Moni on jostain syystä päättänyt vastata tähän vitsikkäästi. Vakavammin puhuen, niille jotka tätä ajatusta pyrkivät kirjaimellisemmin noudattamaan, on usein oleellista se, että miehellä on jonkinlainen kokonaisvastuu perheen asioista ja sitä kautta myös viimekätinen päätösvalta. Monesti tässä korostetaan sitä, että mies näitä päätöksiä tehdessään toki kuuntelee vaimon mielipiteitä ja ajattelee vaimon etua. Mun mielestä tällainen malli kuitenkin antaa miehelle hirveän raskaan roolin olla aina vahva ja rationaalinen. En osaa itse ajatella niin, että tämä perhestruktuuri olisi annettu kaikille ajoille pysyväksi velvoitteeksi kristityille.
5 tykkäystä
Kalatiskillä kerran mietin, ostanko yhden vai kaksi lohifilettä, kun olivat mielestäni pienehköjä, ja yhden poikani perhe oli tulossa päivälliselle. Sitten sanoin myyjälle että parasta ottaa yhteyttä korkeimpaan päättävään tahoon, ja soitin vaimolle.
Meillä tuo “perheen pää” liittyy eri asioissa eri henkilöön. Jotkut päättävät hommat on aika perinteisten roolien mukaan kaatunut sopivamman päälle, kuten vaimolle kodin sisustuksen värit ja sommittelut, ja minulle auton, AV-systeemien jne valinnat ja hoidon.
Olemme liki saman ikäisiä, kumpikin akateemisia ja kumpikin tehnyt työnsä IT-hommissa, mikä antaa hyvän pohjan perus-tasa-arvoisuudelle, mikä on käsittääkseni meillä aika hyvin onnistunut.
Isommat taloudelliset päätökset pohditaan yhdessä: asunto jne.
3 tykkäystä
Jos on pariskunta ja yksi henkilö - yksi ääni -periaate, niin silloinhan ollaan aina 1 -1 tilanteessa. Jollakullahan se pitää olla kokonaisvastuu, jos ei sitten eletä niin, että ei mitään oikeaa parisuhdetta olekaan. Perheen pään rooli on vaativa, mutta se ei ole mitään jyräämistä. Mutta kuitenkin, perheenisä on kotitaloutensa despootti (sanan varsinaisessa merkityksessä ilman siihen nykyään liitettyjä konnotaatioita) ja vastuussa vaimosta, lapsista ja palvelijoista. Se on raskas rooli, mutta siihen ryhtyneen on se kantaminen. Jos perheenisä ei ole despootti, on perheenäidin joutuminen despotan osaan, mikä ei ole sen onnellisempi ratkaisu ainakaan vaimolle.
5 tykkäystä
Minusta tämä oli aika hyvin kiteytetty. Nuorempana huomasin, kun mies sairastui keuhkokuumeeseen, kuinka raskasta on ottaa vastuuta niistä töistä, joita hän on mukisematta hoitanut. Oli helpotus, kun hän parani ja sain keskittyä niihin töihin (joita kyllä riitti), joita itse olin tottunut hoitamaan.
2 tykkäystä
Vaimoilla on erilaiset vastuut perheissä
Puolisoiden ollessa erimielisiä niin asiasta keskustellaan molempia kuunnellen. Jos kompromissi ei ole mahdollinen, asiasta äänestetään. Jos äänet menee tasan niin puheenjohtajan ( aviomiehen) ääni ratkaisee.
Tämä ei ollut vitsi.
Ai jai. Tämä saa kyllä monet naiset ‘korjaamaan’ sukupuoltaan. Sitten tulee epäselväksi se, kumpi onkaan se perheen pää.
No tämä oli vitsi.
1 tykkäys
Nuo sananparret eivät ole välttämättä vain vitsejä. Useinhan kansan suussa on elämän kokemusta ja viisautta.
Esim. oma sitaattini päästä ja kaulasta (jota ilman pää olisi irrallaan ja työtön) on tulkittavissa lämpimästi meitä ihmisiä arvioivaksi totuudeksi.
Kirjallisuudessa ja muutenkin naisen ja miehen tapoja olla liitossa on paljon kuvattu. Yksi malli on se elävästä elämästä kumpuava havainto, että te naiset olette usein taitavia liikuttelemaan perhettä ja miestäkin ilman että me aina sitä (heti) huomaamme. Siihenkin ilmiöön voi suhtautua lämpimästi hymyillen eikä välttämättä kovin kielteisesti.
Mutta vaihtoehtoja tosiaan on, myös perinteisen perhemallin sisällä. Eivät naiset ole menneinäkään aikoina aina suinkaan olleet vailla vaikutusvaltaa. On ollut itsenäisyyttä ja “alaisiakin”, riippuen yhteiskuntaluokasta ja seudusta toki.
Se, että naisillakin on ollut tilaa, ei poista vääryyksiä joita miehet ovat tehneet.
Raamatun malli korostaa uskollisuutta ja uhrautumistakin, aina kuolemaan asti. Siitä vieläkin muistumana molemmilta kysytään vihkikaavassa - tiedätte kyllä mitä.
6 tykkäystä
Kyselin edellä vallan jakamisesta parisuhteessa, mutta yleisö ei oikein lämmennyt kovin selkeälle valta-asetelmalle, vaan kaipaavat melko laajaa puolisoiden tasa-arvoisuutta.
