Pyhä tanssi

luterilaisuus

#1

Oulussa järjestetään pyhän tanssin iltapäiviä ainakin Tuirassa ja Tuomiokirkoseurakunnassa. En pidä sinänsä tanssia syntinä, mutta vierastan kyllä tämmöistä. En tiedä, saadaanko tällä keinoin lisää ihmisiä seurakunnan tilaisuuksiin. Anteeksi vain, mutta väkisinkin tulee mieleen, että tällä halutaan ärsyttää vanhanaikaisia tavallisiin päiväjumalanpalvelluksiin ja seuroihin osallistuvia “mummoja”. Voin olla väärässäkin.


#2

Joissain katolisissa luostareissa harrastetaan myös jonkinlaista hartauksellista tanssia.


#3

Minua oudoksuttaa lähinnä nimi pyhä tanssi. Tulee suurellinen vaikutelma. Vaatimattomampaa olisi tarjota vaikka mietiskelyä tanssin merkeissä.


#4

Samaa mieltä. Pyhä on voimakas sana, eikä se sovi kevyenä ajanvietteenä tunnetun harrastuksen määreeksi.

Rauhoittava tanssi olisi minusta parempi.


#5

Ei kai seurakunnan sählykerhoissakaan ole mietin pahaa, mutta harrasteista pyhittäminen on hoopoa. Jos haluaa pyhittää elämänsä, niin voi rukoilla esimerkiksi lakkaamatta. Harrastuksen ja uskonnon yhdistämisellä tulee huonoa harrastusta ja huonoa uskontoa.


#6

Onkohan tuossa jotain ylistystanssin elementtejä kenties… Jutussa ei oikein avata, mutta semmoisen kasuaalin ja helposti lähestyttävän muotoiseen pakettiin se ainakin on selvästi haluttu kääriä.

Seinät on leveällä ja katto korkealla myös käsitteistössä, voipi käytellä laajalla skaalalla.


#7

Hämeenlinnassakin on näemmä srk:n tulevissa tapahtumissa “pyhän tanssin retriitti”. Jos kuulen jotain olennaista lisätietoa, kerron.


#8

Haluamme kuvia!!! Tai mieluummin videon :slight_smile: Antti pyhän tanssin pyörteissä… <3


#9

Muista myös tallentaa tilanne. Tahtoisin kovasti nähdä Antti Valkaman pyhän tanssin.


#10

Jos kuulen luotettavista lähteistä huhuja tuollaisesta, otan selvää. (Toisin sanoen teitä ei lasketa.)


#11

#12

Turhan kaukana Hämeenlinnasta tarjotakseen tähän mitään.


#13

Vielä kun tuohon tanssin yhteyteen keksittäisiin laittaa runsas viinatarjoilu, niin eiköhän alkais kirkko kiinnostaa kansaa?:stuck_out_tongue_winking_eye:


#14

En tiedä tarkemmin juuri tästä tapahtumasta mutta tuskin kyse on vain siitä että joku harrastus tuosta vain halutaan pyhittää. Että saman tien vaikka leffaillat tai lentopallovuoro tai askartelukerho julistetaan pyhäksi kun se tapahtuu kirkon tiloissa.

Eiköhän kysymys ole siitä että ko. tanssi koetaan musiikin tai kuvataiteen tapaisesti kirkon sakraalia tilaa palvelevaksi ja sen sanomaa ilmentäväksi ilmaisumuodoksi. Siis rukousta ja ylistystä tanssien.

Meillä länsimaissa tanssi on kovin eroottisesti ladattu tai sitten varsin paljon liikuntaa, jopa kuntoilua muistuttava juttu. Siksi ensimmäinen ajatus on ettei se voi olla pyhää tai ilmaista mitään pyhää.

Esim Afrikassa musiikki ei ole liikkeestä eli tanssista erillinen ja kognitiivinen asia vaan ne ovat yhtä ja samaa ilmiötä.


