Olen kuunnellut baptistien saarnoja raamatullisista ohjeista vaimoille ja naisille. Luterilaisena vaimona minusta ne tuntuvat tiukoilta. Yritän kirjoittaa rakentavasti, vaikka yhtymäkohtia Afganistaniin löytyy. Saarnat löytyvät Espoon kotikirkon ja Jyväskylän ref baptistiseurakuntien sivuilta youtubena.
Vanhemmalla puhujalla Eelis Halmesmiehellä on pehmeämpi ja sallivampi lähestymistapa. Hänestä naisella on turvallinen olo Paavalin oppien mukaisessa alistuvuudessa johtajamiehille, koska mies käsittelee häntä lempeästi kuin Kristus. Mikäs siinä. Tunnen miehen työn kautta ja kyllä hän näyttää hyväksyvän työroolini, vaikka baptistipuhujat pitävät kotiäitiyttä oikeana.
Parikymppinen saaarnaaja Joonas Laajanen puhuu pyhitetyn naisen roolista. Se on vain miestä kotona palveleva, taustalle vetäytyvä, kotona pysyvä (uraa ei saa luoda), synnyttävä kotiäiti, joka ei käy töissä, On vaatimaton kotielämä. Ei saa edes puhua kirkossa.
Näiden kahden lempeänn ja tiukan baptistisaarnaajan välissä oli Tuomas Toppila joka puhui syksyllä Espoon kotikirkossa naisen roolista ja päänpeittämisessä kangaspäähineen käytöstä. Toppilan mukaan mies edustaa ja johtaa ja naiset on tämän alla. Naisen vaatimattomuutta ja alistuvuutta korostettiin. Mies edustaa ja nainen jää taka alalle. Mies on Jumalan kuva ja nainen miehen kunnia. Toppilalle oli tärkeä alamaisuuden osoitus kangaspäähine, tukka ei riitä.
Saman seurakunnan sisällä naisoppi vaihtelee riippuen puhujasta. Parikymppinen saarnaaja on tiukka, elämänkokemusta saanut perheellinen mies hyväksyy enemmän.
Baptistipuhujat korostavat vaimon aseman pysymistä samana 2000v aikana, Raamattu ei heistä salli naisen asemaan muutosta. Kuitenkin maailma on muuttunut ja naiset käyvät meillä töissä ja jokainen baptistiperhekin ja niiden isät tarvitsevat naisten työpanosta synnytyssairaalasta kuolemaan, sairaalaan, kouluun, kauppaan, liikenteeseen, virka asioihin, kaikissa elämänvaiheissa.
Jos olet tarkemmin kiinnostunut, löydät saarnaajien puheet You tubesta nimellä.
Raamatusta voi löytää vaikka mitä sääntöjä, joista tehdään kummallisia pakkovaatimuksia. Tuo pään peittäminen ja esimerkiksi jalkojen pesu joissain yhteisöissä. Muutaman jakeen pohjalta enempää miettimättä päätetään, että oikean kristityn pitää ehdottomasti toimia niin ja näin.
Tuollainen “Raamatun mukaan toimiminen” on lakihenkistä. Pääasia, usko Kristukseen, jää sivuasioiden varjoon, kun Raamatusta tehdään noudatettavia sääntöjä, määräyksiä , kieltoja ja vaatimuksia sisältävä pykäläviidakko.
Päänpeittämistä en kyllä osaa nähdä minään ihmeellisenä pakkovaatimuksena. Se on ollut normi kaikissa kristillisissä kirkoissa meidän päiviimme asti. Ja siitä on aivan selvä apostolin opetus.
Onko mielipiteitä prof. Jordan B. Petersonista, näin häntä koskevan raflaavan otsikon ip-lehden saitilla, itse juttuaen päässyt lukemaan koska se oli maksumuurin takana.
The Guardianin laaja juttu valottaa proffan ajatuksia mm tästä gender-ideology-asiasta ja nykyvaatimuksista yhden ainoan mielipiteen sallimisesta.
" How dangerous is Jordan B Peterson, the rightwing professor who ‘hit a hornets’ nest’?"
Joonas Laajanen ei kylläkään ole enää baptisti (ja itse asiassa nuo kaikki mainitsemasi edustavat tarkemmin reformoituja baptisteja, jotka ovat Suomen baptistien joukossa pieni, mutta kasvava vähemmistö. He perustivat juuri kirkkokunnankin, jolla on jäsenseurakunnat Espoossa, Jyväskylässä ja Tampereella: https://srby.fi/ ).