Entä sukupuolten roolit kotona? Kodin siivoaminen, ruoanlaitto, lasten hoito? Feministit kaipaavat täydellistä tasajakoa, mieluiten niin että vanhempainvapaatkin pidettäisiin puoliksi, ja isä hoitaisi muutenkin lasta saman verran kuin äiti.
Oletetaan tilanne, että puolisot ovat molemmat työelämässä, ja tienaavat saman verran. Sellaista argumenttia ei siis ole, että “isä tienaa enemmän, joten sen takia…”
Näettekö asian niin, että Raamattu suosittelee sitä että nainen hoitaisi lapsia enemmän, tai tekisi ruokaa enemmän, tai siivoaisi kotia enemmän. Jos on vaikka 3-vuotias lapsi, joka on päivisin päiväkodissa ja viikonloput kotona, ja molemmat vanhemmat työelämässä.
Aika tasaväkisesti täälläkin asioita hoidellaan. Molemmat korkeakoulutettuja, hiukan eri aloilta tosin, vaimolla kaksi tutkintoa, toinen musiikista, toinen yhteiskuntatieteistä ja informaatioalalta. Minulla taas tekniikan alalta kaksi eri tutkintoa, mittaus- ja säätötekniikasta ja tietoliikennetekniikasta, kumpikin elektroniikan suunnalta.
Minä olen kyllä se, joka yleensä ruoat ostaa ja laittaa, koska vaatimustaso on korkeampi. Minulla on myös esteettinen silmä kriittisempi ja suostun vain tietynlaiseen järjestykseen ja kalustukseen kotona, sovussa kuitenkin. Olen siis tavaroiden ja kalusteiden sijainnista tarkempi ja ahdistun muutoksista ja sekaisuudesta. Vaimo taas siivoaa ja tekee puutarhahommia mielellään, minä taas teknisen puolen asioita. Tosin vaimo on hyvä tietokoneen käytössä, minä enemmän siinäkin teknisessä puolessa. Äänen ja kuvantoistojutut ovat minun heiniä, soittaminen taas vaimon.
Ostoissa ja talousasioiden hoidossa minä olen tarkempi, isommat päätökset tehdään aina yhdessä, usein pienemmätkin. Erilliset tilit ja omistukset, mutta yhteinen taloustili. Välillä omat autot, nyt vain minulla.
Ei kai Raamatussa missään lue, kenen pitää mitäkin töitä tehdä. Minusta perheessä voidaan ihan itse harkita, kuka tekee ja mitä, kykyjen ja mielihalujen mukaan. Pienen vauvan kanssa sikäli eri asia, että imettämistä ei oikein voida jakaa.
8 tykkäystä
Sitä paitsi kun Raamatun mukaan tasa-arvo on itsestään selvyys, on sen totetuttamistavasta meuhkaaminen jotenkin käsittämätöntä kristillisessä kontekstissa. Tämä maailmahan saa siitä keuhkota niin paljon kuin sielu sietää, mutta älkööt ryhtykö mestaroimaan Raamattua, heille se ei kuulu.
Kyllähän perinteisesti esimerkiksi tässä kohtaa on opastusta selkeään työnjakoon( toinen heti mieleentuleva on se nuoria leskejä koskeva) :
Onko tuossa viittausta tasa-arvoon, sen toteutumiseen?
Tasa-arvoon missä mielessä? Kristuksen kaikki ovat toki tasa-arvoisia, jos sitä tarkoitat.
Sen sijaan Raamatulla on vaikea perustella " molemmat tekevät kaikkea", kuten monet tasa-arvon mieltävät. Tuo raamattuviite kehottaa esimerkiksi kodin hoitamisen vaimon tärkeäksi tehtäväksi.
Totta! Käsitin sinun ajavan tasa-arvoideologiaa sekulaarista lähtökohdasta käsin. Olen pahoillani!
Jakeessa on sanaan liittyy erilaisia lukutapoja oikouros tai oikourgos. Siis toisena osana on joko ouros ‘vartija’ tai ergoo ‘työskennellä’. Kovin yksityiskohtaista työnjakoa tuosta tuskin voi lukea.
Ei yksityiskohtaista tokikaan koska ajat ja tehtävät muuttuvat.
Työnjako on kuitenkin selvä: nainen on miehelle kaikessa alamainen ja kodin hyvä hoitaja.
Tietysti pitää hoitaa hyvin kotia. Mutta ei tuossa sanota, että mitkä askareet pitää kenenkin tehdä.
Ohjeet on ikuisiksi tarkoitetut ja Jumalalla on varmaan tiedossa, että kodinhoidonkin tehtävät muuttuu. Yksityiskohtainen luettelo olisikin hyvin massiivinen.
Työnjako miesten ja naisten välillä on kuitenkin siitäkin luettavissa.
Selvyyden vuoksi vielä: Raamatussa on useita esimerkkejä naisista jotka harjoittavat ammattia.
Naisten työssäkäynti on siis ihan ok. Kunhan koti tulee hoidettua.
Kotirouvuuskin on ihan ok, jos se on yhteinen valinta. Raamatulla ei voi kuitenkaan pakottaa naisia kotiin. Niinkin on valitettavasti tehty.
1 tykkäys