Ketju Vapaa-ajattelijat ry:n (ja agendassaan sitä lähellä olevien) toiminnan pimeistä puolista.
Lähtien ihan nyt ajankohtaisesta tapaus Räsäsestä, kuinka he esittävät moraalista säteilyään, mutta kun syyttäjänlaitos hyökkää ihmisen vapaata ajattelua vastaan ei puolustamista löydy, koska kyseessä on viholliseksi mielletty taho, jota vastaan taistellaan.
Aloitetaan kantelupukki.fi palvelusta. Palvelu on mahdollisuus anonyymisti saada Vapaa-ajattelijat ry:n lihakset viestittelemään päiväkotien johtajille, rehtoreille ja kunnallisille viranomaisille.
Palvelusta:
“Kantelupukin ohjeet perustuvat lakeihin ja muihin säädöksiin, Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin, viranomaisohjeisiin ja ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuihin sekä Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ry:n, Tampereen vapaa-ajattelijat ry:n ja Uskonnottomat Suomessa ry:n näistä tekemiin tulkintoihin.”
Ja sivustolle on kerätty tapauksia, jossa valvovat viranomaiset ovat puuttuneet kantelupukki.fi palvelun tekemiin valituksiin.
Tervettä kansalaisaktivismia? Tavallaan tietysti, mutta nyt siis kyseessä on aktivistien joukko, joka omilla tulkinnoillaan vaatii ja viestittää viranomaistahoihin asiassa, johon ovat ensin itse perehtyneet voimakkaasti, ja toisekseen lisänneet ne omat tulkinnat ja omat lakien ja asetusten yli menevät toivomuksensa mukaan.
Kuulostaako tälläinen reilulta? Pieni joukko aktivisteja toimii muiden ihmisten selkien takana ajaen agendaansa päiväkotien johtajille, rehtoreille jne.
Mitä tämä aiheuttaa? Luo kouluihin ja päiväkoteihin ilmapiirin, jossa ohi lakien ja asetusten pieni aktivistiporukka määrittää mitä yhteiskunnan kustantamissa laitoksissa saa, ja mitä ei saa tehdä. Rooli jonka tulisi kuulua lainsäätäjille.
Vaikuttamisessa, jossa yhdistys pyrkii aktiivisesti viemään ajamiansa asioita päätöksentekijöiden tietoon ei tietenkään ole mitään väärää. Kantelupukki.fi :ssä sitä vastoin päätöksentekijät ohitetaan.
Vapaa-ajattelijat ry:n kanssa kantelupukki.fi palvelua pyörittävän Uskonnottomat Suomessa ry:n puheenjohtajaa haastatellaan tänään YLE:llä:
"– Suomalaiseen kristilliseen perinteeseen kuuluvat koulujen joulujuhlat,
pidettiin ne sitten kirkoissa tai kouluissa.
Näin on voitava olla myös tulevaisuudessa.
Kaisa Robbinsin [Uskonnottomat Suomessa ry puheenjohtaja] mukaan perustelu ontuu.
Hän korostaa, että sydäntalven ja talvipäivän seisauksen juhla
on alun perin pakanallinen juhla.
– Olen tehnyt näitä kanteluita monta, ja ihmetyttää miten korkeasti
koulutetut ihmiset perustelevat asiaa väitteellä, että jouluhan on
kristillinen juhla. Kristityille se on Jeesuksen syntymäjuhla."
Aktivisti argumentoi agendalähtöisesti puutaheinää. Luonnollisesti joulu on Suomessa kristillinen juhla sen historiallisuuden takia. Toisena puolena se on täysin uskonnoton juhla, jossa joulupukki tulee tuomaan lahjoja ja syödään.
Aktivisti argumentaantion ongelma on, että nykypäivänä mikään taho ei kyseenalaista niitä. Jolloin siis pienet yhdistykset saavat sanomaansa, jossa argumenttipohjalta lähdettäessä ei ole sanomaa perille suuriin osiin väestöstä. Tämä heikko argumentaatio taas aiheuttaa kaikenmoisia negatiivisia lieveilmiöitä niin yksilötasolla, vaikkapa kiusaamisen muodossa, kuin yhteisötsollakin tilanteessa jossa vaikkapa kantelupukki.fi palvelun ansiosta koulu alkaa noudattaa vapaa-ajattelijoiden fantasioita ei sitä mitä lait ja asetukset oikeasti Suomessa ovat. On täysin itsestään selvää esimerkiksi, että lapsille on pakko opettaa kristinuskoa ihan puhtaasti historiallisista syistä. Muussa tapauksessa ihmiselle jää täysin vääristynyt kuva koko kulttuuristamme, joka ei ole tämän päivän tuote vaan lähtee paljon paljon kauempaa.
