisten mielipiteiden sijaan kannattaa kysyä omalta rippi-isältä, jos jokin hengellinen tai kirkkopoliittinen aihe jää vaivaamaan. Hengellinen lukeminen niin ikään on hyvä valita oman rippi-isän kanssa yhteistyössä.


Mikä siis ratkaisuksi internetin käytön kanssa? Ensimmäinen ratkaisu on rajoittaa älylaitteiden ja tietokoneiden käyttöä vain tiettyyn osaan päivää – ainoastaan välttämättömyyksiin. On hyvä jättää tiettyjä aikoja päivään, jolloin kaikki äänet ja hälytykset ovat pois päältä. Tämä on tärkeää omistaa rukoukselle, hengelliselle opiskelulle tai yksinkertaisesti hiljaa olemiselle.

Kun kuitenkin joudumme avaamaan verkkoyhteyden, voimme valmistautua siihen rukouksella, niin kuin kaikkiin muihinkin elämämme toimiin, esimerkiksi näin:

”Kristus, meidän Jumalamme – Sinä, joka olet maailman valo! Valista minun ymmärrykseni etsimään sitä, mikä on hyvää, ja välttämään sitä, mikä on pahaa. Suojele minut pahojen henkien, himojen hyökkäyksiltä ja kaikilta sielulle haitallisilta kuvilta. Säilytä mieleni tyynenä ja anna minun rakastaa niin lähellä kuin kaukanakin olevaa lähimmäistäni Jumalansynnyttäjän ja kaikkien pyhien esirukouksien tähden, sillä Sinä olet kiitetty yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.”


#877

^Teksti erinomainen, mutta pitkät lainaukset ilman spoilereita ovat syntiä.

Sitten muihin aiheisiin. En tiedä, onko täällä Kiina-harrastajia, jota saattaisi kiinnostaa. Liturgia on käännetty käännetty kiinaksi eli varmaan mandariiniksi.


#878

Kreikassa ortodoksien keskuuteen on jostakin syystä levinnyt USA:sta lähtöisin oleva käsitys, että tietokoneissa ja kännyköissä on pedon luku. Jopa Valamon kansanopistossa tätä levitettiin omana luostariaikanani. Taivaalle kiitos ko. opettaja ei ole enää opiston palveluksessa.

Kuulen kaikuja tästä ajattelusta Damaskinoksen kirjoituksessa.