Mitäpä mieltä raati on näistä päätöksistä: https://uskonnonvapaus.fi/2018/vegaaniruoka.html
“Ongelma oli nimenomaan se, että tässä uskonto ja terveydentila olivat eri asemassa.” Tarkemmin sanottuna uskontoa ja sairautta ei samaistettu… 
1 tykkäys
Tämä on kyllä mielenkiintoinen aihe. Harmittaa ettei ole kunnon näppistä käytössä, vaan joudun puhelimella näpertämään…
Äkkiseltään ajattelisin parhaan ratkaisun olevan, että erityisesti kunnallisten päiväkotien, koulujen, sairaaloiden yms olisi pakko laskuttaa kaikilta erityisruokavaliota tarvitsevilta niiden aiheuttamat ylimääräiset kustannukset kokonaisuudessaan. Sitten voitaisiin erikseen käydä avointa poliittista keskustelua - ei kuitenkaan tällä palstalla! 
- siitä, tulisiko valtion tai kunnan maksaa allergikoille, buddhalaisille yms erityistä tukea koska heidän elintarpeensa ovat kalliimpia.
Sairaudet ja ideologiset syyt (ml. uskonnot) täytyy kyllä pystyä erottamaan tässä toisistaan. Ylipäänsä mistä on tullut sellainen ajatus, että uskonnon pitäisi olla ilmaista tai yhteiskunnan kustantamaa?
3 tykkäystä
Lapsi voi tarvita erikoisruokaa sairautensa takia, mutta kukaan lapsi ei tarvitse erikoisruokaa uskontonsa takia. Eiväthän päiväkoti-ikäiset pikkulapset ole vielä minkään uskonnon kannattajia. Itse en ole koskaan pakottanut lapsiani ja lastenlapsiani paastoamaan edes suuren paaston aikana. Ortodoksit ovat Suomen suurin ja vanhin uskonnollinen vähemmistö. Emme ole koskaan vaatineeet mitään erityisruokaa päiväkodeissa, kouluissa, kasarmeissa ja sairaaloissa. Jos jonkun pitää välttämättä saada itselleen tai lapsilleen vegaaniruokaa niin maksakoon itse kustannukset.
2 tykkäystä
Tuo on totta, mutta eri uskonnoilla on erilaisia käytäntöjä. Käsittääkseni muslimit toisaalta eivät vaadia lapsia paastoamaan, mutta toisaalta kieltävät sianlihan heiltäkin.
Käsittääkseni on hyvin vähän ihmisiä, jotka eivät syö jotain kasvia uskonnollisesta tai eettisestä syystä. Sipuli taisi olla jonkin hindulaisuuden suunnan mukaan kielletty. Uusin kouluruokailusuositus kertoo, että voidaan laittaa kasvisruokaa ja kuitata sillä uskonnolliset erityisruokavaliot. Siinä on kieltämättä järkeä, vaikka mielelläni toisaalta soisin muslimien mukuloille edes lehmänlihaa jos eivät possua saa.
Kouluissa ei nykyään ole tarjolla sianlihaa, muuta kuin hernekeitossa. Hernekeittopäivänä on aina tarjolla myös kasvishernekeittoa, joka on halpa ruoka ja täyttävää niin kuin perinteinen lihaa sisältävä hernekeittokin.
No tämä ei kyllä ole mikään universaali totuus. Itse olen varsinaisessa koulumaailmassa viimeksi pyörinyt 2013-2015 jolloin opiskelin ammatillisessa oppilaitoksessa. Kyllä siellä oli varsin usein sianlihaa, useammin kuin sitä tulee kotona laitettua. Sianlihaa on jauhelihassa ja makkarassa ja myös erilaisissa lihasuikalepohjaisissa ruoissa, joita oli paljon. Muslimiopiskelijat söivät niinä päivinä pääsääntöisesti kasvisruokaa.
Noin yleisesti ottaen pidän hyvänä sitä, että myös uskonnolliset erityisruokavaliot huomioidaan koulussa. En usko, että ne useimmissa tapauksissa olisivat mitenkään erityisen kalliitakaan. Ja puhuttaessa lapsista ja lasten uskonnosta kannattaa muistaa se, että ilmaisen kouluruoan piirissä ovat myös lukiot ja ammattikoulut ja niiden mukana merkittävä määrä täysi-ikäisiäkin ihmisiä.
Mielestäni keskustelu lähti päiväkotien ruokailusta. Pienille lapsille halutaan erikoisruokavalio, vaikka heillä ei ole allergioita tms. Vegaanivanhemmat olivat vaatineet lapsilleen päiväkotiin vegaaniruokaa. Useinkaan vegaaniuden syy ei ole uskonnossa, vaan kysymyksessä on muunlainen vakaumus. Oikeaoppinen vegaaniruoka on kallista Siksi itsekään en syö mitään vegaanimössöjä edes suuren paaston aikana, jolloin ei saa syödä mitään eläinkunnan tuotteita. Syön kotimaisista raaka-aineista valmistettua kasvisruokaa. Kaikki soijat ym ulkomaanhömpötykset unohdan. Puurokin on kasvisruoka. Myös juureskeitot yms ovat hyvää halpaa kasviruokaa.
