Laitan nyt tähän ketjuun koska valtakunnansyyttäjä mainittu otsikossa.
En ole asianajaja mutta arvostan heidän laillaan henkilöä joka tekee työtänsä kunnolla:
Laitan nyt tähän ketjuun koska valtakunnansyyttäjä mainittu otsikossa.
En ole asianajaja mutta arvostan heidän laillaan henkilöä joka tekee työtänsä kunnolla:
En ole asianajaja mutta arvostan heidän laillaan henkilöä joka tekee työtänsä kunnolla
Minun on kyllä rehellisesti sanottava, erityisesti Räsäs -tapauksen valossa, etten näe minkäänlaista yhteyttä lainaamani lauseen ja jakamasi uutisen välillä.
“Toiviainen on tehnyt rohkeasti sitä työtä, joka hänelle on kuulunut.”
Arvostan.
Tuo palkinnon myöntäminen tuli ihan muista ansioista hänelle kuin tästä Räsäs-keissistä.
Arvostat siis sitä, että hän syyttää ihmisiä “kiihotuksesta kansanryhmää vastaan”, kun he vain käyttävät sananvapauttaan ? Jos eivät jonkun mielipiteet miellytä, hän saa syytteen. Ei tämä mikään totalitäärinen valtio ole, mutta tuohan se asianajajille työtä ja vielä helppoa sellaista, koska päättömiä syytteitä vastaan asianajajan .on helppo puolustaa päämiestään.
En.
Arvostan häntä samoista syistä kuin asianajajat ja Päivi Räsänen.Asianajaliiton perustelut käyvät ilmi laittamastani linkistä.
Muistakin ansioista toki.
Mutta liitto viittaa kyllä perusteluissaan nimenomaan siihenkin ( kts linkki). Nimenomaan tämä tapaus aiheutti virkamieheen kohdistuvaa vihapuhetta ja häirintää ennen kokemattoman määrän.
Hän kesti ja kestää sen. Oikeutta ei oikeusvaltiossa jaeta oikeussalien ulkopuolella.
Asianajajaliiton tiedote ylistää Toiviaista ja alla lukee : Lisätietoja Raija Toiviainen, puh… (Ja toinen henkilö)
Toiviainen siis antaa lisätietoja erinomaisuudestaan sarjassamme tahatonta komiikkaa…
Juu, ymmärrän että Kris haluaa provoilla . Ehkä pitää muistuttaa että me konsut uskovaiset emme ole suinkaan ainoita jotka ovat nähneet Toiviaisen Räsäs-lausunnoissa ja koko jupakassakin varsin arveluttavia piirteitä. Myös käräjäoikeus oli samaa mieltä.
RT ja myös Auli Mantila ovat harvinaisen tunnevoittoisesti liikkeellä Räsästä vastaan. Viileä ammattimaisuus on kaukana. Pahinta on tietenkin syytetyn lausumien vääristely. Sellainen ei palkintoja ansaitse.
Onkohan tämä palkitsemispäätös tehty yksimielisesti?
Näkisin mielelläni asianajajien keskuudessa tehdyn kyselyn siitä, a) tulisiko lain olla sellainen että Räsänen saa tuomion, ja b) onko nykylaki sellainen, että olisi pitänyt saada tuomio.
En nyt Jori oikein ymmärrä mitä ajat takaa. Voihan jotakin henkilöä arvostaa vaikka ei olisi hänen kanssaan kaikesta samaa mieltä. Tunnustustahan ei annettu siitä että hän nimenomaan Räsäs-tapauksessa vaati jotakin vaan siitä että on toiminut monin tavoin aloitteellisesti ja rohkeasti. Mielestäni minä voisin jonkinlaisena ateistina kannattaa vaikkapa Päivi Räsäselle palkintoa rohkeudesta puolustaa omaa uskontoaan, vaikka en olekaan samaa mieltä kuin hän kaiketi mistään mikä liittyy uskontoon. Onhan Päivi ollut rohkea otteissaan, vai mitä?
