Ortodoksinen kirkko ja usko

Meidän täytyy olla hyvin kiitollisia siitä, että jotkut suomentavat ortodoksista kirjallisuutta talkootyönä. Tässä tapauksessa jonkun teologin olisi pitänyt ei ainoastaan lukea suomennosta läpi ja kommentoida joitakin kohtia vaan verrata virke virkkeeltä koko suomennosta ranskankieliseen lähdetekstiin, mutta se olisi ollut melkein yhtä suuri työ kuin suomentaminen, ja mistä olisi löytynyt sellainen teologi, joka osaa erinomaisen hyvin ranskaa ja on valmis tekemään tämän vertailun ja vieläpä talkootyönä?

1 tykkäys

Tiedoksi. Losski-suomennos on julkaisijan mukaan sekä kielihuollettu vertaamalla englannokseen ja jopa opillinen oikeellisuus tarkastettu vielä toisen henkilön toimesta. Tämä ei kyllä ilmene suomennoksesta.

Luvuissa 2-5 on kaikenlaista “mielenkiintoista”. Itse en oikein nyt jaksa lukea seikkaperäisemmin muita lukuja. Aikanaan ehkä.

Olen toki ollut yhteydessä Valamon luostarin johtajaan aiheesta. Häneltähän sain arvostelukappaleen.

Esimerkissä alla mennään jo aika metsään kolminaisuusopissa. Loskissa ei siis ole vika, vaan suomennoksessa.

Vaikka luotuja ei olisi, Jumala olisi silti Kolminaisuus - Isä, Poika ja Pyhä Henki - koska luominen on persoonien prosession tahdonilmaisu, heidän “luontonsa” … mukaan.

Even though the created order did not exist, God would still be Trinity - Father, Son and Holy Ghost - for creation is an act of will: the procession of the persons is an act “according to nature”.

Les créatures pourraient ne pas exister, Dieu serait quand même Trinité - Père, Fils et Saint-Esprit, car la création est un acte de volonté, la procession des personnes est un acte “selon la nature”.

Kesäterveisin.

Lars Ahlbäck

Itse luin tuon kirjan heti sen ilmestyttyä. Kielet eivät ole vahvuuteni. Luterilaisena lukija kirja oli kuitenkin minulle antoisaa luettavaa, käännös virheistä en silloin tiennyt.

1 tykkäys

Ooh. Rispektiä. :slight_smile:

Losskin kirja on klassikko. Suomennos ei ole hyvä ja joitain kohtia on jopa mahdotonta ymmärtää siinä. Olisin suonut suurteokselle laadukkaan käännöksen.

Lars Ahlbäck

Kun Vigilian tai Liturgian ohessa lukee suluissa slaavi, niin tarkoittaako se, että koko palvelus toimitetaan kirkkoslaavilla, opetuspuhe mukaanlukien?

Yleensä kyllä. Jos on slaavinkielinen liturgia, niin se on kokonaan slaavinkielinen. Jos käytetään sekä suomea että kirkkoslaavia, silloin lukee, että palvelus on monikielinen.

Opetuspuhe ei tietenkään ole kirkkoslaaviksi, vaan kansankielillä esim venäjäksi ja suomeksi.

1 tykkäys

Aivan totta. Aiheellinen tarkennus. Eihän sitä kukaan puhu.

Joskin ainakin Helsingissä ja muistaakseni myös Joensuussa kuulee ihan vakkari-palveluksissa muutaman rukouksen slaaviksi. Muista seurakunnista ei muistikuvia.

Näin meneteltiin ainakin 80-luvulla Valamossakin. Ja kun venäläinen “lainapappismunkki” Vikenti toimitti palveluksen, hän pudotteli joskus slaavia vähän enemmänkin…

1 tykkäys

Laitetaanpa tämä tänne. Tuli ainakin itselleni uutena asiana. Linkin takana dokumentti Antiokian ortodoksisen ja orientaaliortodokisen kirkkojen suhteista vuodelta 1991. Käsittelee lähinnä käytännön seikkoja siitä, miten toimitaan, kun toimitetaan esimerkiksi sakramentteja toisen kirkon jäsenille.

1 tykkäys

Johannes Karhapää liitetään pyhien joukkoon kanonisointipalveluksissa 12.-13.7.2019 nimellä pyhä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalainen.