Laajanen on nykyään yhdessä vaimonsa kanssa erään järjestön lähetteinä seurakunnanistutustyössä Lahdessa Lahden reformoidun seurakunnan muodossa. Se edustaa presbyteeristä teologiaa, siis sitä reformoitua haaraa, jossa mm. lapsikaste hyväksytään. Vaimollaankin näyttää olevan ainakin jonkinlainen roooli tuossa työssä, ainakin naistenpäivien järjestämisessä. Facebookin kuvien perusteella osa naisista peittää jumalanpalveluksissa päänsä, osa ei.
Aloin jo mietiskellä, että onko Tampereella nyt siis jo kolme baptistiseurakuntaa, mutta ei näköjään, vaan toinen tietämistäni aiemmista eli kansainvälinen baptistiseurakunta (se joka näkyy Tampere-Jyväskylä-junan ikkunasta!) näyttää liittyneen tähän tuoreeseen kirkkokuntaan. Sen lisäksi on Suomen Baptistikirkkoon kuuluva seurakunta, jolla nettisivujen pikavilkaisun perusteella saattaa olla enemmän yhteistä helluntai-vapaakirkko-akselin kuin näiden uusien reformoitujen baptistien kanssa. Sekavan kirjava kenttä siis tämäkin.
Itse en häntä ole kuunnellut, mutta tiedän monen konservatiivikristityn arvostavan häntä, mm. eräs sukulainen on kuunnellut ja kehunut paljon Petersonin opetuksia.
Seuraan Laajasen srk istustusta koska asun lähellä. Hän 23v kertoo itse kokeneensa jo monta vaihetta aloittaen jostain vapaasta hengellisyydestä, siirtyen baptismiin jopa opiskellen ja nyt on presbyteeri. Laajanen on tehnyt kymmeniä ellei satoja youtubejuttuja. Hän on hyvä puhuja, tiukka opin toistaja. Odottaa naisilta päänpeittoa. Kertoo saaneneensa kritiikkiä.
Minusta Raamatun kuvaama touhukas vaimo jota monet miehet ihailevat hyvänä kotivaimona ei ole pelkkä kotiäiti. Hän pyörittää bisneksiä, hoitaa kotia, on vieraanvarainen jne. Parempi kuin kukaanmeistä. ihan työssäkäyvä
Toisen käden lähteiden kautta saamani kuva on seuraavanlainen: Peterson on taustaltaan kliininen psykologi, hän on kiinnostunut siitä mikä toimii yksilön kannalta ja on päätynyt siihen että perinteiset arvot, sukupuoliroolit yms. toimivat ainakin joissain tapauksissa paremmin kuin uudemmat, “postmodernit” asenteet. Omilta arvoiltaan hän on käsittääkseni klassinen, yksilön vapautta ja vastuuta korostava liberalisti.
Minkään sortin jumaluskova Peterson ei kai ole, mutta näkyvä feministejä ja ympäristöliikettä vastaan asettuminen on tehnyt hänestä monien konservatiivien, myös konservatiivikristittyjen suosikin. Filosofisesti hän on käsittääkseni lähinnä pragmatisti, tärkeää on se mikä toimii. Peterson ei siis olisi mikään metafyysinen realisti tai idealisti (nämä olisivat klassiseen kristinuskoon perinteisesti yhdistettyjä filosofioita).
Joistakin merkittävistä ajattelijoista on sanottu että he ovat parempia kritisoidessaan muiden ajatuksia kuin perustellessaan omiaan, mutta Petersonista sanoisin ehkä toisin päin. Hänen monet käytännön elämänohjeensa ovat hyviä, mutta vastustajiaan hän ilmeisesti kritisoi melko pintapuolisin perustein.
Suomalaisista julkisen keskustelun hahmoista Petersonia vastaisi mielestäni lähinnä Jari Ehrnrooth.
En ole kyseistä herraa lukenut tai kuunnellut. Olen nähnyt toki otsikoita. Viimeksi tänään.
Tuttavafilosofin ( ammatti sellainen) muistan naurahtaneen, kun nimi tuli jossain esiin. “Pyörittää ikivanhaa propaganda pienellä päivityksellä” oli tuomio.
Luotan siihen.
Otsikoiden mukaan on huolestunut incelmiesten seksin vähäisyydestä.
En pidä järin kristillisenä huolenaiheena: tutkikoot omaa saamattomuuttansa tykönään.
Olen törmäillyt Jordan Petersonin videoihin youtubessa paljonkin. Ilmeisesti viime aikoina hän on enemmän puhunut suhteestaan kristinuskoon ja käynyt dialogia mm. Jonathan Pageaun kanssa. Pageau on ortodoksi, ilmeisesti maallikko ja taiteilija.