Moderaattoreille: voitte tietenkin vapaasti poistaa. Samoin jos jonkun mielestä on olemassa parempi foorumi puuttua vapaa-ajattelijoiden toiminnan ilmiselviin ongelmakohtiin, niin otan mielelläni tiedon vastaan. Näen kuitenkin tämän asian sellaisena, josta olisi tärkeää keskustella.
Jatketaan samasta Uskonnottomat Suomessa ry:n Kaisa Robbinsista:
Otsikko: “Uskonnon opetus on vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta”
Alaotsikko: “Juristi Kaisa Robbins ihmettelee Suomen koululaitoksen uskonnon opetusta.”
Jutusta: “Juristina katson itse, että nykymuotoinen opetus on vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta, johon Suomikin on sitoutunut. Sen mukaan opetus ei saa
olla indoktrinointia eli uskontoon juurruttamista, Robbins sanoo.”
http://uskonnottomatsuomessa.fi/
"Yhdistyksen tavoitteet:
Iltalehden jutun lopussa:
“Kouluyhteistyön asiantuntija Tuula Vinko Kirkkohallituksesta näkee asian toisin. Hänen mielestään enemmistöuskonnon opetus Suomessa oli pitkään tunnustuksetonta jo ennen vuotta 2003.”
Faktuaalisesti Vinko on oikeassa. Mutta nyt on siis kysymyksessä aktivisti, joka ajaa agenda-argumentaatiolla yhdistyksensä tavoitteita. Jolloin faktuaalisuudella ei ole merkitystä, vaan merkitykselliseksi muodostuu vain mielikuvat, eli jutun tärkemmät otsikko, ja alaotsikko.
Yhteiskunnan toiminnan kannalta asia-argumentaatioon perustumaton aktivismi on toki yleistä, mutta samalla hyvin tuhoisaa. Aktivismi jolla pyritään nostattamaan suuria tunteita oman agendan taakse, ja sitä kautta painostamaan päätöksentekoa.
Tähän vielä sivuhuomio. Osa kristillistä traditiota on ajatella ihmisen motiiveista parasta mitä olemassa olevilla tiedoilla pystyy. Agenda-aktivismin suhteen tuollainen lähtökohta on sen toiminnan osalta syvän ongelmallinen. Koska agenda-aktivismissa pyritään maksimoimaan tavoitellun agendan saavuttaminen välittämättä keinoista joita käytetään. Jolloin käytetyt retoriset tehokeinot irtoavat henkilöistä, jotka niitä käyttävät. Näin aktivisti voi omassa yksityisajattelussaan olla hyvin eri linjoilla, kuin mitä agenda-aktivistina julkituo.
Voitko kertoa mikä Suomen lain pykälä määrittelee vapaan ajattelun, johon syyttäjä tulee vetoamaan?
Hyvin pienellä osalla rehtoreita, tai vielä vähemmän päiväkodin johtajia on osaamista lähteä vastustamaan tässä asiassa ammattimaisia toimijoita. Tietotaso ei riitä.
Lain rikkojien puolelle? Edellyttäen siis, että esimerkiksi uskonnon opetus olisi vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta? Ei se ole. Mutta mitä epäilen on, että rehtoreille yhteyttä otettaessa puhutaan juuri tuollaisista isoista sopimuksista luottaen siihen, että läpi menee. Näin ainakin pelkään tapahtuvan.
Pykälät ja todellisuus käyvät tietynlaista vuorotahtia, eikä tämä suinkaan koske vain uskonnonvapauteen liittyviä asioita. Haluamme sekä muuttaa pykäliä että saada jo päätetyt pykälät käytäntöön.
Mm. eilen julkaistun lukioide ops-perusteiden mukaan “Lukio-opetus on opiskelijaa uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta, eikä sitä saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen välineenä.” Miten tämä tulisi tulkita evlut uskonnon esillä pitämisen osalta?
En tiedä, pitääkö nyt pyytää etukäteen anteeksi Jorilta, mutta vapaa-ajattelijat on käsittääkseni niin pieni ja erikoinen* lobbariporukka, että vaikea keksiä, miksi kristittyjen tulisi tuohtua asiasta. Se että yhdistyksen piirissä on verkkosivuja koodaavia nörttejä ei tee siitä yhteiskunnallisesti merkittävää toimijaa. Kristityt ovat varmaankin eri mieltä ateistien kanssa, mutta tässä ei varmaan ole kauheasti tuohtuminen aihetta.
