Moskovan patriarkaatissa on näköjään aiemmin tänä vuonna kanonisoitu autonomian ajan Suomessa syntynyt nunna.
1 tykkäys
Hieno uutinen! Tulen pyytämään esirukouksia.
1 tykkäys
Kirjauutisia.
Valamon luostari on julkaissut uuden suomennoksen pyhän Andreas Kreetalaisen Suuresta katumuskanonista, suomennos pappismunkki Damaskinos Ksenofontoslainen, 157 isoa sivua, kovakantinen. Kirja sisältää sekä suuren paaston ensimmäisen viikon maanantaina, tiistaina, keskiviikkona ja torstaina neljässä osassa toimitettavan että suuren paaston viidennen viikon torstaina yhdellä kertaa toimitettavan version katumuskanonista sekä Maria Egyptiläisen elämäkerran pitkän version ja suuren ehtoonjälkeisen palveluksen. Suuri katumuskanoni on julkaistu aikaisemmin 1976 nimellä Pyhä ja suuri paasto III, mutta sitä ei ole ollut pitkiin aikoihin saatavana käytettynäkään.
Pyhän Johannes Damaskolaisen Ortodoksisen uskon tarkka esitys I ja Ortodoksisen uskon tarkka esitys II on julkaistu uusina painoksina. Näitä on ollut lähes mahdotonta löytää käytettyinä, mutta III ja IV osaa on ollut yhä saatavana. Neljä pientä mutta pippurista kirjaa.
Kaikkien Athosvuoren Pyhien Perintösäätiö (Lammin yhteisö) on julkaissut kaksi akatistosta: Akatistos pyhälle isällemme Paisios Athosvuorelaiselle ja Akatistos pyhälle isällemme Porfyrios Kausokalivialaiselle. Useita kirjoja pyhän Paisioksen elämästä ja opetuksista on julkaistu suomeksi ja Rakkauden haavoittama pyhän Porfyrioksen elämästä ja opetuksista.
Jännityksellä odotamme Valamon luostarin metalli-ikonikirjaa, joka ilmestyy ensi viikolla.
3 tykkäystä
Kun ilmoitettiin, että Ekumeeninen patriarkaatti on tunnustanut pyhittäjä Johannes Valamolaisen ja pyhän marttyyri ja tunnustaja Johannes Ilomantsilaisen (Karhapää) pyhiksi, minä mainitsin, että virallisesti pyhäksi toteaminen vaatii vielä suuria valmisteluja. Kirkon sivuilla on pitkä isä Marko Mäkisen artikkeli kanonisointiaktista:
Mielenkiintoinen blogaus Kreetan synodista. Sävy on hieman poleeminen, mutta ei mitenkään överiksi vedetty.
Metalli-ikonit. Vuosituhantista perinnettä, toimittanut arkkimandriitta Sergei
Viime viikolla ilmestyi tämä todella upea kirja metalli-ikoneista. Iso koko noin 28 x 23,5 cm, kovakantinen, 325 sivua. Valtavasti kuvia metalli-ikoneista ja -risteistä ja venäläisen tutkijoiden erinomaisia artikkeleita tästä aiheesta. Kirja liittyy Valamon luostarin näyttelyyn Valamon kätköistä - käspaikat ja metalli-ikonit, joka on nähtävissä vielä 28.2.2019 asti. Kirjan hinta 75 euroa.
Erittäin mielenkiintoinen pappismunkki, professori Serafim Seppälän radiohaastattelu Areenassa:
Kuusi kuvaa professori ja ortodoksimunkki Serafim Seppälän elämästä
Hän ei suosittele kenellekään elämistä munkkina luostarin ulkopuolella (niin kuin hän itse elää). Haastatteluun liittyvät kuvat ovat netissä.
1 tykkäys
- Metropolitan Hilarion Alfeyev: Jesus Christ - His Life and Teaching. Volume 1. The Beginning of the Gospel, St Vladimir’s Seminary Press 2018, 561 sivua.
Metropoliitta Ilarion Alfejevilta on ilmestynyt viime vuonna tämä englanninnos, joka on ensimmäinen Jesus Christ -sarjan kuudesta osasta.
Hänen edellinen sarjansa ainakin on aivan erinomainen.
