Kyllä Suomen ortodoksisessa kirkossa on vaaleja. Piispa asettaa ehdokkaat, tässä tapauksessa niitä ei ollut kuin yksi koska hakijoita ei ollut kuin yksi. Seurakunta valitsee vaaleilla piispan asettamista ehdokkaista.
Joo, se on katolinen kirkko, jossa kirkkoherroja ei vaaleilla valita. Piispa nimittää - nykyään määräajaksi - ja sillä sipuli.
Ei se ainakaan demokratiaa ole kun ehdokkaita on vain yksi. Varmaan ei tullut myöskään yhtään tyhjää äänestyslippua eikä sitä kautta mielipiteenilmaisua.
Ei noita voi oikein kutsua vaaleiksi.
Brežnev sai kerran 104 % äänistä.
Ainoa oikea tavoite demokratiassa!
Ei, se ei ollut ort.piispan vaali.
3 tykkäystä
Seurakunta? Käsitin että valtuusto…
No, jos on vain yksi ehdokas, (koska vain yksi on hakenut paikkaa) on kai samantekevää, kuka vaalin suorittaa. Yleensä vaalin suoritaa seurakunnan kokous, jossa kaikki täysi-ikäiset seurakuntalaiset ovat äänioikeutettuja.
2 tykkäystä
Onko näin? Eivät kai seurakuntalaiset pääse suoraan papistoa valitsemaan…
Ainakin kirkkoherran. Ei kai tämä ihan muinainen tapa ole. Olihan se vielä vähän aikaa sitten käytössä luterilaisllakin. Suomen ortodoksisen kirkon kirkkojärjestys on hyvin kansanvaltainen.
Ja on edelleenkin. Seurakuntaneuvosto voi pyytää tuomiokapitulilta, että neuvosto voisi valita kirkkoherran ja se tapa on yleistynyt, mutta esimerkiksi nyt juuri Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa seurakuntalaiset äänestävät kirkkoherran.
1 tykkäys
Kun on vain yksi hakija, seurakuntaneuvosto voi silti äänestää eli toimittaa vaalin. Neuvosto voi valita ainoan ehdokkaan tai jättää valitsematta ja laittaa viran uudestaan haettavaksi.
2 tykkäystä
En tunne asiaa. Vilkaisin kirkkojärjestystä, ja seurakunnissa ylintä valtaa käyttävä kirkkovaltuusto näyttäisi valitsevan papit, mutta mielestäni pykälien kautta käytännöt eivät ole aivan helposti hahmotettavissa ainakaan nopealla silmäyksellä. Jonkinlainen kaavio voisi olla kiva.
Tuossa on kysymys papiston edustajien valinnasta kirkolliskokoukseen. Katso kirkkoherran vaali ja papin, diakonin ja kanttorin vaali.
Kuulostaa joltain Paavalin Synodi 2.0 tyyppiseltä järjestelyltä:
Niin pitkään kuin tuo kirkkokansan kööri pysyttelee kiltisti evl.fi piispojen hallintoalamaisina sitä ei voi ottaa kovin vakavasti.
No en tiedä onko se kauhean kilttiä piispojen mielestä että jatketaan ja perustetaan myös uutta messutoimintaa jolla ei ole virallista lupaa. Ja myös monien papiksivihkimys on ulkoa hankittu, tuossa veljestössä.
1 tykkäys
Toki katsoin (100§ ja 101§) ja siksi olin hämmentynyt, kun toisessa paikassa lukee näin:
87 §Tehtävät
Seurakunnanvaltuuston tehtävänä on:
-
edistää seurakunnan hengellistä elämää sekä ohjata ja valvoa kasvatus-, nuoriso- ja diakoniatoimintaa;
-
valita hiippakuntaneuvoston, seurakunnanneuvoston, kappelineuvoston, vaalilautakunnan ja kiinteistölautakunnan jäsenet sekä kirkonisännöitsijät ja rukoushuoneiden isännöitsijät;
-
päättää papiston ja kanttorien tehtävien perustamisesta, lakkauttamisesta ja muuttamisesta;
-
valita papit, diakonit ja kanttorit;
Ja niinhän aiemmin mainitussa Hämeenlinnan valinnassa uutisoitiin: Piispa asetti yhden ehdokkaan, ja seurakuntavaltuusto hänet valitsi. Ehkä vaali toimitetaan, jos piispa asettaa useampia ehdokkaita. Mutta minusta ihan hyvältä kuulostaa se, että piispa johtaa prosessia.
No, katsoitko sen kirkkoherran vaalin? Sanoin, että kirkkoherran valitsee seurakunnan kokous eli kaikki seurakuntalaiset. Muut työntekijät voi valita valtuusto.
Ennen kaikki vakituiset papit valitsi seurakunta. Esim isä Mitro Repo valittiin Uspenskiin papiksi 1V vaalisijalta eli kansan asettamana ehdokkaaana. . Olen äänestänyt monissa papin vaaleissa. Mutta epädemokraattiseen suuntaan mennäään valitettavasti meiilläkin. Kyllä kansan täytyy saada valita paimenensa.
Monia armorikkaita vuosia!
Nyt sitten Saulille ja Alexanderille täytyy etsiä uusi paimen.
Päivi Vähäkangas on Helsingin hiippakunnan uusi tuomiorovasti | HS.fi
Kanalaa pidettiin lehtijuttujen mukaan ennakkosuosikkina ja piispan suosikkina ja arvioitiin hänellä olevan parhaat mahdollisuudet, koska suuri yleisö tuntee hänet julkisuudesta. Samoin jokin lehti kertoi, että hän on ainoa, joka on tehnyt vaalityötä ja käyttänyt siihen myös (reilusti?) rahaa, kuulemma perheen vuosittainen lomamatka jää tekemättä. Kanala sai vähiten ääniä kolmesta ehdokkaasta, selvästi vähemmän kuin valituksi tullut ja hiukan vähemmän kuin kakkonen.
Olin ensimmäisessä virassani, kun Vähäkangas tuli seurakuntaan kesäteologiksi. Paljon on vettä virrannut missä hyvänsä joessa sen jälkeen. Ei ehkä kaikkein sovittelevin liberaali, mutta hyvin tullaan edelleen toimeen.
D
Lisätään vielä äänimäärät:
Vähäkangas 636
Mattsson 355
Kanala 338
Oli kova “kaula” Vähäkankaalla verrattuna seuraaviin.
Niin ja äänestysprosentti vain 5,3.