Suhtautuminen muiden kadotukseen


#204

Asian voi tietenkin nähdä tällä tavoin kuin olet kuvaillut.

Yleensä kun joku tekee itsemurhan, niin kaikki jeesustelevat, että taas on mennyt mittaamattoman arvokas ihmiselämä hukkaan. Mutta annas olla, niin kokonaisuuden kannalta ei ole mitään merkitystä sillä, jos vaikka kymmenkertainen määrä ihmisiä olisi tehnyt itsemurhan ja esim tuhannen vuoden kuluttua kukaan ei edes tiedä, että mokomat ihmiset olivat joskus olemassa.

Ihmiselämä on merkityksellinen vain ja ainoastaan hänelle itselleen ja hänen läheisilleen. Ja merkitys on olemassa oli Jumala sitten olemassa tai ei. Se merkitys on kyllä tietenkin tullut olevaksi pakon kautta, eli kukaan ei ole etukäteen kysynyt yksilöltä, haluaisiko hän todella olla olemassa.

Kuitenkin on niin, että kuoleminen ei välttämättä ole ikuisesti elävän olennon kohtalo. Toistaiseksi ei ole mitenkään varmaa, että kuolema voitaisiin välttää tieteen tuomien keinojen avulla. Sitä ennen on varmasti saavutettavissa sellaisia asioita, jotka parantavat huomattavasti elämänlaatua. Mutta periaatteessa ei ole täysin mahdotonta, etteikö tietoisuus olisi säilöttävissä ikuisesti tieteen keinoin. Tällöin olemassaolosta tulisi sellaista, joka ei olisi altis katoavaisuudelle. Siihen en ota kantaa onko tämä pelkästään hyvä asia.

Sitten taasen, jos Jumala on olemassa, asiat menevät toiseen suuntaan. Olemassaolo on siinä tapauksessa siunaus ainoastaan niille ihmisille, jotka maanpäällisen elämänsä aikana syystä tai toisesta uskovat Jeesukseen. Kaikille muille olevaksi tuleminen on sitten mitä hirvein kirous viime kädessä.


#205

Eikö sekin ole kuin kirous, kun ei voi tietää, mitä pahaa hyvässä intentiossa tehdyt teot voivat mahdollisesti tuottaa tai auttaa tuottamaan pitkällä aikavälillä tässä maailmassa? Jos autat jotakuta, joka ilman apuasi kuolisi pian, mutta huomaat, että apusi tähden apusi kohde tuottaa mittaamattomasti kärsimystä muille myöhemmin elämässään, mistä voit olla varma, että teit todella hyvän teon? Einstein on sanonut vanhemmilla päivillään, että jos hän saisi elää elämänsä uudestaan alusta asti, hän haluaisi tulla putkimieheksi, sillä atomienergia ei näyttänytkään olevan ihmiskunnan parhaaksi. Ihmisellä ei ole äärellisyydestään johtuen käsitystä tekojensa kokonaisvaikutuksista. Siitä syystä kaikkien elävien parhainta ajatteleva ja parhaimpaan lopputulokseen omasta mielestään pyrkivä ei voi varmuudella etukäteen tai myöhemminkään tietää, ovatko tekonsa tässä maailmassa todella hyviä siinä mielessä, että ne tuottivat enemmän hyvää kuin pahaa kaikkien kannalta. Jos kaikkivaltias ja hyvä Jumala on olemassa, silloin hirvittävinkin kärsimys voi olla siunaukseksi kärsivän ja monien muidenkin kannalta. Mutta jos Jumalaa ei ole, silloin esim. vastaavanlainen kärsimyskokemus jonkun välinpitämättömän psykopaatti-ihmisen sallimuksesta tai toimesta ei voi olla kaiken järkeni mukaan hyvää ainakaan kärsivälle itselleen.


#206

No varmasti on aika harvinaista, että kukaan jota on autettu, tekee sellaista massiivista pahaa, joka voi jopa olla niin äärimmäistä, että auttaja tuntee tekonsa kiroukseksi.

No, Hitleriä autettiin aikoinaan. Samoin Göringiä. Molemmat syyllistyivät myöhemmin niin äärimmäisiin julmuuksiin, että lienee auttajia sapettanut.

