Papin oikeus muuttaa pyytäjän esirukousta


#1

En tiedä minne tämä kuuluisi, mutta kysyn nyt täällä. Voiko mielestänne pappi muuttaa seurakuntalaisen esirukouspyyntöä? Itselleni kävi näin, jopa niin kurjasti, että ollessani henkisesti todella rikki ja pyydettyäni ensimmäistä kertaa seurakunnalta esirukousta, pappi muutti olennaisesti rukouksen sisältöä. Minusta tämä on inhimillisesti kestämätöntä ohittaa näin esirukouksen pyytäjän hätä omilla kapeilla tulkinnoilla. Tämä on myös moraalisesti hyvin arveluttavaa. Ensinnäkin siksi, että hän pyytää seurakunnalta eri esirukousta kohteelle kuin tämä tarkoittaa. Toisekseen, hän minusta suorastaan valehtelee tehdessään näin.


#2

Riippuu siitä, millainen pyyntö on. Eivät kaikki pyynnöt ole sopivia.

Minusta ort. käytäntö, jossa esirukouslappuun laitetaan vain muisteltavien etunimet, on paljon parempi kuin se, että ihmiset kirjoittavat mitä erilaisimpia asioita, joita seurakunnan pitäisi yksimielisesti anoa. Meillä esirukouksia pyydetään joko edesmenneiden vainajien, sairastavien tai matkalla olevien puolesta. Ja katekumeenien ( = opetettavat) puolesta tietysti rukoillaan. Kun muistellaan vain henkilöitä, niin ongelmaa ei tule.


#3

Hej, ymmärrän tämä murhe. Sellainen käynyt myös varmasti monelle muu. Ei ole ole mukava, jos sisällöt muutetaan. Toisaalta pappikaveri sanoi, että Suomessa esirukouslappu on ohjeet lukea kanssa pastoraaliharkinta. Tämä siksi, että messussa voi t.ex. ollu ystävä, joka ei reagoi hyvin tämään asia tai muu vastaava syy. Usein papit tuntevat tilanne. Omassa kotiseurakunta (SvK) ulkomaat ja Ruotsi ei ole tämä lappukäytäntö. Esirukous tehdään joskus @timo_k kertoma tapalla.

Suomalainen tapa toisaalta on kaunis. Voimme kirjoitta pyyntö. Toisaalta meillä konfirmateille opetetaan, että joka messussa me saadaan mielessämme jättää kaikki pyynnöt ja kiitos Jumalalle. Meillä myös ehtoollisrukous, johon voidaan liittää esirukouspyynnöt.


#4

Tämä voi tosiaan olla parempi tapa. Kun olin kristillisen päiväkodin hallituksessa, kokouksissa rukoiltiin aina vieruskaverin puolesta, ja ihmiset todella laittoivat mielikuvituksensa laukkaamaan siinä mitä toisille pyysivät. Se tuntui joskus jopa loukkaavalta. Tehtiin myös ylitulkintoja tapahtuneista asioista, kohtaamisista ym.

Ikävintä, ja ehkä absurdeinta oli se kun muutama hallituksen ja kannatusyhdistyksen jäsen, itseni mukaanlukien, oli hakenut töitä juuri valmistuneesta päiväkodista, ja eräs esirukoilija pyysi siinä julkisesti, että eräs tietty henkilö pääsisi sinne töihin.
Melko epäreilua ja outoa, etenkin kun asiasta päättävät henkilöt olivat myös paikalla…

Itse pidän nykyisin henkilökohtaista esirukouslistaa, jossa on vain nimiä. En pyydä ihmisille mitään eksaktia, ellei ole erikseen pyydetty.


#5

Vaikka asia ei minulle ei-uskovana kuulukaan, niin melko läheltä seuranneena tiedän että papilla saattaa olla pienellä paikkakunnalla tai pienessä seurakuntajoukossa vaikea ilmaista esirukouksessa tietoja jotka yksilöivät rukouksen kohteet ja jopa seurakunnan ulkopuolella olevat ja heidän henkilökohtaiset ongelmat.

Esimerkiksi joskus saatetaan pyytää esirukouksta oman tietyn terveydellisen ongelman vuoksi, talousongelmien vuoksi ja lasten tai lastenlasten päihdeongelmien ja vaikkapa sen vuoksi rikollisuuteen sekaantumisen vuoksi. Nämä kaikki yhdessä voivat tehdä sen pyytäjän ja hänen lähipiirinsä hyvin selkeästi tunnistettaviksi kun kyseessä on pieni paikka tai seurakunta. Vaikka rukouksen pyytäjä ei kohteiden tunnistamista pitäisi vääränä niin voi olla että sen kohteena olevat muut henkilöt voisivat pitää.

Lisäksi tiedän, että rippikoululaiset kirjoittelevat joskus keksimiään juttuja joille sitten jälkeenpäin naureskelevat. Näin itse asia vain halventuu. Tässä mielessä olen itse sitä mieltä, että olisi vain hyvä lukea rukous niiden asioiden puolesta jotka seurakunnalle on esirukouspyyntöinä esitetty. Tuskin se vähentää rukouksen merkitystä vaikka ei yksityiskohtaisesti selitetä että mistä tarkkaan ottaen on kysymys.

Tämä näin ulkopuolisen, mutta asiasta jotakin tietävän kommenttina.


