Raamatun kohtien kommentointia

Oppi
245

Jumalan edessä ei enää syytä, mutta omatuntomme syyttää, koska olemme vanhan ihmisemme puolesta kuitenkin lakiin sidottuja, vaikka laki tappaa ja anteeksi saa aina rikkoessaan eli koko ajan.
Ilmeisesti emme pysyisi armossa, jos ei laki syyttäisi omassatunnossamme. Itsepintaisesti haluaisimme pelastua ansiosta jollakin omallamme, mutta mahdotonta. Lopulta kuitenkin vain epäuskoiset kadotetaan. Helppoa ja kuitenkin niin vaikeaa.

Ihminen tuskin pääsee armosta elämään, jos ei ensin taivu lakiin ja muserru omista mahdollisuuksistaan.

246

Nämä ajatukset joita Olav Valen Sendstad tuossa alempana omastaan käsin jakaa ovat sellaisia, jotka voin täydestä sydämestä jakaa hänen kanssaan.

Joh.17:16. He eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.

Muistan omasta elämästäni uskossa oloni alkuajoilta, kuinka minuun teki erityisen voimakkaan vaikutuksen se vierauden tunto, jota koin vanhojen ystävien ja toverei­den keskuudessa. Ulkoisesti asiat sujuvat yleensä kuten ennenkin. Mutta keskinäiseen ymmärtämykseen on tullut sisäinen puute. Ihminen yrittää ehkä puhua ystäviensä kanssa ja ajattelee kenties, että jos hän vain voisi saada selitetyksi heille, kuinka sanomattoman yksinkertaista kristittynä oleminen on, niin heistäkin täytyisi tulla kris­tittyjä. Mutta jos hän ennen sellaisista asioista puhumis­taan aavisti kuilun olemassaolon, niin näiden keskustelu­jen jälkeen hän useimmiten huomasi vain, että kuilu to­della repesi hänen ja heidän välilleen. Ihminen ehkä tietää ystäviensä ja lähimpiensä joukossa monia, jotka myös et­sivät Jumalaa. Aika pitkälle tunnutaan ymmärrettävänkin toisiaan niin kauan kuin puhutaan synnistä, kiu­sauksista, rukoilemisesta, katumuksen heikkoudesta jne. Mutta heti kun sitten tullaan siihen arkaan kohtaan, joka koskee evankeliumia ja armossa elettävää elämää, ym­märtämys loppuu. Avautuu ammottava kuilu. Niin kauan kuin keskustelemme lain valossa omasta huonou­destamme, ymmärrämme toisiamme hyvin pitkälle. Mutta heti kun tulemme evankeliumissa olevaan lohdu­tukseen, puhumme ikään kuin toistemme ohi.

Alkaessamme kokea näin tajuamme, että tässä jotakin Jeesuksen osasta maailmassa alkaa tulla kristityn osaksi. Hänestähän sanotaan: “Hän tuli omiensa tykö, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan” (Joh.1:11). Jeesuksen osana maailmassa oli alituisesti ikään kuin pu­hua ohi korvien. Ihmiset kuulivat kaiken, mitä hän sanoi - eivätkä kuitenkaan kuulleet. He kuulivat korvillaan, mutta eivät ymmärtäneet sydämellään (esim. Matt.13:34)…

…Jumalan Pojan yhteydessä uskonelämää elävälle on kuitenkin tavallinen kokemus, ettei hänen pahin esteensä, kaikesta huolimatta ole maailmassa hänen ulkopuolel­laan, vaan siinä “maailmassa”, joka elää hänen omassa rinnassaan, eli hänen lihassaan. Tässä “maailmassa” meistä ei tulekaan kovin nopeasti "muukalaisia koska se on ikään kuin osa meitä itseämme. Jeesuksella ei ollut tätä maailmaa itsessään, sillä hän oli puhdas ja synnitön, mutta meissä se on. Tämä lisää kristittynä olemisen nöy­ryytystä. Jos olisimme itsessämme puhtaita ja täydellisiä, meillä olisi “vain” se nöyryytys, ettei meitä ymmärretä syntisessä maailmassa. Mutta nyt me olemme tämän lisäksi itsessämme syntisiä, tunnemme itsessämme olevan maailman, ja meidän täytyy kuitenkin kaikesta huoli­matta tai ehkä juuri siitä syystä tuntea itsemme kaksin­kertaisesti muukalaisiksi maailmassa. Mehän emme ole armoitettuja pyhimyksiä, vaan armahdettuja syntisiä. Sellaista elämää maailman on täysin mahdotonta ym­märtää, sillä joko maailma näkee meidän olevan syntisiä ja moittii meitä teeskentelystä sanoessamme pyrkivämme täydellisyyteen tai sitten maailma näkee meidän sanovan itseämme armahdetuiksi ja moittii meitä siitä, ettemme ota tätä riittävän vakavasti, vaan käytämme armoa päänalusenamme.