Toisaalta voi olla mahdollista, että joku toinen olisi korvannut kumman tahansa, jos ko herrat eivät olisi olleet hoitamassa omaa osuuttaan.

Ja onhan turvapaikanhakijoitakin autettu. Heistä muutamat syyllistyvät sitten sellaisiin tekoihin, jotka kuvottavuudessaan hakevat vertaansa (tämä kommentti ei ota kantaa turvapaikan hakemiseen tai sitä hakeneisiin, vaan ainoastaan niihin, jotka ovat syyllistyneet hirvittäviin rikoksiin).

Saksassa jonkun turvapaikka-aktivistin nuori tytär raiskattiin ja murhattiin erittäin julmasti. Voi olla, että juuri kyseistä ihmistä (tekijää) henkilökohtaisesti auttaneita henkilöitä voi todellakin masentaa. Ko tyyppi vielä kehtasi oikeudessa valittaa, kuinka hän on pilannut oman elämänsä. Tässä siis esimerkki tuoreesta autettujen pahoista teoista.

Jos Jumala on olemassa, on tietysti olemassa jokin perspektiivi, jossa näitä kauheita tekoja tulee tarkastella. Esim uskossa olleet kuolleet pääsevät kuitenkin taivaaseen, jolloin käytännössä teolla tai teoilla ei ollut heidän kannaltaan mitään hirvittävää seurausta.

Jos puolestaan Jumalaa ei ole, on murha aina hirvittävä teko, joka ottaa pois uhrin ainutkertaisen elämän. Jos uhrilta voitaisiin kysyä, olisiko hän mieluummin elänyt vielä pitempään ja vastaus olisi kyllä, niin silloin teko on kaikissa tapauksissa hirvittävä (tietenkin uhrin viattomuusaste merktsee juuri Glacialisin huomauttamasta syystä).

EInstein ei ottanut tuota lausuntoa miettiessään huomioon sitä, että jos luonnossa on löydettävissä olevia mekanismeja, niin ennen pitkää joku ne löytää, joten hänen ei olisi tarvinnut tuntea huonoa omaatuntoa teorioistaan.

Oikeastaan Jumala tietysti on asettanut luonnonlait ja Hän itse on tehnyt ydinpommin valmistamisen mahdolliseksi.

No joka tapauksessa: Jos miljardit ihmiset viettävät ikuisuutensa helvetissä, on melko kyseenalaista, olisiko yhtään ihmistä ylipäänsä pitänyt koskaan luoda?


#207

Sitä paitsi Jumala loi myös Hitlerin ja muut natsit. :astonished:


#208

Mitenkähän tuo Reinhard Heydrich…? Mies taisi katua kuolinvuoteellaan ja ottaa vastaan viimeisen voitelun, ellen pahasti muista väärin.

Olisi se aika kummallista, jos Heydrich olisi Jumalan joukoissa viimeisellä tuomiolla ja suuret määrät kaasukammioihin tapettuja ihmisiä pistettäisiin helvettiin Heydrich:nkin katsellessa, että niin on JUmala oikeamielisesti tuominnut.


#209

Heydrich oli protestanttisen isän ja katolisen äidin poika ja hänet kastettiin äitinsä uskoon. Heydrich kuitenkin erosi kirkosta vuonna 1936, sillä niin korkea-arvoiselle kansallissosialistille ja vieläpä SS-kenraalille kirkon jäsenyyttä ei pidetty hyväksyttävänä. Olisiko mies siis liittynyt takaisin kirkkoon kuolinvuoteellaan? Rohkenen epäillä.


#210

Olisi vielä sitäkin kummallisempaa, jos miestä olisi todellakin alkanut kaduttaa nuo tekosensa. Sehän tarkoittaisi oikeastaan sitä, että hän olisi kaiken aikaa tuntenut toimivansa väärin, mutta tehnyt kaiken siitäkin huolimatta.

Mutta ainakin teoriassa tuo edellisessä viestissä mainitsemani täydellisesti inhimillisen oikeustajun vastainen skenaario olisi täysin mahdollinen. En muista ihan tarkkaan sitä, mitä olen joskus lukenut Heydrich:n kuolemasta.


