Valepappina toiminut jäi kiinni Espanjassa


#1

Valepappi ehti toimia roomalaiskatolilaisessa seurakunnassa Espanjassa vuoden ajan ennen kiinni jäämistään. Kolumbiasta Espanjaan muuttanut mies oli teeskennellyt työskennelleensä pappina yli 18 vuoden ajan. Kirkon mukaan miehen toimittamat kastamiset ja vihkimiset ovat edelleen voimassa, mutta hänen vastaanottamansa synnintunnustukset eivät.

Jäin maallikkona miettimään, miksi kaikki valepapin tekemiset eivät ole mitättömiä. Miksi kaste ja vihkimiset jäävät voimaan, mutta synnintunnustukset eivät? Voin kuvitella, että monet huijauksen uhreiksi joutuneista seurakuntalaisista tuntevat suurta epävarmuutta.


#2

Koska kasteen on mahdollista olla pätevä muunkin ihmisen kuin papin toimittamana ja avioliiton sakramentin antavat puolisot toisilleen. En usko että näiden osalta uskonsa tunteva katolilainen tuntee minkäänlaista epävarmuutta.

Ikävä tapaus, mutta maailmalla näitä on silloin tällöin. Messut ja synnintunnustukset eivät ole olleet kirkollisesti päteviä, mutta kyllä messuilla henkilökohtainen rukouksellinen arvo on ollut, ihmiset ovat osallistuneet hyvässä uskossa. Katolilaiset ajattelevat että Jumalan armo toimii silloinkin kun kirkollisesti toimitus ei ole pätevä mutta ihmiset osallistuvat vilpittömästi.


#3

Tota mää vaa ihmettelen, ettei synnintunnustus ole pätevä. Minusta se on pätevä, jos tunnustajan sydän on oikea Jumalan edessä, vaikka ulkonainen tunnustus tehtäisiin sitten vaikkapa metsän puulle.


#4

Eiköhän katolisissa uutisissa aiheesta sanota että parannuksen sakramentti, kirkollisen papin viran kautta saatu synninpäästö, ei ole ollut pätevä. Kristittyjen synnintunnustukset sen sijaan varmasti ovat olleet niin vilpittömiä kuin ovat olleet.


#5

Minulla menee yli! Miksei ole pätevä?


#6

Jeesus ei luvannut voimaa korkeudesta varustukseksi kaikelle kansalle, vaan tämän lupauksen hän antoi vain valitsemilleen apostoleille. Synnintunnustus annetaan Jumalalle papin toimiessa välikappaleena molempiin suuntiin. Ei se ole mikään kirkon pyhä mysteeri, että ihminen itse mielessään antaa itse itselleen syntinsä anteeksi. Synninpäästö on tarkoitus saada Jumalalta hänen pyhien pappiensa kautta. Maallikolle ripittäytyminen ei ole mikään oikea Kristuksen kirkon käytäntö, vaan se on pseudokirkollisuutta ja poikkeamista pyhistä traditioista ja isien opetuksista.


#7

Ihmettelen, tuleeko se todella uutisena, että katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa on protestanttisista kirkoista poikkeava ymmärrys ripistä, vai oliko tarkoitus joulunkin kunniaksi vain ihmetellä, kuinka väärässä sitä ollaan :smiley:


#8

Höpö höpö, eihän tuolla systeemillä kovinkaan moni voisi pelastua, silti Jumala tarjoaa pelastusta kaikille.
Apt. 1: 8.
“vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka”.
Sekä Joh.1: 12.
“Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,”


#9

Eri asia on olla Jumalan lapsi (näitä ovat kaikki kastetut ja voidellut kirkon jäsenet) ja eri asia on olla papin karismoilla varustettu.


#10

En näe mitään eroa tässä kun puhutaan Jumalan lapsista tai Jeesuksen seuraajista.
Jeesus jopa lupasi näin; Joh. 20: 23.
“Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.”


