Tutkimus eurooppalaisten uskonnollisuudesta

“Jokainen maa oli heidän isänmaansa ja jokainen isänmaa oli heille vieras”, kirjoitettiin alkukristityistä.

3 tykkäystä

Isänmaa ei tarkoita maallista esivaltaa.
Ihmisen on rakastaminen omaa maataan ja kansaansa. Kristitty ei ole ihmisvihaaja, vaan rakastaa veljiään.

No, kyseisen tutkimuksen mukaan linkki on kohtalaisen vahva (ellei olekaan “automaattinen”).

Kertaus on opintojen äiti:

Raportin yleispäätelmänä on, että mitä innokkaammin eurooppalaiset harjoittavat kristinuskoa, sen jyrkemmin he suhtautuvat muiden uskontojen edustajiin ja maahanmuuttoon. Enemmän uskoaan harjoittavat ovat yleensä myös kansallismielisempiä kuin muut.

Pidän kyseistä “yleispäätelmää” oman kokemukseni nojalla kohtuullisen uskottavana. Ai niin, joo: Ja ortodoksisessa osassa Eurooppaa tuo linkki on todella, todella vahva. Eli jotain hyvää siinäkin maailmankolkassa…:stuck_out_tongue_closed_eyes:

En nyt puhunut korrelaatiosta. Varmaan tutkimustulos on ihan kurantti. Ajattelin enemmän teologista puolta.

1 tykkäys

Sauli Niinistö arvioi Trumpin politiikkaa niin, että Trump haluaa pitää kiinni “otsikoista”, esim. Pariisin ilmastosopimuksesta irtautuminen, mutta on valmis kompromisseihin ja sopimuksiin otsikon alla.

Näen että samoin jotkut kristityt haluavat pitää kiinni otsikosta “Koko Raamattu on Jumalan sanaa”, mutta tämän otsikon alla selittelevät ja tekevät kompromisseja itselleen ongelmallisten jakeiden kohdalla.

Minun temperamentilleni ei otsikkotason sloganien pyöritys vain sovi. Koska haluan rakentaa kalliolle, minä tarkastelen kaikkea Kristuksen sanaa vastaan enkä harjoita muita summittaisia julistuksia tai selityksiä.

Ymmärrän ja arvostan muunkinlaisia lähestymisiä asiaan.

Jumala, kiitän sinua etten ole kuin tuo publikaani.

Olen itse varovainen tuon ilmaisun kanssa, koska se voidaan tulkita eri tavoin. Siten, että Jumala on sanellut koko Raamatun ja siinä ei voi olla pilkkuakaan väärin. Tai sitten “asiainspiraation” pohjalta, kuten itse sen näen. Ja silti Raamatussa on paljon inhimillisiä tunteita ja niiden ilmaisutapoja.

1 tykkäys

Ei siinä tutkimuksessa ollut tuollaista väittämää. Siinä kysyttiin, uskooko Raamatun kuvaamaan Jumalaan. Tällaisella kysymyksellä ei kuitenkaan voida tutkia kristinuskoon sitoutumista, koska Raamattua lukevat muutkin kuin kristityt esim Jehovantodistajat ja mormoonit. Miksi ei kysytty suoraan uskooko kristinuskon Jumalaan?

En viitannut tutkimukseen. Meni vähän sivuraiteelle…

Jep. “Pitääkin olla” oli se ongelmallisempi osa.

Juuri sen vuoksi meidän uskossa palavien onkin tärkeintä kutsua klassisen kristinuskon pyhän Kirjan Raamatun mukaisesti kasteensa liiton rikkoneita palaamaan takaisin kasteensa armoliittoon, sillä mikään ei ole Jumalalle sen suurempi ilo kuin se, miten syntinen palaa katuen parannuksessa ja mielenmuutoksessa Hänen tykönsä lopun ajan ukkosen jyrinän kuuluessa taivaanrannalla juuri nyt paruusian aattohetkien luopumuksessa.