#211

Kyseessä olisi tilanne, jossa henkilö olisi täysin muuttunut. Henkilö, joka tulee ripille ja sen jälkeen sairaiden voitelulle, tulee katua syntejään ja tehdä päätös, ettei tee enää syntiä. Vaikka pitäisi mahdollisena tulevaa lankeamista, tulee tämä päätös tehdä jos tahtoo saada kuolemansyntinsä (joihin murha kuuluu) anteeksi. Tällaisessa tilanteessa Jumala ei pidä hyvänä tehtyjä tekoja, mutta antaa uuden mahdollisuuden. Se olisi edellyttänyt kuitenkin Heydrichin muuttumista. Jos Heydrych olisi todella tehnyt niin, ja olisi ollut sitten täysin eri mies, miksi hänet pitäisi tuomita sen mukaan, mitä hän on tehnyt ennen? Se olisi kuin eri henkilön tuomitseminen. Joka tapauksessa veikkaan tässäkin skenaariossa Heydrychin viettävän pitkän tovin kiirastulessa hänen syntiensä ajallista rangaistusta.


#212

Useampikin natsipomo eri kirkkokunnista tiettävästi katui tekojaan ja kääntyi Jeesuksen puoleen viimeisinä hetkinään. Mulle koko ikäni suht “kunnollisesti” eläneenä - ainakin natsijohtajiin verrattuna - ei jostain syystä aiheuta mitään negatiivisia tunteita se ajatus, että nämä kaverit olisivat kanssani samassa taivaassa. Päinvastoin on jotenkin hienoa tajuta, miten valtavaa Jumalan armo on ja miten valtavat synnit se voi pestä pois. Oikeudenmukaisuudesta ei ole kysymys eikä ole tarkoituskaan olla. Jos Jumala tuomitsisi oikeudenmukaisesti, ei taivaassa olisi ketään, ei sitä parastakaan ihmistä.


#213

Se on tietenkin hieman kummallinen armo, jos yksikin kauhuissaan kaasukammiossa kuolemaa tehnyt ihmisparka tuomiolle herättyään joutuukin helvettiin.

Siinä sitä olisi kohtalon ivaa: natseista tulisi niitä ikuisesti paratiisissa eläviä yli-ihmisiä ja kaasulla tapetut ja krematoriossa jo kerran poltetut juutalaislapset joutuisivatkin ikuisesti kärisemään helvetissä ali-ihmisinä.


#214

Kuka on tuomitsemassa holokaustissa murhatut juutalaiset helvettiin? o_O


#215

Kukaan natsi ei pääsisi nietscheläisillä yli-ihminen ajatuksillaan taivaaseen. Vain sellainen natsi sinne suuntaan pääsi, joka olisi ollut täysin muuttunut ihminen, pyhittävän armon tilassa. Tämä olisi ollut ihminen joka katui syntejään, uskoi Kristukseen, oli optimitilanteessa kastettu, oli optimitilanteessa käynyt ripillä, ja oli päättänyt olla tekemättä enää kuolemansyntejä niin kuin murha ja jonka oli tarkoitus pysyä pyhityksessä. Se on kuin maan alinta pohjasakkaa edustanut Paavo olisi muuttunut hyväksi kristityksi nimeltä Erkki. Miksi Erkin (kaukana yli-ihmisestä) pitäisi joutua helvettiin, jos hän on hyvä kristitty?

Tähän vielä lisätään se, että mitä edeltäviin synteihin tulee, niin kyseisen natsin tulee kärsiä synneistä kuitenkin ajallinen rangaistus, vaikka olisi saanut ne jo anteeksi. Ne kärsitään joko elämän aikana tai sen jälkeen (kiirastulessa). Miten oikeus jää tässä toteutumatta?


#216

Tai mikä tolkku olisi siinä ajatuksessa, että jos kuolema on kauhea niin pelkästään sen vuoksi ihmisellä on oikeus pelastua? (Tämä nyt tuli sitaatin takia Niennalle, mutta on ennemmin vastauksena LC:lle.)