#15

Joo kai, mutta tuosta mainoslauseesta “yksinkertaiset askeleet rauhoittavat kehoa ja mieltä” ei kyllä tule mieleen mikään afrikkalainen tanssimusiikki.


#16

No en kirjoittanutkaan tuohon mainokseen liittyen vaan siitä miten me tanssiin ja liikkeeseen suhtaudumme.


#17

Okei, et kirjoittanut tuosta mainoksesta, mutta et kirjoittanut myöskään siitä, miten me suhtaudumme tanssiin: ainakaan minä en suhtaudu tanssiin ensisijaisesti eroottisena enkä kuntoiluna, joten äläpä kirjoita me-muodossa.

Minulle on sinänsä ihan ok, jos jossain Oulun seurakunnassa ihmiset haluavat harrastaa tanssimista, kunhan tästä ei tehdä seurakunnan pääjumalanpalvelusta. Eikä tuo “pyhän tanssin iltapäiväkään” kuulosta niin pahalta kuin esim “pellemessu”.


#18

Minusta on silti kuvaavaa, että tilaisuutta mainostetaan nimellä Pyhä tanssi. Eihän kirkon musiikkitilaisuuksiakaan mainosteta pyhänä: Pyhä yhteislaulutilaisuus, Pyhä urkukonsertti tms.


#19

Ei kun yritin pohtia yleisesti sitä miksi tanssia pidetään ja varsinkin ennen on pidetty niin sopimattomana hengellisissä piireissä. Sille on mielestäni selitys vaikken tiedä osuinko oikeaan edes osittain.

Mutta tarkemmin ajatellen saadaanhan musiikin pyhyydestä ja pahuudesta myös helposti verinen tappelu. Että ehkä tanssi ei niin erityinen asia ole.

Itse en kaipaa kirkkoon tanssia. Ajattelen kuitenkin että jollekin se ajaa samaa asiaa kuin musiikki minulle. On vaikea ymmärtää meikäläisen sitä että jotkut eivät arvosta musiikkia hengellisessä elämässä. Pakko sekin on kuitenkin hyväksyä että sellaisia ihmisiä on. Ehkä joku jota tanssi puhuttelee väkevästi, pitää samalla tavalla minua outona.


#20

Niinpä. Täällä yksi joka ei pahemmin perusta musiikista hengellisessä yhteydessä vaikka se sinänsä kiinnostava aihe hengellisyydessä onkin. Minua kiinnostaa mm. jo antiikin ajoilta tuttu ajatus “sfäärien musiikista” ja gregoriaanisen musikkin antiikin ajatuksia jatkava käsitys siitä että tietyt intervallit nostavat ihmisen sielua lähemmäs jumalallisuutta. Ja usein musiikki hengellisissä yhteyksissä on jopa kaunista. Mutta henkilökohtaisesti minusta turhaa. Toki näen ettei se kaikille ole tässä mielessä turhaa joten sen merkitys on minulle siinä, että muut jotka ovat kanssani Kristuksen ruumiissa saavat siitä jotain. Tuleehan siitä ilmeisesti sitten minullekin asti jotain.

Ruumiin asennot puhuttelevat minua rukouksen yhteydessä. Tanssi olisi jo vähän liikaa. Olen minä kyllä tanssinutkin kirkkoon sisääntulokulkueessa, tilanteessa jossa se oli kulttuurisesti sopiva. Mutta kumarrukset, polvistumiset, ristinmerkit niitä saa ja pitää olla.
Kävin viime sunnuntaina luterilaisessa jumalanpalveluksessa. Yllättävän paljon tulee ikävä katolilaisia tapoja vaihtaa monta kertaa (useammin kuin luterilaiset vaihtavat) messun aikana asentoa. Virsiä taas oli kamalan paljon. :slight_smile:
Jos olisi tridentiinisen messun kulta-aikaan sattunut elämään ja olisi eksynyt johonkin katedraaliin sopivana päivänä niin kyllä varmasti olisi tullut musiikkia ja kaikenlaisia välisoittoja tuutin täydeltä katolisessakin messussa. Onneksi en elänyt silloin. :grinning: