Mahtavaa! (Tosin tämä ei ole varsinaisesti uutinen, sillä Juurikkala vihittiin jo viime keväänä.)
Pitkästä jutusta voisi peistata tähän yhtä ja toista. Riittäköön kuitenkin tämä kuvaus OJ:n nuorekkaasta ateistivaiheesta:
Pian Juurikkala alkoi itsekin tuomita uskovaisia. Oskarista tuli kova ateisti, ja hän samaistui erityisesti evoluutiobiologi Richard Dawkinsin ajatuksiin.
– Me ateistit pidimme itseämme uskovaisia parempina, koska me uskoimme tieteeseen ja he puolestaan satuihin, hän muistelee.
Myöhemmin, 2000-luvun alussa, Oskari toimi liberaalin Vapaasana.net-verkkolehden päätoimittajana. Hän ei peitellyt mielipiteitään, vaan tuli tunnetuksikin ääriliberaalina keskustelijana monilla foorumeilla.
Minulle on muuten jäänyt vähän epäselväksi Opus Dein funktio. Olin aikoinani Ketko-kurssilla ja siellä taisi olla katolinen paikalla, jolta ihmettelin asiaa. Kuulema (muistaakseni) järjestöllä ei sinänsä ole mitään omia erityisiä hartausmuotoja tai spiritualiteettia, joten jäin sitten raapimaan päätäni, että mikäs sen funktio sitten on.
Onhan heillä oma spiritualiteettinsa, jota voi opiskella pyhän Josemarian kirjoituksista.Ymmärtääkseni pääpaino on arkipäivän yksinkertaisen työn pyhittämisessä ja elämän keskittämisessä palvelemaan omaa ja toisten pelastusta. Toki nämä ajatukset eivät ole ihan vieraita muillekaan katolilaisille
Tämä oli vähän niinkuin se hämmennyksen aihe. En tietysti tunne kauhean hyvin sääntökuntaperinteitä, mutta saan kyllä kiinni, mikä on vaikkapa fransiskaanien tai trappistien funktio. Opus Dein kohdalla se raja “normi-katolilaisuuteen” tuntuu olevan vähän aika olematon. Ja ei kai se kuitenkaan mikään katolilaisten Tiistaiseura ole.
Yleensä kai katoliset sääntökunnat saavat alkunsa paikallisesta aloitteesta, ei siis niin, että Roomassa mietittäisiin että tätä funktiota varten meillä jo on sääntökunta (ei siis uutta), tai että tätä funktiota varten ei, joten määrätään perustettavaksi sellainen.
Mikä funktio on jollakin uudella ortodoksisella luostarilla, jos lähialueella jo on toinen ortodoksinen luostari, johon mahtuisi nykyistä enemmänkin asukkaita?
Opus Dein perustajien tavoitteena oli muistaakseni tämän “Opus Dei -vaiettu salaseura” -kirjan mukaan työskennellä Espanjan yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa.
…ja Opus Dei ei missään nimessä ole sääntökunta, vaan maallikkoliike. Ehkä juuri tämä on se uutuus, jonka takia se aikanaan perustettiin: maailmassa työtä tekevien ja elävien ihmisten tavaksi sitoutua tiiviimmin kirkon työhön ja tehtävään. Vajaat sata vuotta sitten tämä ei ollut katolisella puolella kovin itsestään selvää.
Kiitos täsmennyksestä. Tämä erottelu ei jotenkin ollut jäänyt mieleeni, varsinkin kun Juurikkala vihittiin liikkeen papistoon, ja esimerkiksi fransiskaanimaallikot (OFS) on virallisten suomenkielisten sivujensa mukaan “sääntökunta” [tarkoitan siis että maallikoista koostuminen ei estäisi OFS:ää olemasta sääntökunta?]. Fransiskaanimaallikot: FAQ - Usein kysyttyä
Oliko muuten niin, että Opus Deissä ylintä valtaa käyttävät elimet koostuvat (katolisen kirkon luokittelussa) maallikoista?
Ehkä ulkopuolisen näkökulmasta myös Opus Dein järjestön keskuksissa asuvat, naimattomat numeraarijäsenet muistuttavat aika paljon sääntökuntien jäseniä.
YLE: Silti on totta, että järjestöä leimaa tietynlainen salamyhkäisyyden ilmapiiri. Opus Dei ei ole esimerkiksi kääntänyt toimintaansa koskevia latinankielisiä sääntöjä muille kielille, mikä on tehnyt niistä vaikeasti ymmärrettäviä.
Tämä on juuri se juttu, joka Opus Deissä koettiin ongelmalliseksi. Se nähtiin jonkinlaisena välimuotona, eikä oikein tiedetty mikä se on. Selkeät sääntökuntalupaukset puuttuvat, mutta silti Opus Dei on vastuussa näiden sielujen ohjaamisesta. Näin ainakin itse käsitin sen miksi Opus Dei alussa on herättänyt niin paljon vastarintaa.