*erikoinen koska suhtautuvat uskonnottomuuteen niin antaumuksella. Pidän tätä erikoisena.
Tällöinhän sen on oltava sitouttamatonta myös vapaa-ajatteluun ja ateismiin so. uskontoihin, jotka me kristityt näemme vahingollisina.
Toki. Millaista olisi ateismiin sitouttava opetus?
Mikä osuus toiminnasta on päätettyjen pykälien käytäntöön laittamista? Osaatteko nähdä ongelmaa siinä, että te ajatte pykälien tulkintaa tiettyyn suuntaan, joka ajaa toimijoita joihin vaikutatte tulkitsemaan pykäliä väärin? Väärin eli siis niin, että jos joutuisitte toimimaan avoimesti vastakkaista mielipidettä olevat voisivat oikeutetusti ärähtää teidän toiminnastanne.
Aktivistin vuorovaikutushan virkamiehiin jää lähes aina pimentoon. Ja on yksi merkittävä piilokorruption muoto.
Lobbaus pykälien puolesta, ja oman asian mainostaminen on ainakin minulle sinänsä ok. Tai en fanita niitäkään nykyisenkaltaisina, mutta suuryritykset lobbaa tuhat kertaa enemmän ja röyhkeämmin, kuin mihin te koskaan pystyisitte.
Sitä mitä se alkaa nykyisin olla yhä suuremmassa mittakaavassa.
Tuo joulujuhlapäätös vaikuttaa juridisesti ongelmalliselta. Kanteluiden yleinen ongelma on siinä, että ratkaisut tehdään kantelijan, kantelun kohteen ja oikeusasiamiehen toimiston asiantuntemuksella. Koska oikeusasiamiehen toimisto tuntee vain lainsäädäntöä, mutta ei substanssia, eikä ratkaisujen tekemistä varten usein edes kuulla yhtään substanssin tuntijaa, ratkaisuissa on toisinaan hyvin omituisia väitteitä.
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua ei ole julkaistu oikeusasiamiehen toimiston verkkosivuilla. Mutta Ylen uutisen mukaan joulujuhlapäätökseen oli kirjattu tällainen perustelu: “Kirkko on nimenomaan jumalanpalvelusten toimittamiseen tarkoitettu paikka (kirkkolain 14 luvussa tarkoitettu kirkollinen rakennus) ja siitä välittyy näin jo itsessään uskonnollisia merkityksiä”.
Mitä kirkkolain 14 luku sitten säätelee? Se säätelee sitä, mitä kirkollisia rakennuksia koskevia kauppa- ja korjauspäätöksiä tulee alistaa kirkkohallituksen vahvistettavaksi, kirkonmaan säilyttämistä ja luovuttamista, rakennetun kulttuuriympäristön suojelua sekä sitä, millaisissa tilanteissa Museovirastolle täytyy varata tilaisuus antaa lausunto kirkollista rakennusta koskevien muutosten kohdalla. Kirkkolain 14 luvun termi “kirkollinen rakennus” ei ota kantaa lainkaan siihen, mitä kirkollisten rakennusten sisällä tapahtuu, vaan se termi kirkkolaissa ottaa kantaa lähinnä siihen, mitä rakennuksia koskee erityisiä alistussäännöksiä ja erityisiä suojelusäännöksiä. Kirkkojärjestyksessä otetaan kantaa toiminnallisiin asioihin, kuten jumalanpalveluksiin. Kirkkolaissa ei säädetä jumalanpalveluksista kuin että niitä on järjestettävä - mutta siinä ei säädetä, että millaisissa tiloissa niitä on järjestettävä. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa ei ole viitattu Kirkkojärjestykseen, koska Kirkkojärjestyksen tulkinta ei kuulu oikeusasiamiehen toimiston toimivaltaan.
Apulaisoikeusasiamies on viitannut kirkkolakiin, jonka tulkintaa se saa lain mukaan tehdä, mutta apulaisoikeusasiamiehen viittaama lainkohta (kirkkolain 14 luku) ei näytä millään tavoin perustelevan tämän päätöstä eikä edes liittyvän siihen asiaan, jota ratkaisu käsittelee.