Metropolitan Hilarion Alfeyev: Orthodox Christianity:
- Volume I The History and Canonical Structure of the Orthodox Church, 350 sivua
- Volume II Doctrine and Teaching of the Orthodox Church, 597 sivua
- Volume III The Architecture, Icons, and Music of the Orthodox Church, 369 sivua
- Volume IV The Worship and Liturgical Life of the Orthodox Church, 394 sivua
Pääsiäinen on tänä vuonna harvinaisen myöhään, vasta 21.4. Ortodoksisessa kirkossa tähän kirkkovuoden suurimpaan juhlaan valmistaudutaan suuren paaston valmistusviikoilla, suuressa paastossa ja suurella viikolla. Tämän vuoden päivämäärät:
PAASTON VALMISTUSVIIKOT
3.2. – 11 viikkoa ennen pääsiäistä (ei mahdu joka vuosi, jos pääsiäinen on kovin varhain): Sakkeuksen sunnuntai
10.2. – 10 viikkoa ennen pääsiäistä: publikaanin ja fariseuksen sunnuntai
Ensimmäinen valmistusviikko, paastoton viikko (ei paastoa edes keskiviikkona ja perjantaina)
17.2. – 9 viikkoa ennen pääsiäistä: tuhlaajapojan sunnuntai
Toinen valmistusviikko: liharuoasta luopumisen viikko (vielä saa syödä lihaa ja kalaa, mutta keskiviikkona ja perjantaina tavallinen ankara paasto)
24.2. – 8 viikkoa ennen pääsiäistä: tuomiosunnuntai (viimeinen päivä, jona syödään lihaa ja kalaa)
Kolmas valmistusviikko: maitoruoasta luopumisen viikko, ”juustoviikko” (paastoviikko, mutta maitotuotteita ja kananmunia saa syödä joka päivä, myös keskiviikkona ja perjantaina)
SUURI PAASTO 4.3.–14.4.2019
3.3. – 7 viikkoa ennen pääsiäistä: sovintosunnuntai (viimeinen päivä, jona syödään maitotuotteita ja kananmunia)
Ensimmäinen paastoviikko: puhdas viikko
10.3. – 6 viikkoa ennen pääsiäistä: ortodoksisuuden sunnuntai
Toinen paastoviikko
17.3. – 5 viikkoa ennen pääsiäistä: pyhittäjä Gregorios Palamaksen sunnuntai
Kolmas paastoviikko
24.3. – 4 viikkoa ennen pääsiäistä: ristinkumartamisen sunnuntai
Neljäs paastoviikko
31.3. – 3 viikkoa ennen pääsiäistä: pyhittäjä Johannes Siinailaisen sunnuntai
Viides paastoviikko
7.4. – 2 viikkoa ennen pääsiäistä: pyhittäjä Maria Egyptiläisen sunnuntai
Kuudes paastoviikko, Lasaruksen lauantaina mäti sallittu
14.4. – Viikkoa ennen pääsiäistä: Herran ratsastus Jerusalemiin, palmusunnuntai
SUURI VIIKKO 15.–20.4.2019
Suuri maanantai, suuri tiistai, suuri keskiviikko, suuri torstai, suuri perjantai, suuri lauantai
21.4.2019 – HERRAN PÄÄSIÄINEN, KRISTUKSEN YLÖSNOUSEMUS
Ortodoksinen pääsiäinen on tänä v uonna 28.4. Suomen ortodoksinen kirkko ainoana viettää greogoriaanista pääsiäistä. Oli miten oli pääsiäiseen on vielä pitkä aika. Vietetään nyt ihan rauhassa teofaniaa.
Tuhat vuotta on Jumalalle kuin yksi päivä. Ei siinä muutamalla päivällä tai viikolla ole väliä.
Haluaisitko todella, että suuri perjantai olisi työpäivä?
Pitäisiköhän palata panortodoksiseen käytäntöön…
Miksi Suomessa oikein siitä poiketaan?
Suurena perjantaina on kolme pitkää jumalanpalvelusta. Jokainen ehtii ainakin yhteen niistä, jos haluaa. Esim Kreikassa, vaikka se on ortodoksinen maa, suuri perjantai on työpäivä. Kun suurena torstaina vietetään ehtoollisen asettamisen muistoa, niin se on siellä vapaapäivä.
En toki, mutta tahtoisin viettää juhlia yhdessä suurimman osan kanssa ortodoksista maailmaa.
Esipuheen mukaan 1. osassa käsitellään evankeliumien alkuosaa Kristuksen syntymästä ja kasteesta opetuslapsiin ja ensimmäisiin konflikteihin vastustajien kanssa asti, 2. osassa vuorisaarnaa, 3. osassa Kristuksen ihmeitä, 4. osassa Hänen vertauksiaan, 5. osassa niitä kohtia, jotka ovat vain Johanneksen evankeliumissa, ei synoptikoilla, ja 6. osassa Kristuksen kärsimystä, kuolemaa ja ylösnousemusta.