Ammattikoulujen, lukioiden ja korkekoulujen ruokailu on eri asia kuin pienen päiväkodin ateriat. Suurissa ruokaloissa voi olla tarjolla useita eri vaihtoehtoja. Ainakin Helsingin yliopistoruokaloissa oli tarjolla oli päivän keitto, kala- tai liharuoka ja kasvisruoka.
En ole perillä kuinka ruokajärjestelyt on missäkin hoidettu, mutta tiedän että ainakin toisinaan ammattilaisetkin tuntuvat hoitavan aika työläästi jokaisen ruokavalion erikseen. Tavallinen lakto-ovo-kasvis, laktoositon lakto-ovo-kasvis, munaton kasvis, vegaani… Miksi kouluissa yms. tehdään “tavallista kasvista”, kun kaikki kasvissyöjät voi syödä vegaanista?
Olen ollut juhlissa joissa kaikki oli vegaanista, ei siksi että asia olisi ollut erityisesti järjestäjän sydäntä lähellä, vaan siksi että se oli käytännöllinen ratkaisu. Ja hyvää oli, ihmiset eivät edes huomanneet että ruoka oli jotenkin tavanomaisesta poikkeavaa.
Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Täysipainoisen ravitsevaa vegaaniruokaa voi tehdä edullisia palkokasveja ja täysjyväviljoja käyttäen. Erityiset lihan- tai juustonkorvikkeet ei ole välttämättömiä.
Kaikki erilainen on kallista. Halvempi tehdä vain kalakeittoa tai vain lihapullia kuin molempia.
Onko syy kalleuteen sitten yksi vegaani vai viisitoista sekasyöjää, on oma kysymyksensä.
1 tykkäys
Joskus sitten taas näkee sellaista yhdistelyä, että lopputuloksessa ei ole enää juuri makua tai ravintoarvoa. Kun ei vaan ole niin helppo tehdä viiden moniallergikon yhteisistä sopivista ruoka-aineista sellaista hyvää ja ravitsevaa ruokaa, joka lisäksi riittävässä määrin muistuttaisi päivän “normaaliruokaa”. (Tämähän on jostain syystä kouluissa kovin tärkeää.) Erilaisissa kasvisruokavalion versioissa voi olla samaa ongelmaa, etenkin jos kasvissyöjissä on lisäksi muulla tavalla ruokarajoitteista väkeä.
Tämä toki totta! Mutta esimerkiksi luettelemissani kasvisruokavaihtoehdoissa on turhaa päällekkäisyyttä. Ja tosiaan on sattunut sellaista, että tehdään erikseen esimerkiksi sekä maidoton että laktoositon kasvisruoka. Ei tunnu optimaaliselta.
Olen ollut suurtalouskeittiössä töissä, ja sen pohjalta sanoisin että useimpien ruokalajien kohdalla 500 annoksen valmistaminen ei vaadi juurikaan sen enempää vaivaa ja aikaa kuin yhden annoksen valmistaminen. Raaka-ainekulut tietysti on vahvemmin yhteydessä annosten määrään, mutta kyllä se annoksen hinta aika selvästi tippuu määrän noustessa.
1 tykkäys
Aika on ajanut yhteisen kouluruokailun ohi. Norjassa sellaista ei ole, koska heidän mielestään sellainen rikkoo ihmisten vapautta päättää omasta ja lastensa syömisestä. Kouluruoka vain maksulliseksi todellisten kulujen mukaan.
Ärsyttää ihmisten ainainen kitinä. Jos jotain tarjotaan, niin siitä voi olla kiitollinen. Jos se ei kelpaa, voi hoitaa syönnit toisin. Esim. omilla eväillä.
2 tykkäystä
Aika usein koulussa on omien eväiden syöminen kielletty. Esim. kun olin itse ala-asteella, niin eväitä sai syödä vasta ruokatunnin jälkeisillä välitunneilla, jos on pitkä päivä. Ei kouluruoan tilalla eikä ennen ruokatuntia. Ongelmahan olisikin paljon pienempi, jos (ilmaisen tai maksullisen) kouluruoan sijaan saisi vapaasti syödä omia, perheen itse kustantamia eväitä. Ja olisi vaikkapa vielä paikka jossa lämmittää eväänsä.
1 tykkäys
Tuollainen asia on aivan helppo korjata. Mitään lämmittämistiloja on kyllä hankala järjestää.
Päiväkodeissa tämä ei välttämättä toimi.
Voi perustaa myös omia vegaani- tms. päiväkoteja, joissa ruoka on kosher.