Mitä meidän on sitten ajateltava tästä meissä olevasta suuresta kurjuudesta?

Ennen kaikkea meidän on tarkoin katsottava, ettei laki uudelleen saa meitä saaliikseen, nimittäin lihallinen, ly­hennetty laki. Huomatessamme jotain tästä itsessämme lihamme kulkee riemusaatossa heti voidessaan sanoa meille: "Jos tämän on mieli muuttua, sinun on ‘ryhdistäy­dyttävä’, sinun on otettava asiat ‘vakavasti’, sinun on päästävä voitolle, sinun on koettava Jumalan Hengellä täyttyminen, sinun on saatava erityinen pyhityskokemus, joka voi tehdä lopun tästä.

Niin, niin, näin hienosti ja iskevästi liha puhuu, ja täl­lainen puhe lihalle sopiikin. Tällaista lihaa voi runoilla ja maalata silmiemme eteen, koska se koettaa salata, että laki vaatii täydellisyyttä. Siksi meidän on aina asetettava tätä itsessämme olevaa lihallisuutta vastaan Jumalan to­dellinen sana ja laki, jotka eivät voi sietää mitään lihan parantelemista, vaan tuomitsevat ja kuolettavat ja kiroa­vat sen.

Tiedämme kokemuksesta, että kääntyessämme tah­doimme viimeiseksi tehdä juuri näin eli tuomita itsemme ja allekirjoittaa kuolemantuomiomme kadotettuina ih­misinä. Tätä tahdoimme viimeiseksi, koska Herra ei vielä ollut saanut luoda meihin vapaata, altista henkeä. Muis­takaamme sitä vastoin, että sen jälkeen kun Herra on luonut tämän vapaan ja alttiin hengen, joka sydämestään yhtyy kaikkiin täydellisyyden vaatimuksiin, on vapaan, alttiin hengen ensimmäinen ja jaloin hedelmä, että me en­simmäiseksi tiedostamme, että lihamme on paha, kadotustuomion alainen ja vihamielinen Jumalaa kohtaan…­

…Et, voi koskaan ryhdistäytymällä voittaa lihaa ja syntiä. Mutta kun päivittäin saat sen vastapainoksi syntisi anteeksi ja olet ainaisesti vanhurskaaksi julistettavana Jeesuksen tähden, silloin armo, evankeliumi, lupaus ja Sana voivat päivittäin saada antaa sinulle sen lohdutuksen, voiman, ja virvoituksen, joita ilman ei ole mitään voittoa. Anteeksi annetuista synneistä voi saada voiton, mutta ei anteeksi­antamattomista. Jos synti tulee kosketukseen Jeesuksen ristin ja veren kanssa ja se pysyy kosketuksessa Jeesuk­sen vanhurskauden kanssa, silloin se menettää kaiken voimansa, ja silloin se voitetaan. Siten varjellumme muu­kalaisina maailmassa huolimatta suuresta surkeudes­tamme.

Olav Valen-Sendstad, Uskosta Vanhurskas, s. 154-159.

1 tykkäys
247

Olisi kyllä ihan älyttömän kiva jos saisit nuo pitkät lainaukset spoilereihin.

2 tykkäystä
248

No minä yritän tästä lähtien menetellä niin!

1 tykkäys
249

Tykkäsin taas minä älyttömästi, että löysit tuon kohdan Valen-Sendstadilta kirjasta, jota minulla ei edelleenkään ole eivätkä silmäni näe kirjoista niin kuin ruudulta. Kiitos tästä erityisesti. Sinulla näkyy olevan erityinen lahja todellakin muistaa ja löytää kohdat, kiitos.

250

Koska kukaan ei ole kirjoittanut Raamatun-lause osioon mitään, että pystyisin näitä sinne laittamaan, lisään Vähäsarjan päivän kommentnt nyt tänne. Oikein hyvä ja tarpeellinen muistutus itse kullekin.