#6

Ei saa muuttaa lukuunottamatta anonymiteettiin liittyviä asioita, eli nimiä tai henkilöitä ei saa tarkasti mainita. Myös rukousaihetta voi tiivistää tai muotoilla soveltuvaksi julkisesti luettavaksi, mutta kaikki omat tulkinnat ovat vähemmän suotavia. Kuvaamasi tapa on kaikkea muuta kuin hyväksyttävää.


#7

Tämä on hyvä käytäntö. Jumala kyllä tietää, mikä on parasta kyseiselle henkilölle.


#8

Heh, juuri kun pääsin kehumasta ortodoksista käytäntöä, tänään kävi litaniassa niin, että olin kirjoittanut vainajien muistelulappuun nimen Martti. No, pappi muutti sen lukiessa sitten “Martaksi”. :smiley:


#9

Tähän minäkin nyt luotan, että Jumala tietää tuota pappia paremmin, miten minut saadaan kuntoon. Mutta sen tämä kokemus opetti, että enää en esirukousta pyydä, ainakaan tuossa seurakunnassa. Minulle on onneksi Golgatalla avattu suora yhteys Jumalaan, jota Jeesuksen ristintyön kautta voin ilman pappeja lähestyä. Ripustakoon tuo kapeiden kaavojen pappi vain omaan temppeliinsä uusia väliverhoja, minun on onneksi repäisty auki.


#10

Tulkinnan ja tiivistämisen välinen raja on häilyvä, koska ihmisten kyky ymmärtää toistensa viestintää on kuitenkin rajallinen. Näin ollen esirukouksen lukija on voinut ajatella tekevänsä neutraalin tiivistelmän, mutta sisältö ei enää olekaan sama kuin lapun kirjoittaja on tarkoittanut, tai kuulija voi ymmärtää sen vielä eri tavalla. Toisaalta on ilmiselvää, että mikäli ihmiset saavat vapaasti jättää esirukouspyyntöjä haluamistaan asioista, ei niitä voi aina lukea täysin sensuroimattomasti ja suoraan. Ne voivat olla hirmuisen pitkiä, sisältää enemmän julistusta kuin rukousta, tai pahimmassa tapauksessa paljastaa kolmansien henkilöiden yksityisasioita nimeltä mainiten. Joskus niissä voi olla myös tilaisuuden järjestäjän kannalta harhaoppista ainesta. Kallistuisin siis siihen suuntaan, että on pienempi paha muokata kuin lukea kaikki ilman muokkauksia. Jos asia vääristyykin, Jumala tietää kuitenkin sen alkuperäisen version.


#11

Minä olen saanut esirukoustilanteessa ohjausta, että nimiä ja yksityiskohtia ulkopuolisista ihmisistä ei mainita. Esirukous ei saa olla ’hurskaan’ juoruilun verhona. Siinä samassa tietysti kun toisen rukousta millään tavalla muutetaan on aina väärinymmärryksen mahdollisuus, kuten aina, kun toinen ihminen tulkitsee toista. Silloin voi minusta luottaa siihen, että Jumala tietää alkuperäisen pyynnön, ja sen, että me yhdessä käännymme Jumalan puoleen sen suhteen, joten sillä, ymmärtävätkö muut ihmiset pyyntöä oikein, ei varmaan pitäisi olla suurtakaan merkitystä.


#12

Pappi vastaa jumalanpalvelusken sisällöstä ja on siksi velvollinen myös pitämään huolta siitä, mitä siellä rukoillaan.


#13

Nähdäkseni mitään tarkkaa säädöstä asiasta ei ole. On toki jotain yleisluonteisia ohjeita, kuten nämä:

Seurakunnassa on tiedotettava mahdollisuudesta pyytää seurakunnan esirukousta ja sovittava siitä, miten pyynnöt kootaan (esim. esirukouslaatikot). Esirukouksen valmistelusta vastaava työntekijä tai esirukouksen johtaja kokoaa jätetyt pyynnöt ennen jumalanpalvelusta ja huolehtii, että ne otetaan huomioon esirukouksessa.

Esirukouksen valmistelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon, ettei rukouksesta tule liian pitkä. Se ei saa sisältää ilmauksia, jotka ovat tunnustuksen vastaisia, sisältävät kiihotusta tai loukkaavat seurakuntalaisen yksityisyydensuojaa. (Jumalanpalveluksen opas, s. 19)

Toisin sanottuna mikään ei vaadi, että ne luetaan sellaisenaan. Ne vain “otetaan huomioon”. Joskus esirukouksissa on aika pitkiä selvityksiä seurakuntalaisen perhetilanteesta tai sairaushistoriasta. Näitä ei voida lukea sellaisenaan, vaan niitä pitää jonkin verran “oikoa”. Itselläni kävi kerran myös tilanne, että käytännössä rukouksen pyytäjä pyysi (tulkintani mukaan) pahaa tietylle sukulaiselleen, joten minun täytyi kääntää se rukouksen valmistelussa positiivisemmaksi pyynnöksi.

Kyllä, ja kasteessa sinut on yhdistetty Jeesuksen ruumiseen, joka on todellinen väliverho ja välittäjä ihmisen ja Jumalan välillä. Rukous oman asian puolesta on kuitenkin eri asia kuin esirukous. Esirukous on sitä, että henkilö rukoilee toisen henkilön puolesta. Jos itse rukoilet omasta puolestasi, se on kyllä hyvä, mutta se ei ole esirukousta. Tämä on nyt vain tekninen huomio.