Ja tähän sarjaan on tulossa vielä V osan englanninnos.
Ortodoksisuudesta tyhmä kysymys:
Joulun vietto. Ortodoksiystäväni toivottelivat toisilleen eilen hyvää joulua. Tiesin, että pääsiäistä viettävät eri aikaan, mutta ilmeisesti myös joulua. Miten tämä joulu ortodokseilla asettuu? Se ei kuitenkaan ilmeisesti ole kovin yhtenäinen ortodokseillakaan, mistä se johtuu?
Vanhaa kalenteria käyttävät juhlivat joulua 6. tammikuuta. Mutta aina varma valinta on toivottaa “Hyvää juhlaa!” Se on oikein sopiva ortodoksinen toivotus, joka sopii kaikkiin juhliin aina pääsiäisestä nimipäiviin ja praasniekkoihin.
1 tykkäys
Osa paikalliskirkoista noudattaa juliaanista kalenteria ja osa muunneltua (? “Revised” taitaa olla yleinen termi) juliaanista kalenteria, jossa kaikki paitsi pääsiäisestä riippuvat juhlat menevät käytännössä gregoriaanisen kalenterin mukaan. Poikkeuksena tietysti kummajainen nimeltä Suomen autonominen arkkipiispakunta, jossa kaikki juhlat menevät gregoriaanisen kalenterin mukaan. Väkimääräisesti suurin osa ortodokseista taitaa elää juliaanisen kalenterin mukaan, paikalliskirkoittain en ole ihan varma.
Ideana uudessa kalenterissa taitaa olla, että se on astronomisesti tarkempi ja täsmää valtioiden kalenterin kanssa. Kalenterin vaihto synnytti kuitenkin skismoja joissakin ortodoksisissa maissa, gregoriaanista kalenteria vastaan on historian saatossa taidettu lausua pari anateemaa ja kalenterin päivityksestä ei ole yleisortodoksista päätöstä. Tästä syystä iso osa noudattaa edelleen juliaanista kalenteria eikä kukaan (pl. Suomen kirkko) noudata päivitettyä kalenteria pääsiäisen osalta.
Nykyisistä kehityskuluista viimeisimmät taitaa olla, että Puolan kirkko palasi kokonaan vanhaan kalenterin päivitetystä kalenterista ja Ekumeenisen patriarkaatin Viron kirkko päivitti pääsiäisensä juliaanisen kalenteriin.
Itse asiassa se joulu on 7.1. ja koskee ainakin Venäjää, Ukrainaa ja Serbiaa. Kreikka ja Romania tietääkseni viettävät joulua 25.12. Ukrainan osalta en ihmettelisi, jos siellä pian siirryttäisiin kreikkalaiseen käytäntöön.
Yleensä kuitenkin sielläkin, missä noudatetan uutta ajanlaskua, pääsiäinen on kuitenkin vanhan luvun mukaan. En halua meille vanhaa ajanlaskua, ainoastaan ortodoksisen pääsiäisen (ja sen mukaan järjestyvät juhlat) . Vanhasta ajanlaskusta on se haitta, että silloin maallinen uusi vuosi on ennen joulua ja joulupaasto katkeaa uuden vuoden mässäilyyn. Esim Venäjällä uusi vuosi on se suurin juhla, jolloin perheet kokoontuvat, lapset saavat lahjoja ja pakkasukko käy ennen sitä koulujen kuusijuhlissa. Uuden ajanlaskun noudattajilla sen sijaan on pyhät oikeassa järjestyksessä: ensin joulu, sitten uusi vuosi ja sitten teofania. Ukrainassa joulu on suuri juhla toisin kuin Venäjällä ja siellä on paljon jouluperinteitä.
Savonlinja lopetti vuoden alusta bussivuoron, joka lähtee aamulla Helsingistä Joensuuhun ja saapuu Valamon pysäkille noin kello 14.30. Päivän ainoa toinen bussi saapuu Valamoon vasta noin kello 18.30. Tämä tekee pyhiinvaeltajien, turistien ja Valamon opiston kurssien osanottajien pääsyn Valamoon vaikeaksi. Heidän täytyy viipyä yksi ylimääräinen yö Valamossa ja mahdollisesti ottaa ylimääräinen päivä lomaa. Sitä paitsi tämä koskee niitäkin, jotka eivät kulje bussilla: monet opiston kursseista eivät toteudu, jos osanottajia ei ole riittävästi.
Olisi hyvä, jos mahdollisimman monet allekirjoittaisivat adressin bussilinjan palauttamiseksi. Savonlinja on palauttanut erään toisen bussilinjan, kun protestoijia oli paljon.
1 tykkäys