#11

Ei ole mitään kaksia avaimia, niitä joita Jumala käyttelee taivaassa ja niitä joita pappi käyttelee maan päällä.

Since the days of the Apostles no teacher has preached these truths, that God forgives sins only through the Gospel and that faith must get the forgiveness of sins from the Gospel, so powerfully as Luther. Again and again he denounced the teaching, that there are “two keys.” He will not have the terrified sinner entertain such thoughts as these: Men on earth, unable to look into my heart, do indeed preach the Gospel to me and absolve me, but God, who searches the heart, is perhaps still angry with me. No, says Luther, there are not two keys, but only one. God alone, of course, can absolve from sin, but He will pronounce His absolution here on earth only through the Word of the Gospel. The Gospel is, wherever it is preached, God’s own Word, God’s own voice, regardless of how and by whom the Gospel comes to us. Luther denounces the idea of two keys as “utterly Pelagian, Turkish, heathenish, Jewish, Anabaptistic, fanatical, and Antichristian”; it is based on the assumption that the forgiveness of sins has not been fully earned by Christ and is not offered in the Gospel, but that it rests in whole or in part on the contrition and worthiness of man. Luther: "True, you must be contrite, but to think that the forgiveness of sins is to be made sure and the work of the key confirmed by your contrition means to forsake the faith and deny Christ [in His work of reconciliation]. He wants to forgive and remit your sins not for your sake, but for His own sake, from pure grace, by means of the key. (“Treatise on the Keys,” St. L. XIX:943 ff. ).

Francis Pieper, Christian Dogmatics, s. 512.


#12

Nimenomaan! Eli synninpäästö pitää saada papin sanojen kautta. Ei ole pääsyä siihen papin ulkopuolella, ikään kuin olisi jokin suorempi väylä ohi sen järjestyksen, jonka Jumala on asettanut kirkkoonsa tavaksi jolla nämä asiat hoidetaan ja toimitetaan. Jokaisen on siis mentävä synnintunnustukselle Kristuksen kirkon papin luo saadakseen syntinsä tunnustetuksi Jumalan edessä.


#13

Tuossahan on nimenomaan kyse tilanteesta, jossa apostolit ovat suljettujen ovien takana koolla. Vain yhdentoista sanotaan olleen paikalla (Tuomas ei ollut muiden mukana), joten ei tuota voi käyttää argumenttina sen puolesta, että sanat olisi annettu koko kansalle. Apostolithan olivat lukinneet ovetkin, ettei kukaan ulkopuolinen pääsisi sisään. Kohta siis tukee ennemmin minun väitettäni kuin sinun.


#14

Ei näin! Evankeliumin sana itsessään on synninpäästö, eikä pappi saa sitä aikaan. Pappi vain ojentaa sen mikä on Kristuksen tähden jo valmiina. Aivan yhtä pätevästi synninpäästön voi julistaa kuka tahansa kristitty, mutta järjestäytyneen seurakunnan kyseessä ollen sen julkinen julistaminen on seurakunnan toimesta uskottu papin tehtäväksi.


#15

Kyllä näin. Uudessa testamentissa puhutaan yleisestä pappeudesta, johon kuuluu jokainen kristitty. Varsinaista Vanhan testamentin kaltaista pappeutta, joka liittyi uhritoimituksiin ei ole. Jeesus on ainutkertainen uhri ja syntien anteeksianto, jota meidät on kutsuttu julistamaan toisillemme.

Luterilaisessa opissa pappeuteen kuuluu sakramenttien toimitus ja saarna. Synninpäästön voi julistaa kuka tahansa uskova, vaikka jumalanpalveluksessa sen tekeekin yleensä pappi yhteisessä ripissä. Saarnaaja voi olla luvalla maallikkokin. Samoin jumalan palveluksen jälkeisessä sielunhoidossa ja yksityisessä mahdollisessa ripissä voidaan käyttää maallikoitakin.