Perjantaina aamupäivällä muistopalvelus Joensuun Siilaisilla “punaisten muistomerkillä”, paikalla, missä Johannes Karhapää teloitettiin 1918. Karhapää ei ollut kommunisti, mutta hänet ammuttiin yhdessä kommunistien kanssa, koska hänen katsottiin rajan lähellä asuvana, aktiivisesti ortodoksisuudesta valistaneena miehenä, jolla oli yhteyksiä venäläisiin, samaan joukkoon kuuluvaksi. Muistomerkissä ei lue mitään punaisista eikä kommunisteista vaan “aatteen puolesta kuolleista”. Jos viranomaiset sallivat, muistomerkin luokse tulee myöhemmin muistoikoni pyhälle Johannekselle.

Perjantaina iltapäivällä muistopalvelus Johannes Karhapään ja hänen omaistensa puolesta Ilomantsin Kokonniemen hautausmaalla, minne pyhä Johannes on haudattu. Tämä on viimeinen muistopalvelus, jossa rukoillaan hänen puolestaan; tästä lähtien ruvetaan pyytämään hänen esirukouksiaan meidän puolestamme. Hän toimi Sonkajanrannalla, joka kuului siihen aikaan Ilomantsin seurakuntaan, mutta nykyisin se kuuluu Joensuun seurakuntaan.

Perjantai-iltana kanonisointivigilia Joensuun Sonkajanrannan Pyhän profeetta Hannan kirkossa. Hänen ikoninsa tuodaan vigiliassa ensimmäistä kertaa kunnioitettavaksi.

Lauantaiaamuna kanonisointiliturgia Sonkajanrannan Pyhän profeetta Hannan kirkossa. Liturgia striimataan kirkon verkkosivuilla.

Lauantaina iltapäivällä akatistos pyhälle marttyyrille ja tunnustajalle Johannes Sonkajanrantalaiselle.

Palveluksissa ovat mukana kaikki toimessa olevat piispat.

1 tykkäys

Myös vigilia perjantaina kello 17.00 striimataan kirkon sivuilla. Liturgia siis lauantaina kello 9.00. Ne ovat nähtävinä myöhemminkin.

Pyhän marttyyrin ja tunnustajan Johannes Sonkajanrantalaisen ikoni ja troparit on julkaistu.

Terveisiä Sonkajanrannasta. Kirkko oli suhteellisen täynnä ja vigilia oli kaunis. Ainoana varjopuolena, että oli hemmetin kylmä.

2 tykkäystä

Pyhän marttyyrin ja tunnustajan Johannes Sonkajanrantalaisen kanonisointijuhlan liturgia 13.7.2019.

Valamon luostari on julkaissut uudet painokset piispa Aleksanterin kirjoista, jotka Weilin+Göös julkaisi ensimmäisen kerran noin 50 vuotta sitten. Molemmissa on lyhyitä kirjoituksia monista eri aiheista. Ne ovat kumpikin aivan erinomaisia. Ensimmäinen julkaistiin, kun piispa Aleksanteri oli täyttänyt 85 vuotta, ja toinen kaksi vuotta myöhemmin, kun hän oli jo siirtynyt uskon portilta sisälle elämään.

Uskon portilla

Ikkuna iäisyyteen

1 tykkäys

Molemmat olen aikoinaan lukenut, toisen omistanutkin…
Hieno teko, nämä uudet painokset. Laitetaan lukulistalle!

1 tykkäys

Hei. Kysyisin sellaisesta, että kun ortodoksi siunaa ruuan ristinmerkillä tekeekö hän ristinmerkin ”itsensä yli”, eli kuten kirkossa, vai siunaako ruuan ristinmerkillä (ruuan yllä) oikealta vasemmalle tai vasemmalta oikealle(kuten esim toista ihmistä siunattaessa).

Jos siunaa itsensä, ristinmerkki tehdään normaalisti ylh-alh-oik-vas. Jos maallikko sen sijaan siunaa esim. vuoteensa, ateriansa, lapsensa, läheisensä tmv., niin silloin se menee tosiaan ylh-alh-vas-oik.

Jotkut tekevät ennen aterioinnin aloittamista ristinmerkin itsensä yli, jotkut ruuan yli, jotkut molempien yli. Ihmisillä on erilaisia tapoja. Itse teen ristinmerkin normaalisti aterioinnin alkaessa.

3 tykkäystä