Yhteenveto

Perkele pyrkii viemään sydämestä Kristuksen. Se on sen päätehtävä, ei niin väliä, miten se tapahtuu. Paha voi yrittää langettaa kristityn syntiin, sillä se tuntee heikoimmat kohtamme ja osaa ampua niihin nuolensa. Se saattaa vietellä meitä myös omavanhurskauteen, jolloin paisumme hengellisesti ylpeiksi ja omahyväisiksi emmekä tarvitse enää anteeksiantoa tai armoa. Se osaa myös kiusata sisältäpäin. Se syyttää sydäntä laiminlyönneistä, epäuskosta, syntisistä haluista, heikkoudesta ja kaikesta mahdollisesta, mikä vain voi horjuttaa rauhamme. Pahinta on, että perkele osaa ajoittain hämätä siten, että Vapahtaja alkaa saada tuomitsijan ja hirmuvaltiaan piirteitä, jotka ovat juuri perkeleen tunnusmerkkejä. – Älä siis päästä perkelettä omaantuntoosi Kristusta karkottamaan, vaan karkota sinä hänet Jumalan sanalla. Syyttäjän nuolten kärjet on jo katkaistu, Jeesus on kantanut syntimme ja omatuntomme saa elää vapaana.

1 tykkäys
251

Tiiä häntä, on vain kiinnostus lukea jatkuvasti näitä hyviksi havaitsemiani kirjoja. Tämä Sendstadin kirja on muuten se kirja joka minut repäisi irti helluntailaisuudesta, jossa olin 80-luvulla jonkun vuoden. Harmittaa vain, ettei tätä kirjaa ole enää saatavana, ei edes mistään antikvariaatista niin mielelläni kuin lahjoittaisin sitä ystävilleni. Siitä ei ole otettu, niin kuin muista hänen kirjoistaan kovakantista uusintapainosta, vaikka se on syvällisin Sendstadin kirjoista. Olen itse sanonut, että tuo kirja on niin loistava, että se voitaisiin liittää vaikka Tunnustuskirjojemme jatkoksi omana osionaan. :grinning_face:

252

Pitäisi anoa sen uusintapainosta, suosittelen minäkin. Kellähän olisi mahdollisuus? Ei kai se kovin iso juttu voi olla.
Vasttavassa tilanteessa KRS: kin otti uusintapainoksen Tuomenoksan erittäin sielun- hoidollisesta kirjasta " Kristukseen Sidottuja!

253

Se on 182 sivuinen kirja!

254

Joo, en tarkoittanut sitä :grinning_face_with_smiling_eyes:

255

Jes. 65:2

17 Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan, eikä entisiä enää muisteta eikä mieleen tule. 18 Iloitkaa ja riemuitkaa ikuisesti siitä, mitä minä luon; sillä katso, minä luon Jerusalemin iloksi ja sen kansan riemuksi. 19 Minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani; siellä ei enää kuulla itkun eikä valitushuudon ääntä.

Ei enää ole lapsia, jotka elävät vain muutaman päivän, eikä vanhuksia, jotka eivät elä loppuun asti; vaan se, joka kuolee sadan vuoden ikäisenä, pidetään poikasena, ja se, joka ei saavuta sataa vuotta, pidetään kirottuna. 21 He rakentavat taloja ja asuvat niissä, he istuttavat viinitarhoja ja syövät niiden hedelmiä. 22 He eivät saa rakentaa toisen asuinsijaa eivätkä istuttaa toisen syötävää. Sillä minun kansani päivät ovat kuin puun päivät, ja minun valittuni saavat nauttia kättensä työstä. 23 He eivät tee työtä turhaan eivätkä synnytä lapsia kuollakseen ennenaikaisesti, sillä he ovat Herran siunattujen jälkeläisiä, ja heidän jälkeläisensä ovat heidän kanssaan. 24 Ja tapahtuu, että ennen kuin he kutsuvat, minä vastaan; heidän vielä puhuessaan minä kuulen. 25 Susi ja karitsa käyvät yhdessä laitumella, leijona syö olkia niin kuin härkä, mutta käärmeen ruokana on tomu. Eivät he tee pahaa eivätkä tuhoa koko minun pyhällä vuorellani, sanoo Herra.

