Kotimaa24 kertoi “äänioikeutettujen joukkoon kuuluu suuri määrä eläkepappeja, joista osa ei eri syistä johtuen halua tai voi äänestää vaalissa”.
Meneekö tämä niin, että pappisoikeuksia ei peruuteta, vaikka papiksi vihitty olisi esimerkiksi syvästi dementoitunut, hengityskoneessa tms? Ja heilläkin on siis teoriassa äänioikeus?
Minulla on ollut jonkinlainen aaninki, että pappien äänioikeus pappiskiintiössä on jotenkin rajoitettu, mutta en löytänyt siitä pykäliä, paitsi että virasta pidätetty pappi ei saa äänestää.
Pappeus on sellainen asia, joka on pysyvä. Se ei voi riippua henkilön terveydentilasta.
Ville Auvinen ilmoitti Facebook kamppanjasivullaan aikovansa äänestää arkkipiispanvaalin toisella kierroksella Tapio Luomaa.
Ja Facebookissa näkyy sekä Vikströmin että Luoman kannattajilta uhkauksia erota kirkosta, jos se toinen voittaa… Huoh.
Hassua, tuo olisi ollut loogisempaa Auvisen tai Inkisen kannattajilta. Kertoneekohan lähinnä varsin pintapuolisesta ehdokkaiden tuntemuksesta?
Piispan pitäisi olla kirkon ykseyden rakentaja. Piispanvaalienkin pitäisi kai jollain tavoin olla myös kirkon ykseyden rakentamista. Valtioista ei pääse mitenkään kokonaan eroon, eikä valtion vaaleissa voimakaskaan vastakkainasettelu pysty aiheuttamaan sitä, että joukko ihmisiä jättäytyisi valtiosta pois. Kirkossa demokraattiset äänestykset ovat haasteellisempi asia. Joukkoja jakavista vaaleista voi kirkossa seurata ongelmia.
Tulee taas Kummelin “Panokset kovenee!”-sketsi mieleen:
Katselin tuossa vielä noita ensimmäisen kierroksen tuloksia. Minusta on yllättävää, että Auvinen sai - arkkihpk:n ulkopuolelta - eniten ääniä Tampereen hiippakunnasta. Auvinen sai Tampereelta 10 ääntää, Oulusta ja Mikkelistä 8, Kuopiosta 6 ja muista vähemmän. Kuitenkin paljon on puhuttu Helsingistä ja Tampereesta eniten uudistushaluisina hiippakuntina. Ehkäpä Tampereen hpk ei olekaan niin yksiselitteisen uudistushaluinen tai “liberaali”,jos sitä sanaa käytetään. Ehkäpä se “liberaalius” keskittyykin lähinnä Tampereen srk-yhtymään, kun taas Tampereen hpk:n maaseutuseurakunnat ovat perinteisemmällä linjalla.
Nuo muut Auviselle eniten ääniä antaneet alueet ovat niitä, jotka tunnetaankin “konservatiivisempina”. Lapualta olisi odottanut myös ääniä perinteiselle linjalle, mutta sieltähän Luoma sai valtaosan äänistä.
Porvoon hiippakunta äänesti odotetusti eniten Vikströmiä - 29 ääntä. Luoma sai sieltä 2, Auvinen 4 ja jopa Kantola yhden - mutta ehkä hieman yllättäen Inkinen ei saanut ääniä ollenkaan. Olisin kuvitellut, että edes joku Porvoon hiippakunnasta olisi tahtonut ehdottomasti naisen, koska Porvoon kahdessa edellisessä piispanvaalissa oli ryhmä, joiden mielestä olisi ehdottomasti pitänyt saada nainen piispaksi. Ehkäpä ne Porvoon naispiispan kannattajat eivät olleet äänioikeutettuja näissä vaaleissa.
Laskin myös huvikseni, miten tilanne muuttuisi, jos kaikki äänet olisivat samanarvoisia. Eipä se juuri muuttunut - järjestys pysyi samana, mutta äänimäärissä oli parin prosentin muutoksia suuntaan tai toiseen.
Toisen kierroksen odotetaan olevan tiukka. Laskin edelleen huvikseni… Jos Luoma saa omat ja Auvisen äänet ja Vikström loput eikä äänestäjämäärä muutu, niin tulos nykyisellä laskutavalla olisi Luoma 51% ja Vikström 49% - mutta jos kaikki äänet olisivat samanarvoisia, prosentit olisivat toisinpäin.
Sikäli kuin tiedän, niin ei Tampereen ympäristön pienemmät srk:t ainakaan mitään SLEY:n vahvimpia tukialueita ole. Olisi luullut Auvisen pärjäävän Turun ja Lapuan hpkuntien alueella parhaiten.
Auvisen kannattajat ja Sleyn aktiivit eivät ole yks yhteen sama joukko. Esim Facebookista näkee että Auvinen innosti kirkkoon uudistusta ja herätystä kaipaavia kristittyjä ja koko idea ehdokkuudesta taisi hänen kertomansa mukaan tulleen viidesläisestä suunnasta.