#217

Ja oliko se kaasukammio sitten niin kauhea, julmien kuolemien keskinäisessä vertailussa…

Ehkä tämä aukeaa vain sitä kautta, että helvetin ansaitseminen on oletusarvo ja lähtökohta. Se ei edellytä mitään tavallisuudesta poikkeavaa pahuutta. Taivaaseen pääseminen taas edellyttää vain Jeesukseen turvautumista, ei mitään tavallisuudesta poikkeavaa hyvyyttä. ( @JiiVee menee mielestäni hieman liian pitkälle siinä, mitä tämä Jeesukseen turvautuminen elämän viimeisillä hetkillä pitää sisällään. Jos jäljellä oleva elinaika on minuutteja, ei “tarkoitus pysyä pyhityksessä” ehkä ole kovin relevantti tekijä.)


#218

Raamatun sana ja siitä johdettu logiikka antaa viitteen, että noin voi käydä.

Juutalaisilta puuttui varmasti usko Jeesukseen, vaikka he uskoivat ehkä Jumalaan.


#219

Ajatukseni olikin, että ulkopuolinen tarkkailija voisi vetää johtopäätöksen, jos tietäisi tapahtumien taustat.

Muuttuneeko ihminen täysin sen vuoksi, että hän katuu syntejään (ja kääntyy Jeesuksen puoleen)? Itse en ole muuttunut sen vuoksi, että olen joitain asioita katkerasti katunut.

Että kai kyse on sitten siitä, että katuminen ja Jeesuksen puoleen kääntyminen aiheuttaa jonkinlaisen siirtymän tilasta toiseen Jumalan silmissä.

Tietenkin natsijohtajien tapauksessa heillä oli mahdollisuus ja aikaa katua toisin kuin heidän kuolemaan lähettämillään sotilailla, jotka kaatuivat taisteluissa. Johtajilla on aina etuoikeuksia tavallisiin rivimieheen verrattuna. Jopa silloin, kun kysymys on heidän iankaikkisesta kohtalostaan.


#220

Tällä kirjallahan on ollut tosi merkittävä vaikutus. Se sai aikaan laajan uuden noitavainoaallon ympäri maailmaa. Vaikka sen tapahtumat on myöhemmin todettu sepitetyiksi. Siis myös disinformaatiolla voi olla hyvin merkittävät vaikutukset.


#221

Mitkä tapahtumat siinä?


#222

Youtubesta löytynee 2011 menehtyneen Doreen Irvinen (RIP) videoita, joilla hän vielä melko iäkkäänä ihmisenä kertoo kirjan tapahtumista.

Sen verran tuosta kirjasta muistan, että saatananpalvojia ja noitia oli vähän siellä sun täällä ja vieläpä laaja-alaisesti melko merkittävien ihmisten joukossa.

Jos nämä väitteet pitäisivät paikkansa, tällaisia kirjoja, huhuja, kertomuksia pitäisi olla paljon enemmän. Eivät tuollaiset ‘harrastukset’ voisi pysyä noin salaisina vuosikymmenestä toiseen. Siinä on hyvä johtolanka ihan näin heittämällä, mikä tosiaan puhuu vahvasti kirjan sepitteellisyyden puolesta. Tai ainakin tapahtumia on liioiteltu hyvin paljon. Aina on joku, joka avaa sanaisen arkkunsa ja twiittaa tietonsa maailmalle.

Tätini jäämistö ei sisältänyt kyseistä kirjaa, vaikka olin sen aikoinaan hänen hyllystään löytänyt joskus aikaisin 1980- luvulla. Hän tiesi, millaisia traumoja kirja oli aiheuttanut ja kenties hän siitä syystä hävitti koko opuksen.


#223

Törkeitä tuollaiset onelinerit. Etsi itse vähän lähdekritiikkiä jos oikeasti haluat tietää.
Lähes kaikki yksityiskohdat satanismista, vauvojen uhraamisineen ja näkymättömyysloitsuineen on silkkaa sepitettä. Yhtään tapausta joka on kuvattu kirjassa ei ole näytetty toteen ja monet on todistettu mahdottomiksi.

Kirjalla luotiin hysteriaa ja vihaa. Muistan itsekin miten jopa Suomessa noitahysteria levisi. Paikalliset “asiantuntijat” kiersi jopa kouluissa !!! luennoimassa ja lietsomassa hysteriaa.