#16

Minä jäisin näiden käytäntöjen keskellä miettimään että minkähän henkien voimalla minua viedään noissa tapahtumissa, niin kuin juutalaiset ihmettelivät Jeesuksen hengellistä perustaa.
Nimenomaan syntien anteeksiannon lähde kirkossa on ainoastaan Jeesus Kristus ja kun sellaisia toimituksia tehdään on aiemminkin katsottu hyväksi että on kirkollisesti nimetty henkilö asialla. Sillä vain kirkko voi siirtää ihmiseen Jeesuksen armovoimia jakavan valtuutuksen.
Näin asia esitetään jo Uudessa Testamentissa, siellä on hyvin tarkkaa kuka seurakunnan toimitsijoita nimeää ja millä tavalla. Sooloilevat saarnaajat eivät olleet edes puhuneet Pyhästä Hengestä saati kyenneet antamaan sitä kastetuille.


#17

No miten luulisit? Kristityissä vallitsee uskossa Pyhä Henki, joka on kirkastanut Raamatun sanan ja Kristuksen.


#18

Niin, periaatteessa näin, mutta olen tullut huomaamaan että ei se ihan noin yksinkertaista ole että aina kun joku sanoo olevansa kristitty, hänessä on Pyhä Henki, varsinkaan sillä tavalla että hän voi jakaa kirkollisia sakramentteja Pyhässä Hengessä. Ja edelleen meidän ajatustapojemme ero on siinä että vaikka kaikissa kristityissä olisikin Pyhä Henki, on erilaisia valtuuksia kristittyjen välillä, että mitä kristitty voi sanoa pystyvänsä tekemään toisten ja maailman hyväksi. Minä kyllä olen hyvinkin varma siitä että rukoukseni pelastaa ihmisiä, siltä osin kuin rukoukseni yhtyy Kristuksen rukoukseen, mutta silti en sanoisi että voin antaa synninpäästön tai toimittaa sairaiden voitelun, eukaristiasta puhumattakaan.
Ja tosiaan Uusi Testamentti kiinnittää tähän myös huomiota.

Periaatteessa haluaisin uskoa kaikkia ja pitää kaikkia yhtälailla Pyhän Hengen lähettiläinä, mutta valitettavasti en kyllä uskalla niin tehdä, enkä pidä todennäköisenä että nämä asiat toimisivat noin, vaikka niin olisikin mukavaa uskoa.


#19

“Te olette pyhä papisto”
Tämä ‘te’ tarkoittaa uskoontulleita.
On yleinen pappeus ja te kaikki olette veljiä.


#20

Fakta nyt kuitenkin on, että katolisen ymmärryksen mukaan ei synninpäästöä tai ehtoollista voi maallikko toimittaa, eikä tätä voi väärennetyillä lippulappusilla muuttaa – siispä on johdonmukaisesti todettu, etteivät valepapin nämä toimitukset ole olleet katolisen kirkon näkökulmasta päteviä, vaikka Jumala varmasti katsoo suopeasti uskovia, jotka eivät ole petoksesta tienneet. Kysehän on katolisen kirkon sisäisestä asiasta, joten myönnän, etten ihan ymmärrä miten protestanttinen pappeuskäsitys liittyy asiaan.

Karmii selkäpiitä, että tyyppi on muina miehinä valehdellut näin valtavasta asiasta ja huijannut ihmisiä ripittäytymään seurassaan. Tämä on ainakin yksiselitteisen väärin, uskoi pappeudesta mitä hyvänsä. Kurja juttu, mutta onneksi selvisi nyt. En tiennyt, että Espanjassakin paikallisia kutsumuksia on niin vähän että joudutaan usein turvautumaan ulkomaisiin pappeihin. Toivottavasti vastaisuudessa paperit osataan tarkistaa tarvittavalla huolellisuudella, tällaisia huiputuksia ei pitäisi voida sattua.