Lapuan hiippakunnan väessä taas on paljon Luoman tukijoita johtuen hänen urastaan siellä ennen Espoota.
Jos Luoma “perisi” Auvisen äänet ja Vikström kaikki muut jo annetut, eikä kukaa äänestämättä jättäneistä äänestäisitoisessa vaalissa, niin lopputulema olisi
Luoma 51,02 % ja Vikström 48,97 %. Tarkkaan ottaen ääniero olisi vain 14 ääntä.
Ensimmäisen vaalin äänestysprosentti oli 92 % eli ensimmäisessä vaalissa äänestämättä jättäneiden potti on 59,333 ääntä (178 henkilöä). Niinpä vaali voi kääntyä toisella kierroksella kuinka päin vain.
Joo, pappisoikeuksia (tarkemmin: henkilön pappisvirka-nimistä julkisoikeudellista suhdetta kirkkoon) ei peruuteta muutoin kuin omasta pyynnöstä ja/tai henkilön todetessa, ettei halua enää noudattaa pappisvelvollisuuksiaan (lähinnä “tunnustuksessa pysyminen”).
Eläkepappien äänioikeus on palautettu ihan kymmenen vuoden sisällä. Uusi juttu, siis. Ensimmäisen kerran taisi vaikuttaa Laajasalon vaalissa.
Luoma olisi hyvä arkkipiispa.
Kuuntelin tässä Viron radiosta peapiiskop Urmas Viilman haastattelun Suomen arkkipiispan vaaliin liittyen - haastattelu on tehty ja esitetty radiossa ennen ensimmäistä kierrosta. Viilma toivoi ja sanoi uskovansa, että Suomen ja Viron kirkkojen hyvät välit säilyvät riippumatta siitä, kuka valitaan. Viron luterilaiselle kirkolle (EELK) on jo esitetty kutsu osallistua uuden arkkipiispan virkaan asettamiseen. Toimittaja kysyi, mitä osallistumiseen vaikuttaa se, onko uusi arkkipiispa nainen vai mies ja mitä hän ajattelee samaa sukupuolta olevien vihkimisestä ; onko peapiiskop esimerkiksi valmis “panemaan kätensä sellaisen piispan päälle”, joka kannattaa vihkimistä. Viilma vastasi, että EELK ei ole vielä päättänyt, kuka osallistuu ja millä tavalla. Piispan sukupuoli ei ole ongelma, onhan Virossakin naispappeja. Viilma ei mielestäni aivan suoraan sanonut, mutta antoi ymmärtää, että mikäli uusi arkkipiispa selvästi kannattaa samaa sukupuolta olevien avioliittoja, EELK:n edustaja on ehkä joku muu kuin piispa ja tuskin osallistuu siunaukseen alttarilla, vaikka tilaisuuteen jonkinlainen edustus EELK:sta joka tapauksessa tulee.
Vikströmkin olisi hyvä arkkipiispa.
Luoman Kotimaan haastattelusta:
Avioliitto on asia, joka erottaa Tapio Luoman ja vastaehdokas Björn Vikströmin kannat toisistaan. Luomalle avioliitto on miehen ja naisen liitto. Toisaalta Luoma sanoo kunnioittavansa asiassa kirkon päätöksiä. Jos kirkolliskokous tulevaisuudessa hyväksyy samaa sukupuolta olevien vihkimisen, hänkin voisi kuvitella vihkivänsä homopareja.
– Kirkon päätös on aina enemmän kuin ihmisten päätös. Se on aina Jumalan sallima asia, ellei jopa hänen tahtonsa.
Samalla Luoma sanoo, että hän pitää tärkeämpänä Jumalan tahdon kysymistä kuin sitä, että joku määrittelee voimakkaasti sen, mikä on Jumalan tahto.
Niinpä niin. Vaikka Luoma taisi erottua edukseen neitseestäsyntymisestä kysyttäessä - verrattuna Vikströmiin - tässä on taas aika jännä painotus hänellä. Kaikki usko voidaan siis lopulta kyseenalaistaa, jos hurskaasti se puetaan “tahdon kyselemiseksi”. Ihan kuin Luoma ei tietäisi, että Raamatun tulkintaa ja kirkon traditiota halutaan muuttaa muiden aatteiden kuin kristinuskon itsensä mukaisesti.
Kuten aiemmin on todettu, ei kumpikaan ehdokkaista ole ihan jyvällä siitä mikä piispan tehtävä on. Kallistun nyt kuitenkin Luoman valintaa toivomaan tässä vaiheessa. Vikström on liian nopea tie kirkon alamäkeen, Luoma ehkä loivempi?
Tänään siis ratkeaa, kenestä tulee ev.-lut. kirkon seuraava arkkipiispa.
Luoma tuli valituksi, niin kuin monet täällä ennakoivatkin.
Piispa Luoma on seuraava arkkipiispa.
