Viron luterilaisessa kirkossa (EELK) on 28.11. kirkolliskokouksessa piispojen vaali. Eesti kirik -lehti on julkaissut asiaan liittyen muutaman artikkelin, joista yhdessä kerrotaan EELK:n piispojen historiasta, toisessa esitellään piispaehdokkaat, kolmannessa yksi pappi esittää kritiikkiä uusien piispojen määrästä ja neljännessä Viilma vastaa kritiikkiin.
1930-luvulla oli tarkoitus jakaa EELK neljään hiippakuntaan, joille nimettiin jo omat tunnusväritkin. Hiippakuntiin jako jäi kuitenkin sotien ja miehitysten jalkoihin. Neuvostoaikana EELK:ssa oli yksi piispa, jonka virka nimettiin pääpiispaksi (peapiiskop), vaikka muita piispoja ei ollut. Tämä tehtiin siksi, että ulkovirolaiset olivat perustaneet ulkovirolaisen kirkon E.E.L.K. , jolla myös oli pääpiispa - eikä kummallakaan puolella haluttu antaa vaikutelmaa, että toinen piispa olisi toiselle alisteinen.
Viron itsenäistymisen palauttamisen jälkeen tilanne muuttui. Vuonna 1992 valittiin pääpiispa Kuno Pajulalle apupiispaksi Einar Soone. Vuonna 2010. ulkovirolainen kiirkko yhdistyi EELK:oon ja sen pääpiipa Andres Taul tuli toiseksi apupiispaksi. Pajulan jälkeen pääpiispana oli Andres Põder apupiispoinaan edellä mainitut. Kun Põder jäi eläkkeelle, valittiin pääpiispaksi Urmas Viilma ja uusiksi apupiispoiiksi entisten lisäksi Joel Luhamets ja Tiit Salumäe. Tämän jälkeen Taulin maallinen elämä on päättynyt, Soone on jäänyt eläkkeelle ja Salumäe ja Luhamets ovat jäämässä eläkkeelle, toinen vuodenvaihteessa ja toinen helmikuussa.
Nyt Viilma on tehnyt kirkolliskokoukselle esityksen, että valittaisiin kolme uutta apupiispaa. Viron kirkkojärjestyksen mukaan pääpiispa esittää kirkolliskokoukselle piispoiksi valittavat ja kirkolliskokous sitten joko hyväksyy tai hylkää ehdotukset. Toisin sanoen kukaan muu kuin pääpiispa ei ainakaan virallisesti ehdota piispoja - toki on mahdollista, että papit keskusteluissa pääpiispan kanssa saattavat tehdä ehdotuksia tai antaa tukea jollekin. Julkisesti yksi pappi on esittänyt kritiikkiä valittavien piispojen määrästä - hän esitti, että yksi apupiispa riittäisi. Ilmeisesti hänellä on tukea joiltain muiltakin, mutta missään ei ole ollut esillä, kuinka iso joukko pappeja (tai kirkolliskokousedustajia) on samalla kannalla. Viilma on julkaissut perustelut sille, miksi apupiispoja tarvittaisiin kolme. Perusteluissa mainitaan mm. aluejako, kansainväliset suhteet, pappien märän kasvu sekä lisääntyneet odotukset piispojen osallistumiseen seurakuntien ja rovastikuntien tapahtumissa. Huomattava on myös se, että EELK:ssa vain pääpiispa tekee kokoaikaisesti piispan töitä, muut piispat ovat samalla seurakuntien pappeja tai kirkkoherroja, opettavat teologeja valmistavissa oppilaitoksissa tai tekevät muuta vastaavaa työtä piispan tehtävien ohella.
Viilma on kaavaillut tehtäviä sitten, että Anti Toplaan vastaisi median ja yhteiskunnan suhteista.Kuressaaressa asuvana hänelle kuuisivat Länsi-Viron rovastikunnat. Marko Tiitus vastaisi teologiaan liturgiaan ja hengelliseen elämään liittyvistä asioista. Viljandissa asuvana hänelle kuuisivat eteläiset rovastikunnat. Ove Sander vastaisi ulkovirolaisesta työstä, yhteiskunnallisesta työstä ja “kaplanaateista” (vankilatyö, sotilaspastorit, sairaaladiakonia). Tallinnassa asuvana hän toimisi tarvittaessa pääpiispan sijaisena ja vastaisi pääpiispan kanssa pohjoisista rovastikunnista.
Piispan työn ohella Toplaan ja Tiitus jatkaisivat nykyisissä seurakunnissaan kirkkoherroina, Sander jatkaisi teologisen instituutin rehtorina. Tällä hetkellä kaikki ovat myös asessoreita, mistä tehtävästä heidän tulee luopua, jos kirkkolliskokous heidät piispoiksi valitsee.
(Lähetin tämän aikaisemmin vahingossa vastauksena toiseen viestiin, joten siirsin nyt vastaukseksi ketjuun.)