Minusta Toiviainen (ja varsinainen syyttäjä) teki monia virheitä tuossa asiassa, mutta se että asia otettiin esille oli minusta ainakin tärkeää. Tämä on yksi asia jossa katsotaan että onko olemassa mitään rajoja sille mitä saa sanoa jos vetoaa uskonnonvapauteen. Ja tässä en nyt ota kantaa siihen että rikkoiko Räsänen noita rajoja vai ei vaan siihen että onko rajoja ylipäätään olemassa vai onko uskontoon vedoten mahdollista sanoa myös sellaista mitä ei ole lupa sanoa ilman uskonnon suojaa. Minusta tätä viimeksi mainittua ei ole täälläkään keskusteluissa missään vaiheessa haluttu pohtia ja se on harmillista.
Itse tuomiossa kyllä käytiin läpi laajemminkin sitä, mitä saa sanoa ja missä yhteydessä.
Jotenkin tuosta tiedotteesta välittyy se kuva, että Räsästä mainitsematta siinä puhutaan hänestä. Ja jotenkin vierastan palkintoa, kun sillä antaa ymmärtää kannattavansa Räsäsen syyttämistä.
Luulen että tällä ei lopulta saavuteta mitään hyvää kenenkään kannalta. Toiviainen teki hyvin suuren numeron asiasta nostaessaan syytteen vaikka poliisi oli jo tutkinut asiaa. Näin hän astui omalta tontiltaan ulos. Ja kuten sanoit, virheet jatkuivat ja jatkuvat prosessissa.
Seurauksena on asian pitkällistä jauhamista. Euroopan neuvosto tod näk ratkaisee lopulta.
Tämä on siis politikointia, ei niinkään oikeuden käyttöä.
On sitä hiukan pohdittu. Muistelen itsekin ottaneeni joskun taannoin sen kannan, että uskonto ei tarvitse erityissuojaa vaan että uskonnottomalla tulee olla yhtä laaja sananvapaus kuin uskovalla.
Ymmärrän, että noinkin asian voi lukea ja ajatella. Itse ajattelisin, että kyse on rohkeudesta puuttua asioihin jotka eivät ole yksiselitteisen selviä ja jotka vaativat esimerkiksi jo ennakkotapauksen saamiseksi lain tulkintaa.
Itse ajattelisin sananvapaudella olevan rajansa. Ja pitäisin niitä rajoja samoina olkoon kysymys sitten uskonnon tai ei-uskonnollisuuden piiristä tulevasta sanankäytöstä. Olen aina kannattanut mahdollisimman suurta sananvapautta, mutta mielestäni on olemassa sanankäyttöä joka voi tuottaa toiselle ihmiselle vahinkoa, leimata, tehdä halveksunnan kohteeksi, maalittaa yms ja koska kaikki meistä eivät ole yhtä hyvässä asemassa (vaikkapa vähemmistöt suhteessa enemmistöön) tai omaa samanlaista kykyä tai edes halua vastata toiselle samalla mitalla, niin täytyy olla rajat sille mitä toisesta ihmisestä tai ihmisryhmästä voi sanoa.
Rohkeuspalkinto olisi pitänyt kun, ja asemansa mukaisesti nimenomaan kun vaikkei näin tapahtunut valtakunnansyyttäjä olisi ajanut imaamille kannanotosta että homouden harjoittaminen on kuolemantuomion arvoinen teko. Se että noin ei tapahtunut on selkeä osoitus siitä, että kyse on poliittisesta ajojahdista oppositiopoliitikkoa vastaan. Eikä mistään rajojen selkiyttämisestä niin kuin esitetään.
Kaikesta mustasta nyt ei vaan saa sanamagialla valkoista.