Raamattu Martti Lutherin käännöksen mukaan, tarkistettu 2017, © 2016 Saksan Bibliseura, Stuttgart.Tämän tekstin käyttöön on saatu Saksan Bibliseuran lupa.www.die-bibel.de

Jae 20 Satavuotiaana kuolevaa pidetään poikana, ja jokaista, joka ei saavuta sataa vuotta, pidetään kirottuna.

Tuli mieleeni, joka ei ole saavuttanut iankaikkista elämää, on kirottu.

Toiseksi, että täällä maanpäällä käärmeen on syötävä tomua.

Ajatuksia tästä jakeesta. Ajatukseni ei tuhatvuotisopin opin kannalla.

256

20 jae Ei ole enää lapsia, jotka eivät eläisi päiviään, eikä vanhuksia, jotka eivät täytä ikäänsä, vaan satavuotiaita poikia. Näitä kutsutaan jumalattomiksi tämän sanonnan vuoksi: “Vaikka eläisit sata vuotta, pysyisit silti lapsena. Vaikka eläisit sata vuotta, pysyisit silti poikasena.” Eli et enää tule viisaaksi etkä ymmärtäväiseksi. Sama tarkoittaa myös: saavuttaa päivänsä ja täyttää vuotensa, eli tulla viisaaksi ja vanhurskaaksi. He kuolevat, ja satavuotiaat syntiset joutuvat kirouksen kohteeksi. 2. Piet. 3; Ilm. 21.

Lutherin Bibel 1545

257

Tuhatvuotiseen valtakuntaan liittyen, mielestäni Luterilainen näkemys ei tässä kohtaa osu oikeaan.

Linkin takaa lainaus:

Ihmiset kuvittelevat voivansa muuttaa tämän maailman omin voimin vielä kerran rauhan ja rakkauden kodiksi.

Luterilainen tulkinta on kuitenkin aivan toinen. Sen mukaan mitään tällaista aikaa ei tule, vaan tuhatvuotinen valtakunta on menossa nyt: Kristus hallitsee omiensa kanssa taivaasta käsin ja Saatana on sidottu eikä kykene murskaamaan Kirkkoa.

Raamatusta ei kyllä saa tällaista kuvaa, että “Ihmiset kuvittelevat voivansa muuttaa tämän maailman omin voimin vielä kerran rauhan ja rakkauden kodiksi”. Tuhatvuotinen valtakunta alkaa siitä, kun Jeesus tulee takaisin (mikä ei luonnollisesti ole ihmisten omin voimin tekemä tapahtuma).

Toisekseen tämä, että tuhatvuotinen valtakunta olisi nyt parhaillaan menossa. Tämänkin kyllä mielestäni voi erittäin helposti todeta paikkaansapitämättömäksi. Yksi esimerkki: katso esim. islamistivaltioita, kuten esim. Iran, vaikutaako meno Iranissa tältä? Ei kyllä yhtään. Jopa Suomessa meno on äitynyt siihen, että kirkko vihkii samaa sukupuolta olevia, ja esim. Päivi Räsänen tuomitaan oikeudessa. En usko että tällaista sattuisi sen tuhannen vuoden aikana kun Jeesus on täällä vallassa (ainakaan sinä aikana kun Saatana on vielä kahleissa).

Jeesuksen konkreettinen paluu (tuhanneksi vuodeksi) maan päälle täyttää myös lukuisia Raamatun profetioita. Täällä hyvä yhteenveto näistä profetioista (englanniksi):

Googlen käännös yllä olevan linkin tekstistä

Tuhatvuotinen valtakunta (tunnetaan myös nimellä tuhatvuotinen valtakunta) on Jeesuksen 1 000 vuotta kestävä hallituskausi ahdistuksen ajan jälkeen ja ennen jumalattomien suurta valkoista valtaistuinta. Tuhatvuotisen valtakunnan aikana Jeesus hallitsee Israelin ja kaikkien maailman kansojen kuninkaana (Jesaja 2:4; 42:1). Maailma elää rauhassa (Jesaja 11:6–9; 32:18), Saatana sidotaan (Ilmestyskirja 20:1–3) ja alussa kaikki palvovat Jumalaa (Jesaja 2:2–3). Tuhatvuotisen hallituskauden tarkoituksena on täyttää useita Jumalan maailmalle antamia lupauksia. Jotkut näistä lupauksista, joita kutsutaan liitoiksi, annettiin erityisesti Israelille. Toiset annettiin Jeesukselle, maailman kansoille ja luomakunnalle. Jeesuksen 1 000 vuoden hallituskausi on lupausten pitämisen aikaa.

