Paasto kristillisessä elämässä

Joo. Eivät kristityt paastoa ansioiden toivossa vaan sen takia, että ovat Jumalan “talonväkeä” - ja Hänen talossaan on tapana paastota. Jos haluaa kuulua siihen porukkaan, niin paastot vain kuuluvat asiaan.

1 tykkäys

Samaa mieltä muuten mutta ei ehkä kuitenkaan voi vetää yhtäläisyysmerkkejä velvollisuuden ja tietyn kirkkokunnan paastokäytäntöjen välille.

Kyllä paasto on velvollisuus, jonka rikkominen täytyy tunnustaa synnintunnustuksella. Jokainen tietysti noudattaa oman kirkkonsa ohjeita paaston suhteen. Läntisissä kirkoissa paastosäädökset ovat paljon lievempiä kuin itamaisissa. Ankarimmin taitavat paastota Etiopian ortodoksisen kirkon jäsenet.

Kuusiviikkoinen suuri paasto päättyy ja huomenna alkaa suuri viikko, jonka aikana toimitetaan paljon palveluksia siellä, missä se on mahdollista, ja monet niistä ovat hyvin erikoisia, kerran vuodessa toimitettavia. Suurena maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona toimitetaan aamuisin “Yljän aamupalveluksia” ja iltaisin ennenpyhitettyjen lahjojen liturgioita. Aamupalveluksissa lauletaan tätä kaunista troparia:

“Katso, Ylkä tulee puoliyössä, ja autuas on se palvelija, jonka hän valveilta löytää; vaan kelvoton on se, jonka hän löytää suruttomana. Varo siis, minun sieluni, ettet unen valtaan vaipuisi, ettet kuolemaan tulisi heitetyksi ja ulkopuolelle Valtakuntaa suljetuksi; vaan herää ja huuda: Pyhä, Pyhä, Pyhä olet sinä, Jumala; Jumalansynnyttäjän tähden armahda meitä!”

Suurena torstaina toimitetaan liturgia ehtoollisen asettamisen muistoksi. Perjantaina luetaan aamupalveluksessa kaksitoista Kristuksen kärsimysevankeliumijaksoa, ehtoopalveluksessa kannetaan Kristuksen hautakuva kunnioitettavaksi ja illalla toimitetaan Kristuksen hautauspalvelus. Suurena lauantaina toimitetaan liturgia ja yöllä sitten pääsiäisyön palvelus, joka kestää aamuyölle asti.

1 tykkäys