Mutta onko rajoja? Se on ydinongelma. Voiko kaikkea sanoa ja sopia siitä että saahan se toinen vastata samalla mitalla? Minusta näin ei voi olla. Toista ihmistä vahingoittava sananvapaus ei voi olla sen varassa että tämä toinenkin voi vastavuoroisesti sanoa vahingoittavasti ensimmäisestä sanojasta. Kuten edellisessä viestissä kirjoitin niin erityisesti vähemmistöt ovat tässä heikommassa asemassa jo lähtökohtaisesti samoin myös kaikki eivät ole yhtä hyviä suustaan tai edes halustaan sanoa toisesta jotakin loukkaavaa tai herjaavaa. Täysin vapaa sananvapaus voi vaikuttaa vaikkapa henkilön elinkeinoon tai perheeseen, lapsiin jne siten että heistä tulee vihan tai muun epäasiallisen kohteita. 30-luvun Saksa oli hyvä esimerkki siitä kuinka juutalaiset saivat vihapuheen kautta halveksuntaa joka muuttui toiminnaksi. Toki sillä oli yhteiskunnan hyväksyntä ja sieltä sitä johdettiinkin, mutta voidaan miettiä että mitkä olivat sen vähemistön mahdollisuudet puolustautua monenlaisilta leimoilta.
Miten imaamin tapaus ( joka on kyllä käsitelty) olisi kuulunut Toiviaisen vastuulle? Hän on ollut nykyisessä virassaan vuodesta 2018.
Itsekin olen sitä mieltä että parempi olisi jos lait olisivat yksiselitteisempiä rajojensa suhteen niin että jokainen voisi ymmärtää koska mennään lain väärälle puolelle. Enkä osaa sanoa että mikä tämän ko. tapauksen suhteen tulee olemaan lopullinen päätös. Parasta kuitenkin olisi jos se päätös auttaisi jatkossa jokaista ymmärtämään että joku raja on ja että sen voi selkeästi jokainen nähdä ja ymmärtää. Ylipäätään en tähän yksittäiseen tapaukseen halunnut ottaa kantaa vaan
nähdä Toiviaisen saamassa tunnustuksessa jotakin pointtia. Tehtävä on vaatinut rohkeutta ja sitä ei voi hoitaa siten että tekee kaiken varman päälle tietäen että näin asian tulkitsee myös oikeusasteet. Mitä sellaisella valtakunnansyyttäjällä olisi edes virkaa joka ei uskaltaisi tarttua myös kiistaa herättäviin asioihin. Myös se että yksittäinen poliisi on päätynyt johonkin ratkaisuun ei voi tarkoittaa sitä että valtakunnansyyttäjä ei voisi tuota päätöstä enää ottaa pöydälleen.
Minusta joissakin keskusteluissa on turhaan arvosteltu sitä että on olemassa yksi henkilö joka voi tehdä sellaisia päätöksiä kuin valtakunnansyyttäjä on tehnyt. Ei ole käsitetty sitä että hänhän on vasta välikäsi eikä lopullinen tuomari. Ei hänellä ole valtaa tuomita vaan ottaa tutkittavaksi ja syytettäväksi.
Miten imaamin tapaus ( joka on kyllä käsitelty) olisi kuulunut Toiviaisen vastuulle? Hän on ollut nykyisessä virassaan vuodesta 2018.
Olikos syyteoikeus tuolloin vanhentunut?
Minusta joissakin keskusteluissa on turhaan arvosteltu sitä että on olemassa yksi henkilö joka voi tehdä sellaisia päätöksiä kuin valtakunnansyyttäjä on tehnyt. Ei ole käsitetty sitä että hänhän on vasta välikäsi eikä lopullinen tuomari. Ei hänellä ole valtaa tuomita vaan ottaa tutkittavaksi ja syytettäväksi.
Ei tuota hommaa niin pelata.
Oikea tarkoitus, jonka me kaikki tiedämmekin on ottaa mediatila haltuun. Eli tuoda mediaan juttuja, jossa syylliseksi julistetaan.
Mikäli ylipäätään politiikassa ei pelattaisi jatkuvia likaisia pelejä niin käytännössä ihan kaikki näyttäisi hyvin toisenlaiselta.