Tässä Petersonin lyhyt analyysi lännen ja idän kirkkojen eroista: @Jordan B Peterson on Orthodoxy - YouTube
Yksi Jordan Petersonin puheenaiheista on ollut se, miten mies voi kehittää itseään, ja tätä kautta auttaa itseään sen sijaan, että velloisi vain vihassa hänet pettänyttä yhteiskuntaa kohtaan. Inhimillisillä ongelmilla on kuitenkin perusominaisuutena, että niitä ei voi ratkoa yksin. Ihminen ei voi kasvattaa eikä opettaa itseään yksin, kasvaa täyteen mittaansa yksin. Koko yhteiskunnallinen järjestys ja inhimillinen elämä perustuu sille ajatukselle, että on mentoreita ja nestoreita.
Otsikkoja en lue, mutta ei incel-jutuissa (incel=involuntary celibacy) kyse ole vain sänkyasioista, vaan syy on yleisesti läheisyyden puutteesta, josta yhdyntäkerrat vuodessa antavat mitattavan määreen. Vain pieni osa nuorukaisistakaan ajattelee vastakkaista sukupuolta vain haureuden objektina. Ajatuskulku lienee alkeellisimmillaan seuraava: “Tuolla on tyttöystävä ja hän on onnellinen, siispä jos minullakin on tyttöystävä olisin onnellinen”; eikä vain huorinteon vaan myös muun läheisyyden tähden. Kristillisessä mielessä emme tietenkään ajattele näin, mutta tämä on se malli, jonka populaari-viihde istuttaa vastaanottajiinsa.
Samaten, pysyäksemme tässä lihallisessa aiheessa, nuoret neidot ja naiset kärsivät viihteen markkinoimasta kevyiden lihallisten suhteiden ja yhden illan hekumoiden valheellisesta autuudesta. Ja sitten kuitenkin tämä “epätasa-arvo” eli symmetrian puute, joka liittyy tähän vastakkaisen sukupuolen synnilliseen käyttämiseen, on se, mikä inceleissä herättää katkeruutta. “Lookismi” (komeiden/kauniiden suosiminen) on yksi avainkäsitteitä tähän liikkeeseen.
Kristitylle Jordan B. Petersonista on vain vähän hyötyä. Yllä mainittu Jonathan Pageau, jonka kanssa Peterson on tehnyt yhteistyötä, menee syvemmälle, koska on kristitty.
Itse kyllä ajattelen niin, että ei kristillinenkään “pariutumisskene” ole vapaa sellaisista asioista, joita incelit kritisoivat. Ainakin osa tästä liittyy kuitenkin ihan siihen, että ihminen ei voi itse valita keneen ihastuu ja kenen kanssa taas kemiat eivät kohtaa, joten puolison valinta ei sen takia pysty koskaan olemaan täysin oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Olen joskus sinkkuvuosinani joutunut torjumaan sellaisen uskovan miehen kiinnostuksenosoituksia, joka ei vaan kertakaikkiaan herättänyt halua syventää tutustumista. Kyllä se pahalta tuntui, kun ei toiselle haluaisi olla ilkeä, mutta näitä asioita ei voi pakottaa eikä myöskään alkaa seurustelemaan pelkkää kohteliaisuuttaan. Mikä sitten aiheuttaa sen, että toinen ei kiinnostukaan - se voi osittain liittyä sellaisiin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa ja siten parantaa omia mahdollisuuksiaan, mutta osittain se on mysteeri.
Kovin rankka oli pariutumisskene Tinderissä, mutta helppoa ei ollut kristittyjen Valossakaan. Kerran arvioin lähettäneeni 60 eri naiselle tykkäyksen. Itse sain 0 tykkäystä. Korkeastikoulutettu, hymyilevä mies, joka pitää keskustelusta ja taiteesta. Treffeiltä jäi vähän sellainen kokemus, että naiset eivät maineestaan huolimatta ole kauhean hyviä puhumaan, mutta onhan se toki aika haastaa uuden ihmisen kanssa ja tein itsekin kaikenlaisia virheitä. No, onnellinen loppu kuitenkin, löysin ihanan naisen palvelun kautta. Ja ymmärtäähän sen ronkeliuden toisaalta, kun ollaan elämänkumppania valitsemassa.
olen siis nainen, vaikka moni tällä foorumilla jostain syystä luulee minua mieheksi
olen meistä se puheliaampi, mutta ensimmäisillä treffeillä ihan tarkoituksella ajattelin, että en yritä keksiä tikusta asiaa. Jos ei luontevasti tule mitään mieleen, niin olen hiljaa. Päätin, että en yritä täyttää hiljaisuutta puhumalla. Mietin, että jos tästä ei tule mitään niin ei sitten. Ehkä nämä kohtaamasi naiset tekivät kuten minä.