Jos asiassa olisi kysytty substanssin tuntijoilta, olisi saattanut käydä ilmi, että on olemassa monenlaisia kirkkotiloja. Osa kirkkotiloista on suunniteltu yksinomaan jumalanpalveluskäyttöön, osa on monikäyttötiloja. Evankelisluterilaisessa kirkon seurakunnista useissa on ollut viime aikoina pyrkimyksiä kirkkotilojen käyttöasteen nostamiseen tilojen käytön monipuolistamisella. Kirkko on jumalanpalvelusten toimittamisen paikka, mutta reaalimaailmassa, joka käy ilmi nostamalla katseen ylös lakikirjoista, on nähtävissä, että monessa seurakunnassa kirkossa on viikoittain keskimäärin yksi jumalanpalvelus. Käytännössä kirkko on usein enimmän osan ajasta muussa kuin jumalanpalveluskäytössä.
No meillä oli historian opettaja, jonka lempiaihe oli politiikka. Siinä iässä politiikka kuului evvk -osastolle, joten eipä tuosta nyt kovin suurta vahinkoa tullut. Ei niitä horinoita kukaan jaksanut kuunnella. Sinänsä harmi, koska tykkäsin historiasta ja olisin halunnut sitä opiskella mutta yhteiskuntaopin puolelle ne tunnit enimmäkseen menivät. En minä muista opettajan poliittisista mielipiteistä juuri muuta kuin että rouva taisi olla intohimoinen EU:n kannattaja.
Toki jos olisin kotona kertonut, niin äiti olisi saattanut ottaa yhteyttä kouluun. Ei meitä oppilaita niin hirveästi kiinnostanut koko asia, ja lähinnä opettaja oli vitsi keskuudessamme. Ei niillä tunneilla kyllä kukaan juurikaan mitään oppinut.
Tarkennatko vähän. Missä oppiaineissa tapahtuu ateismiin sitouttamista, vai onko se koulun muussa toiminnassa näkyvää?
Käsittääkseni tuollaista olisi vaikkapa erikseen ennen ruokaa mainita että jotkut ruokarukoilevat ja sellainen on ihan tyhmää tms.
Löyhästi sanoen valtaosa ajasta menee siihen. Minulla ei ole tarkkaa tietoa Kantelupukista, mutta on selvää että pääosin se tekee kanteluita. Silloinhan kyse on aina siitä, että kantelijan mielestä lakia ei ole noudatettu. Toki myös lainmuutoksia ehdotetaan, eräänä esimerkkinä ehtoollisviinin verovapaus poistui. Niiden määrä on kuitenkin minusta pienempi.
En nyt oikein tiedä mitä tarkoitat pykälien väärintulkinnalla.
Ateismiin sitouttavaa opetusta voisi olla esimerkiksi uskonnollisten puheenvuorojen ja etenkin uskonnon harjoittamiseen liittyvien käytäntöjen hiljentämistä, piilottamista tai estämistä koulun arjessa. Ateismiin sitouttavaan tähtäävää voi olla esimerkiksi se, jos pyrkii siihen, että lapset eivät näe uskonnollisuutta olevan ympäristössään, ja siltä osin kuin uskonnollisuus näkyy jossakin, ateismiin sitouttavassa opetuksessa voi pyrkimyksenä olla se, että tällöin ainakaan yleensä uskonnollista toimintaa ei esitetä myönteisessä valossa.
Tarkoitan sillä seuraavan kaltaisia tilanteita (yllä olevasta IL jutusta):
Juristi Uskonnottomat Suomessa ry:n puheenjohtaja Kaisa Robbins:
“Juristina katson itse, että nykymuotoinen opetus on vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta, johon Suomikin on sitoutunut. Sen mukaan opetus ei saa
olla indoktrinointia eli uskontoon juurruttamista"
Ongelma tulkinnassa luonnollisesti on, että sopimuksia ei vaan oikein voi tulkita niin, että de facto yksikään sopimuksen osapuoli ei niitä noudata. Vai väittääkö Vapaa-ajattelijat, tai Uskonnottomat Suomessa, että kannaltanne Suomen tilanne on aivan poikkeuksellinen Eurooppaa ajatellen? Jossa Suomi on kannaltanne reilusti pahnan pohjimmainen tuossa asiassa. Vähän epäilen, ettei ole.
Kysymykseni siis olennaisesti on missä määrin heitellään asiaan kunnolla useimmiten perehtymättömille virkamiehille ilmaan suuria sanoja Euroopan ihmisoikeussopimusta jne. vaikka perehtymällä aiheeseen huomaisi väitteet höttöisiksi? Eli siis olennaisesti pyritään painostamaan virkamiehiä lakien ja asetusten vastaiseen toimintaan tulkitsemalla sopimukset väärin.
Sitä en kiellä, etteikö tilanteita olisi, jossa aitoja väärinkäytöksiä tapahtuu myös tässä asiassa. Aivan kuten kutakuinkin kaikissa asioissa.