Palestiinan liitto, jota kutsutaan myös maaliitoksi (5. Moos. 30:1–10)

Jumala on jo täyttänyt Abrahamin liiton henkilökohtaiset puolet; Abraham todella meni Luvattuun maahan, hänellä oli monia jälkeläisiä, ja hän on monien kansojen esi-isä. Muutamia satoja vuosia Abrahamin jälkeen Joosua johdatti israelilaiset vaatimaan Luvatun maan omistajuutta. Israelilla ei kuitenkaan ole koskaan ollut niitä erityisiä rajoja, jotka Jumala lupasi 1. Mooseksen kirjan 15:18–20 ja 4. Mooseksen kirjan 34:1–12. Edes Salomo ei hallinnut tätä tiettyä aluetta (1. Kuninkaiden kirja 4:21–24). Vaikka hän hallitsi Egyptin virrasta Eufratiin, hän ei pitänyt hallussaan aluetta Horin vuorelta Hasarenaniin (4. Moos. 34:7–9) – nykyiseen Libanoniin ja Syyriaan. Lisäksi Jumalan Abrahamin kanssa tekemä liitto oli, että hän ja hänen jälkeläisensä saisivat maan ikuisesti (1. Moos. 13:15; 17:8; Hesekiel 16:60). Nykyinen Israelin valtio saattaa olla askel tähän suuntaan, mutta sillä ei vieläkään ole niitä rajoja, jotka Jumala asetti. Daavidin liitto (2. Samuelin kirja 7)
Jumalan liitto Daavidin kanssa oli, että hänen sukunsa ei koskaan kuolisi sukupuuttoon ja että Daavidin perillinen istuisi Israelin valtaistuimella ikuisesti (2. Samuelin kirja 7:16). Raamatuntutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että Jeesus on tämän liiton täyttymys – yksi syy siihen, miksi Hänen sukupuunsa on annettu sekä Hänen ottoisälleen (Matteus 1:1–17) että Hänen äidilleen (Luukas 3:23–38). Juutalaiset ymmärsivät tämän, kun he laskivat palmunoksia ja viittojaan Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin (Matteus 21:1–17). He odottivat Hänen olevan sotilaallinen/poliittinen johtaja, joka vapauttaisi heidät roomalaisista ja tekisi Israelista jälleen suuren kansakunnan. Mutta he eivät ymmärtäneet, että Jeesuksen työn luonne oli tuolloin Uutta liittoa varten, ei Daavidin liittoa. Tuhannen vuoden hallituskausi on Jeesuksen hallituskauden alku Israelin ja maan yli (Ilmestyskirja 20:4, 6).

Uusi liitto (Jeremia 31:31–34)
Uuden liiton työ – Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus sydämien sovittamiseksi Jumalan kanssa – on suoritettu. Mutta emme ole vielä nähneet sen täyttä täyttymystä. Jeremian kirja 31:33 sanoo: ”Tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin kansan kanssa noiden päivien jälkeen, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä. Minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.” Hesekielin kirja 36:28 antaa tarkempia tietoja: ”Te saatte asua maassa, jonka minä annoin teidän isillenne, ja te olette minun kansani, ja minä olen teidän Jumalanne.” Jesaja 59:20–21 selittää, että tämä liitto on mahdollinen Lunastajan ansiosta, ja Hänen tarjoamansa sovitus kestää ikuisesti. Tämä liitto ei tarkoita, että jokainen juutalainen pelastuu. Mutta se tarkoittaa, että Israel kansana palvoo Messiastaan. Vanhan testamentin profeetat, jotka puhuivat tästä liitosta, mukaan lukien Jesaja, Jeremia, Hoosea ja Hesekiel, kirjoittivat kaikki, että se täyttyy tulevaisuudessa. Heidän ajastaan ​​lähtien Israel ei ole vielä ollut itsenäinen kansakunta, joka palvoisi Messiastaan ​​(Room. 9–11). He ovat Kristuksen 1 000-vuotisessa hallituskaudessa.