Kiitos Jumalalle, että Hän on uskollinen, ja Hänen puoleltaan kasteen liitto pysyy vahvana. Siksi Hän armossaan kutsuu kasteensa liiton rikkoneita luopuneita lapsiaan palaamaan takaisin kasteensa rauhanliittoon vetäen heitä tykönsä Pyhän Hengen voimassa, joka kirkastaa Kristusta, ja joka on ainoa oikea tie Isän luo taivaaseen.

"Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset, minä parannan teidät luopumuksestanne! “Herra, me tulemme luoksesi, sillä sinä olet meidän Jumalamme!”
(Jer. 3: 22)

“Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi.”
(Jes. 54: 10)

“Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena, sillä omaa olemustaan hän ei voi kieltää.”
(2.Tim. 2: 13)

Tässä vielä linkki alkuperäiseen tutkimustiivistelmään :http://www.pewforum.org/2018/05/29/being-christian-in-western-europe/pf_05-29-18_religion-western-europe-00-00/ Jako uskontoa harjoittaviin ja harjoittamattomiin kristityihin on tehty kysymällä kirkossakäynnin aktiivisuutta. Suomessa televisio- ja radiojumalanpalveluksilla on pitkät perinteet ja uskolliset kuulijat mutta heidän osuutensa ei tässä varmaan näy. En jotenkin osaa kuitenkaan erottaa tällaisia henkilöitä uskontoa harjoittamattomiksi kristityiksi.

Monissa muissa maissa kirkko ei ole kymmenien tai satojen kilometrien päässä kotoa.

1 tykkäys

EI kyllä kovin monella Suomessakaan.

Kyllä se ortodokseilla tai katolisilla usein on. Kaikki eivät asu Helsingin keskustassa.

Totta. Jotkut asuvat Turun keskustassa.

2 tykkäystä

No ei ole luterilaisillakaan monessa muussa maassa kirkkoa lähellä. Että silleen.

1 tykkäys

Eteläeurooppalaisten kohdalla luvuissa näkyy varmasti katolilaisuus eli messut ovat velvoittavia. Onko ortodokseilla sama velvoittavuus? Katolilaiset kai ainakin perustelevat velvoittavuutta heprealaiskirjeen 10. luvun 25. jakeella, jossa kehotetaan olemaan laiminlyömättä seurakunnan kokoontumista. Tuon laiminlyödä-sana on ainakin joidenkin lähteiden mukaan ollut kreikkalaisessa alkutekstissä voimakkaampi, tyyliin “hylätä” tms. lopullisempaa, ei satunnaista poisjääntiä.

V-VI:n ekumeenisen kirkolliskokouksen sääntö 80:

“Jos joku piispa, presbyteri, diakoni tai joku muu kleerukseen kuuluvista tai maallikko, jolla ei ole mitään ankarampaa pakkoa tai vaikeata tehtävää, niin että hänen täytyy pitkäksi aikaa olla poissa kirkostaan, kaupungissa oleillen kolmena sunnuntaina kolmen viikon aikana ei tule saapuville, erotettakoon hänet, jos hän on kleerikko, virastaan, jos taas maallikko, syrjäytettäköön hänet Pyhästä Ehtoollisesta.”

Tätä ei kuitenkaan enää käytännössä noudateta, kukapa sitä pystyisi kontrolloimaan. Jos minä en ole sunnuntaina siinä kirkossa, jossa tavallisesti käyn, niin minähän saatan olla jossakin toisessa oman seurakunnan pyhäkössä tai jonkin toisen seurakunnan tai Valamossa tai Lintulassa tai vaikka ulkomailla jossakin ortodoksisessa kirkossa.

Kiitos, muisti palautuu pätkittäin eli varmaan tämäkin asia oli esillä vanhalla foorumilla. Eli velvoite on kolmen viikon välein ja nimenomaan sunnuntaisin. Edit: ja siis “moraalinen” velvoite ilman seurantaa.