Muita lupauksia

Nämä ovat liittoja, jotka Jumala teki Israelin kanssa ja jotka täyttyvät Jeesuksen 1 000-vuotisessa hallituskaudessa, mutta Raamattu luettelee muitakin lupauksia, jotka täyttyvät. Jumala lupasi Jeesukselle, että Hän tekee vihollisensa jalkojensa astinlaudaksi ja että Jeesuksen seuraajat palvovat Häntä vapaasti (Psalmi 110). Jumala lupasi maailman kansoille, että ne eläisivät rauhassa Jeesuksen kanssa hallitsijanaan (Daniel 7:11–14). Ja Hän lupasi luomakunnalle, että kirous poistettaisiin (Room. 8:18–23), eläimet ja maa palautettaisiin rauhaan ja vaurauteen (Jesaja 11:6–9; 32:13–15) ja ihmiset vapautettaisiin taudeista (Hesekiel 34:16). Myös nämä täyttyvät 1000-vuotisen hallituskauden aikana.

Jeesuksen 1000-vuotisen hallituskauden päätarkoitus on täyttää Israelille annetut profetiat ja Jeesukselle, kansoille ja koko maapallolle annetut lupaukset. Jumalan liitot olivat vapaaehtoisia ja yksipuolisia. Hän lupasi siunaavansa Israelia ja ennallistavansa maailman tietyillä tavoilla, ja Hän tekee niin.

1 tykkäys
258

En siis edelleenkään ole teologi, mutta tyhmyyttäni otan kantaa yksinkertaisenakin näihin asioihin.
Todellakin on jakaantuneet mielipiteet tässä yhdessä vaikeassa asiassa pahasti. Itse olen edelleen luterilaisella alkuperäisellä ajatuksella kulkeva. 1000-vuotinen valtakunta olisi kiva ja ihanaa kirjaimellisesti. Siinä on vain se vika, että Saatana päästetään vielä silloin irti vähäksi aikaa ja se jos mikä olisi varsin kummallista Jeesuksen tultua jo ja häpäisisi Hänen ristin työtään puolestamme. Siis ei mitenkään käy. Jeesus tulee kunniassaan tuomio mukanaan.
Minulle nyt on siis se pitkä aika, jolloin evankeliumia julistetaan, vaikka maailma on pahan vallassa, vaikka Kristus on jo voittanut. Pahan valta näkyy ja Kristuksen valta ja voitto näkyy vasta paluussa, jolloin alkaa viimeinen tuomio johon kaikki osallistuvat jotenkin, mutta uskovia ei ilmitulon jälkeenkään tuomita, vaikka oikeudenmukaisuus myös toteutuu.
Samaan syssyyn voitaisiin keskustella myös uskovien tempauksesta, johon Norvantokin on maltillisesti näköjään siitryynyt tulkinnassaan.
Samoin on vaikea uskoa, että vaikka täydellinen anteeksianto aina on olemassa uskovalle, niin edelleen synnissä elävä ei voi myöskään pelastua, vaan joutuu tuomittavaksi. Vaikea selittää, mutta Jumalaa ei voi pettää eikä Hänelle valehdella. Galatalaiskirjekin lihan tekoineen siitä todistaa, samoin Ananiaksen ja Safiran järkyttävä kohtalo.

2 tykkäystä
259

Tämä aihe pullahtaa aina keskusteluihin tämän tuosta kaikilla kristillisillä tai kristillisiksi tekeytyvillä foorumeilla, joilla minäkin olen aihetta kommentoinut, mutta en enää jaksa ja siksi laitan vain linkin jonka sisältöön yhdyn.

https://concordia.fi/vanhat/luentoja/valtakuntaoppi.htm

1 tykkäys
260

Oikein hyvä, perusteellinen ja uskottava!

261

Yksi kohta mikä tuossa artikkelissa pisti silmään:

“Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun” (Kol.2:15). Käärmeen pää on murskattu, perkele on voitettu ja sidottu.

Yllä oleva Kol. 2:15 ei kyllä näyttäisi viittaavan että “käärmeen pää on murskattu, perkele on voitettu ja sidottu.”. Vaan siihen, että kaikkien uskovien synnit on täydellisesti sovitettu. Paha ei voi enää syyttää uskovaa, koska meidän kaikkien Jeesukseen uskovien synnit on 100% maksettu. Siinä on siis turha minkään riivaajan tulla syyttämään ketään uskovaa Jumalan edessä.

Vaikeampi on ymmärtää sellaista rauhan valtakuntaa, jota kiliasmin kannattajat opettavat. Jeesuksen on heidän mielestään, tultava vielä uudelleen ja paremmin sitomaan perkele. Tällöin saataisiin sitten häiriintymättä tehdä lähetystyötä, ja esteettömästi kuulla evankeliumin sanaa sekä kääntyä tai tehdä omakohtainen ratkaisu, (kuten he asian usein ilmaisevat).

Raamatusta ei saa kuvaa että tässä kohtaa “Jeesus tulisi paremmin sitomaan perkeleen”. Vaan Jeesus tulee maan päälle ja hallitsee sitä joukkoa joka on aikojen saatossa ollut uskovia, ja myös sitä ihmisten jäännettä, joka tänne vaivan ajoista jää jäljelle. He ketkä ovat ylösnousemusruumiissa eivät käsittääkseni kuole tänä tuhannen vuoden aikana. Se ihmisten joukko joka on vaivan ajoista jäänyt asuttamaan maata (eivät ottanee pedon merkkiä jne), elää pitkää ikää ja lisääntyy maan päällä (mutta myös kuolevat, ja heidän jälkeläiset myös kuolevat koska ovat vielä maallisessa ruumiissa).

Saatana on vangittuna tämän ajan. Ei minun käsittääkseni Saatanaa ole pidetty vangittuna minään muuna aikana. Täällä on saanut mellastaa siitä asti kun maan päälle syöstiin. Ja vieläpä heti jatkaa touhujaan kun hetkenkään saa sitten myöhemmin vapaana olla. Ehkä tälläkin on jotain tarkoitus kertoa :thinking:

Se on mielenkiintoinen yksityiskohta, että levitetäänkö evankeliumin sanaa tänä aikana, ainakaan siinä mielessä mitä vielä tässä maailman ajassa tehdään. Sillä Jeesus kun on itse täällä paikan päällä, niin liekkö se muuttaa tilannetta.

262

Minua puhutteli raamatunkohta, joka tulkoon pohdituksi tässä ketjussa, jos siitä ajatuksia herää. Nimittäin ahdistuneena huomasin, että Jeesus opettaa mielenrauhaa (Matt. 11: 29):

Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.

Jäin sitten pohtimaan, mitä tämä sielulle lepoa tuottava hiljaisuus ja nöyryys on. Onko se sitä, että tyytyy asemaansa ja oloihinsa kiitoksella, eikä pyristele muualle? Ei tavoittele suuria, osaa elää niukkuudessa yhtä lailla kuin runsaudessa, kuten Paavali.

Hengellisessä mielessä tämä voisi olla sitä, että elää yksinkertaisena Jumalan lampaana kedolla Herransa ruokittavana ja paimennettavana. Menee Herransa perässä, minne tämä sitten kuljettaakin.

Tällaisia pohdintoja tänään. Aika päinvastaisia aikamme hengelle, joka korostaa saavutuksia, tehokkuutta, vaurautta ja asemaa.

5 tykkäystä
263

“Kristus voitti pahan vallan ristillä.” Pahan valta on maailmassa, koska maailma ei tunne evankeliumia Kristuksesta.

Jeesus sitoi perkeleen ristillä, niin ettei tuonelan portit voi voittaa Kristuksen seurakuntaa. Evankeliumin sana Kristuksesta sitoo saatanan. Se on Jumalan voima paholaista vastaan, koska paholainen on voimaton voittamaan evankeliumia Kristuksesta. Se on jokaiselle vanhurskaalle Jumalan voima.

On katsottava evankeliumin sanaan, jos mielii ymmärtää paholaisen sitominen ja voitto kuolemasta. Evankeliumilla voitetaan siuluja.

3 tykkäystä
264

Tämä on hyvin kiteytetty. Itse olen myös aina ajatellut perkeleen tulleen sidotuksi ristillä.
Nyt jos näitä lopun ajan profetioita mietitään, niin maailmalla näkyy liikkuvan ajatuksia siitä että olemmeko nyt tulossa aikaan jolloin perkele vähäksi aikaa päästetään irti. Luulisin että muutama ihminen esimerkiksi mustan surman aikoihin on pohtinut tätä samaa. Ihmisen lyhyessä aikaperspektiivissä on niin helppo pitää juuri omaa aikaansa erityisenä ja poikkeuksellisena.
En itse pidä tällaista pohdintaa rakentavana enkä harrasta sitä. Jeesus on sanonut että aikoja ei tiedä kukaan muu kuin Isä Jumala. Meidän on vain valvottava, rukoiltava ja oltava valmiina.